Vuosisata itsenäisyyttä!

Itsenäisyytemme täyttää tänä vuonna kokonaisen vuosisadan.

Tämä on erinomainen saavutus ja se on kansallismielisten suomalaisten aikaansaama ja ylläpitämä. Kansallisuus- ja itsenäisyyshenkiset ihmiset heräsivät 1800-luvun puolivälin paikkeilla ja ryhtyivät työskentelemään suomen kielen ja kulttuurin hyväksi. Tuolloin myös luotiin perusteet suomalaiselle teollisuudelle.

Meillä on historian aikana ollut myös onnea roppakaupalla monissa mukana. Ja monet historian käänteet ovat olleet eduksemme, toki myös huonoakin tuuria on ollut ja hyvinkin valitettavia asioita on tapahtunut.

Itsenäisyyden eräät ensimmäiset siemenet luotiin 1700-luvun loppupuolella, kun ainakin osa suomalaista upseeristoa ymmärsi, että Ruotsin siirtomaana maallamme ei ole tulevaisuutta.Tuo saattoi olla myötävaikuttamassa siihen, että jouduimme Venäjän alaistuuteen onnekkasti juuri silloin kun valtapoliittisesti oli edullista antaa meille kohtuullinen itsemääräämisoikeus.

Tätäkin varhaisempi tapahtuma on luterilaisen kirkon käyttöönottamat kansankieliset jumalanpalvelut, joissa motiivina lienee kuitenkin ollut varmistaa, etteivät harhaopit pääse leviämään. Mutta tämä oli kenties perustavaa laatua oleva syy, että ylipäätään itsenäistyimme ja että meillä on tänäkin päivänä oma kulttuurikieli käytössämme! Tällä kielellä koulunsa ja opiskelunsa suorittaneet saavuttivat muun muassa Nokian maailmanmenestyksen.

Nöyrä kiitos tästä kansallisuusaatteesta. Jollemme nyt olisi itsenäisiä, niin kun katsoo vaikkapa poliittisen eliittimme ja valtamediamme suhtautumista Brexitin kannattajiin, niin voi arvata, että sen tavoittelua pidettäisiin impivaaralaisena ja sen tavoittelijoita joinain takapajuisina ja tietämättöminä reppanoina.

Ei voi välttyä ajatukselta, että moni nyt itsenäisyyttä juhlapuheissaan ylistävä tekee samanaikaisesti töitä ainakin mielipidevaikuttamisen saralla itsenäisyyttämme vastaan esimerkiksi edistämällä EU:n liittovaltiokehitystä ja siirtämällä päätöksentekoa pois käsistämme.

Yhteisvaluutan ja Euroopan Unionin liittovaltiokehityksen lisäksi tällä hetkellä eräs itsenäisyyttä heikentävä asia on puolustusvoimien doktriini ainakin käytännössä, joka näyttää tähtäävän johonkin muuhun kuin puolustuksellisen pelotevaikutuksen aikaansaamineen.

Ehkäpä onnistumme ylläpitämään kaikista omaan itsemääräämisoikeuteemme itse tehdystä heikentämisestä huolimatta tulevaisuudessa sellaista itsenäisyyttä, että esimerkiksi puolustusvoimat pystyvät tehtäviinsä ja ovat kansallisessa hallinnassa. Nykymenolla en ole varma tämän onnistumisesta, mutta toivon sitä.