Kielikysymys, osa 1

Share |

Maanantai 7.1.2013 klo 20.11 - Juha Vuorio


Esihistoria:

Tätä maankolkaa on asutettu jääkauden loppumisesta lähtien. Monet tutkijat pitävät mahdollisena että asutus on ollut kohtalaisen jatkuvaa, siihen olisi vain tullut lisäyksiä eri aikoina ja eri suunnista ja nämä ryhmät olisivat pääosin sulautuneet aina sen hetkiseen kantaväestöön.

Kristinusko ja ruotsalaisten hyökkäys

Suomi oli kääntynyt kristinuskoon jo ennen Ruotsin suorittamaa Suomen ydinalueiden valloitusta. Vuonna 1229 paavi Gregorius IX julistaa suomalaisille turvatakuut ja seuraava paavi Innocentius IV uudistaa ne. Siitä huolimatta Birger-jaarli hyökkää Suomeen ja ryöstää maan haltuunsa. Sen jälkeen nimittää ruotsalaisen piispan, joka alkaa maksamaan Suomesta kerättyjä veroja Ruotsiin. Se että nimenomaan ruotsalaiset olisivat "sivistäneet" Suomen ja tuoneet Suomen läntisen kulttuurin piiriin on täyttä humpuukia.

Ruotsalaisasutus:

Nykyinen ruotsalaisasutus Suomessa (rannikoilla) on tullut Ruotsin harjoittaman siirtomaavallan ensimmäisten vuosisatojen aikana, kun siirtomaaisäntä siirsi omia kansalaisiaan siirtomaan (eli Suomen) rannikoille, syrjäyttäen siellä olleen suomenkielisen väestön. Huomattavaa on, että esimerksi Ahvenanmaa on ollut alunperin suomenkielinen. Ahvenanmaan nimistö todistaa tämän.

Ruotsalaistaminen:

Toinen vaikutus, jolla ruotsinkielinen väestö on lisääntynyt, on suunnilleen Kustaa Vaasasta lähtien vallinnut ruotsin kielen käyttö kaikessa hallinnossa. Jos on halunnut koulutusta, niin se on tapahtunut ruotsiksi, jos on halunnut virkoja, niin hakijan on täytynyt olla ruotsinkielinen tai ruotsia osaava. Virkamiesten on myös pitänyt muutta sukunimensä ruotsinkielisiksi. Kaikki asiakirjat ovat olleet ruotsinkielisiä.

Tässä vaiheessa voi todeta, että protestanttinen kristinusko on tehnyt mahdolliseksi, että meillä on tänä päivänä oma kieli käytössä; kansankieliset kirkonmenot ja uskonnollinen kirjallisuus suomen kielellä tekivät mahdolliseksi, että Venäjän vallan alkupuolella pystyttiin aloittamaan suomen kielen käyttöä suhteellisen helposti (eliitin vastustuksesta huolimatta).

Kielitaistelu:

Ehkä tämän päivän ajatusten valossa yllättäen, tämä valitettava kielikehitys jatkui Venäjän valloitettua Suomen 1809. Venäjän näkökulmasta Suomelle annettiin itsehallinto, jolloin vanhat lait pysyivät voimassa. Näihin lakeihin kuului, että virallinen kieli Suomessa oli ruotsi. Tähän vedoten ruotsinkieliset pyrkivät estämään mm. suomenkielisen koulutuksen aloittamisen. Onneksi suomalaiset ja valistunut osa ruotsinkielistä yläluokkaamme päättivät, että suomen kansan tulee saada oma kieli käyttöönsä omassa maassaan! Nöyrä kiitos tästä.

Vuonna 1863 Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jolla suomen kieli tuli tasavertaiseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Ruotsinkielinen eliitti onnistui viivyttämään tämän diktaatin voimaantuloa vuoteen 1902 asti. Vasta tämän jälkeen suomenkielisillä ihmisillä oli oikeus kotimaassaan saada hoidettua asioita omalla kielellään. Käytännössä lain toteutuminen viivästyi vielä lisää, koska virkamieseliitti oli paljolti ummikkoruotsalaista.

Tätä suomen kielen käyttöönoton viivyttämistä ruotsalaiset perustelivat mm. rotuopein.

Nykyinen perustuslaki:

Nykyinen pakkoruotsi ei perustu perustuslakiimme, vaan tavanomaiseen lainsäädäntöön. Tavalliset lait on helppo muuttaa yksinkertaisella enemmistöllä, jos vain poliittista tahtoa löytyy.

Tuleva perustuslakimme:

Tuleva perustuslakimme lähtee siitä, että Suomi on yksikielinen maa. Esimerkiksi ruotsinkielisille tulee samanlaiset kielioikeudet, kuin  saamenkielisillä on tällä hetkellä omilla alueillaan.

Saamelaiset:

Olen pahoillani, että saamenkielistä koulutusta ryhdyttiin antamaan vasta 1900-luvun loppupuolella maassamme. Saamelaiset ovat sentään alkuperäinen vähemmistö.

******************************************************************************************

Evakot:

Talvi- ja jatkosodan evakot pyrittiin asuttamaan eri puolille Suomea siten, että näille annettiin suurilta tiloilta maanviljelysmaata sieltä missä oli tällaisia tiloja. Ja lisäksi tarjottiin maata raivattavaksi.

Arvaattekin jo, maassamme asuva ruotsinkielinen kansosa kieltäytyi ottamasta oman kansakuntansa sotaevakkoja ruotsia puhuville alueille, jotka olisivat usein olleet viljavia vaikka sitten uudisraivattuinakin.

Nyt näiden evakkojen piti alkaa raivaamaan huonosti tuottavia niin sanottuja kylmiä tiloja erämaihin sodan jälkeisissä äärimmäisen köyhissä oloissa.

Suomen hallinnon oli pakko suostua tähän, koska käsitykseni mukaan ruotsinkielinen eliittimme kiristi meitä uhkaamalla huonontaa suhteet Ruotsiin tänä vaikeana aikana.

          **********          **********          **********          **********

Pakkoruotsi vai pakkovenäjä: http://www.youtube.com/watch?v=JMSogLzilvI

Avainsanat: pakkoruotsi, siirtomaavalta, alusmaa