Sampo Terhon talouspoliittinen avaus

Share |

Keskiviikko 23.1.2013 klo 22:36 - Juha Vuorio


Europarlamentaarikko Sampo Terhon avaus. Mielestäni tervetullut ja oivaltava, vaikka sen tiedoitus ei kovin hyvin onnistunutkaan.

Video kannattaa katsoa ja/tai pdf-esitys lukea. Ruususen unta nukkuvien hallitustemme ohjauksessa Suomi on Kreikan nykyisessä tilanteessa tämän vuosikymmenen loppupuolella.

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=QBUM_ptd29c
http://www.perussuomalaiset.fi/getfile.php?file=2331

Vaikka tärkeintä on yrittäjyyden, viennin ja työllisyyden edistäminen, niin oheisia sopeutustoimia esitetään lisäksi:
* Kehitysapu eettiselle pohjalle: 1100 miljoonaa
* EU:n nettomaksajuus kuriin: n. 300 miljoonaa
* ALV-kantojen tarkistuksia: 1050 miljoonaa
* Muita verovähennysten poistoja: 435 miljoonaa
* Yksityisen terveydenhuollon KELA-korvausten poisto: 250 miljoonaa
* Ahvenanmaan tulonsiirtojen kohtuullistaminen: n. 200 miljoonaa
* Korkeakoulutuksen omavastuuosuus: 200 miljoonaa
* Suuryritysten yritystukien leikkaus: 100 miljoonaa
* Puoluetukien puolittaminen: 15 miljoonaa

Kun ylläolevista palautetaan noin 500 miljoonaa esimerkiksi yrittäjyyttä kannustaviin verohelpotuksiin, lääkkeiden ALV-korotuksien kompensointiin vähävaraisille ja työttömyysturvauudistukseen, niin valtionbudjetti tasapainottuu silti noin kolmella miljardilla vuodessa.

Yrittäyyttä avustetaan mm:
* ALV-vapauden nostolla 35 000 euroon vuodessa (nyt 8 500)
* Palkan työnantajamaksut progressiivisiksi; tarkoittaa suunnilleen, että ensimmäisen työntekijän työnantajamaksut olisivat alhaisemmat kuin vaikkapa kymmenennen työntekijän. Auttaa yksinyrittäjiä työllistämään.

Raide- ja vesiväyliä edistetään. Rikkidirektiivistä täytyy päästä eroon (Kokoomuksen ja Keskustan hallitus päätti, että Suomelle sopii hyvin, että Itämerellä on viisi kertaa tiukemmat päästörajat kuin mm. Välimerellä).

Eräs huomio on että Euroaikana Suomen vienti Euromaihin on jopa laskenut (eikä missään tapauksessa noussut). Suomen kannattaisi tähdätä vientiponnistelunsa ja muut toimenpiteensä muualle kuin rapakuntoisiin Euromaihin.Venäjä ja ylipäätään BRIC-maat kannattaa huomioida.

Opiskelusta: Opintoaikoja voi lyhentää esimerksi seuraavilla toimenpiteillä: AMK kolmivuotisiksi (tällä säästetään yksi vuosi), julkiset vaatimukset virkoihin lasketaan kandinaatin tasolle (tällä säästetään kaksi vuotta).säästetään kaksi vuotta).säästetään kaksi vuotta).säästetään kaksi vuotta).

Asetetaan 10 % jälkikäteismaksu yhteiskunnalle tulevista opintokuluista. Maksetaan sen mukaan miten ansaitsee, ja jos ei ansaitse niin ei tarvitse maksaa. Maksu koskee tietenkin myös ulkomaalaisia opiskelijoita.

Nostetaan oppisopimuskoulutuksen osuus merkittäväksi ammatillisen koulutuksen osaksi. 

Työllisyyttä edistettäisiin ns. Tanskan mallilla, jossa:

* Työttömyystukea nostettaisiin selvästi nykyiseen Suomen tasoon verrattuna (näkisin, että tässä puhutaan peruspäivärahasta)
* Irtisanomissuojaa puolestaan lievennettäisiin
* Tiheät aktivointitoimet työttömille (ei jäädä punkan pohjalle), luonnollisesti työn vastaanottaminen tehdään aina kannattavaksi (ja mielellään byrokratiaa karsien)
* Velvollisuus työn vastaanottoon 6 kk työttömyyden jälkeen (ja lyhytaikaisenkin työn tekeminen tulisi tehdä ihmisille helpoksi ja kannattavaksi; jostain ihmeellisestä syystä tällaista ei ole nykymallissakaan saatu aikaiseksi).

Ei pakollisille eläkeiän nostamisille. Sen sijaan nykyistä helpompi tapa tehdä eläkeiän tuntumassa osa-aikaista työtä tai muuten kevennettyjä työtehtäviä.

Maahanmuutto, kustannukset ja hyödyt: "Suomessa on järjenvastaisesti hoettu viidentoista vuoden ajan ”me tarvitsemme maahanmuuttoa”, kysymättä lainkaan minkälaista maahanmuuttoa me tarvitsemme. Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että jos esimerkiksi yrityksemme tarvitsevat työvoimaa, ne rekrytoivat vain työntekijöitä, joilla on kykyä ja halua suoriutua tarjolla olevista tehtävistä. Suomen on siksi pikaisesti luotava maahanmuuton pistejärjestelmä, joka huomioi ainakin halukkaan maahanmuuttajan iän, kielitaidon, koulutuksen ja työkokemuksen." Raportissa arvioidaan että työtön maahanmuuttaja aiheuttaa 1 100 000 euron kustannukset yhteiskunnallemme.

Julkinen sektori on kasvanut ihan riippumatta siitä onko nousu- vai laskukausi. Tämä kasvu on käännettävä laskuksi. Julkinen sektori voidaan jakaa kolmeen osaan:
 1) yövartijavaltio: armeija, poliisi, rajavartiolaitos yms täytyy olla 
 2) välttämätön hyvinvointi ja koulutus olisi hyvä olla tuettuna
 3) maailmanparannus (kehitysapu sekä EU:n nettomaksut ja yhteisvastuut)
Valtion toiminnan tulisi kohdentua kohtiin 1) ja 2), itse lisään vielä, että maantieteellisesti muuallekin kuin Helsinkiin, Pohjois-Suomessa olevien valtion virkojen määrä on vähentynyt jo pari vuosikymmentä. Tämänpäiväiset uutiset rajavartiolaitoksesta kertovat että Helsingin valtapuolueet Kokoomus, SDP ja Vihreät jatkavat Suomen maaseudun tyhjentämistä.

Kehitysapuun esitetään nykyisen kehitysavun tilalle kirkollisveron tapaista järjestelmää, jossa halukkaat voivat lähettää helposti rahaa nykyisenkaltaiseen kehitysapujärjestelmään (kannatan lämpimästi).

Puoluetuki voitaisiin aivan hyvin puolittaa. Lisään, että presidentin palkka tulisi muuttaa verolliseksi; verovapaata rälssiä emme tarvitse.

Ruuan ALV: Tuo ruuan arvonlisäveron nostaminen on herättänyt keskustelua. Tätä mietiskelin itsekin kun vuonna 2009 ruuan arvonlisäveroa laskettiin. Nyt ainakin omat ajatukseni ovat jonkin verran selkeytyneet. Kirjaan tähän päättelyketjua:
 * periaatteessa en kannata verotuksen muuttamista tasaveron suuntaan
 * arvonlisäveroa ei kuitenkaan voi periä muuten kuin tasaverona
 * kun puhutaan ruuan ALV:sta tai vaikkapa tuosta yllä olevasta yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvauksista, niin vaikka niitä perustellaan huonotuloisten asialla, niin suurin osa edusta menee hyvätuloisille ja rikkaille
 * ruuasta puhuttaessa kannattaa muistaa, että tuemme omaa ruuantuotantoa (maataloustuki), ja vaikka siis ALV tavallaan kohdistuu takaisin myös omaan ruuantuotantoon, niin se kohdistuu myös ulkomaiseen ruokaan, jota minun puolestani voikin verottaa
 * varallisuusveron ottaisin takaisin käyttöön, siinähän veroa alkaa yleensä tulemaan maksettavasti vasta ylemmästä keskiluokasta ylöspäin
 * samoin muuttaisin pääomatulon verotettavaksi progressiivisesti, kenties se kannattaa palauttaa samaan veroon tuloveron kanssa
 * olen aina ihmetellyt että miksi valtion ja kunnan veroissa on eri verokannat; eikö niiden kannattaisi olla yksinkertaisuuden vuoksi samoja (jos joku tietää jonkin oikeasti järkevän syyn niin kuulisin mielelläni) 

Taloustyöryhmä esitti lisäksi, että nykyisen hallituksen käyttöönottama sanoma- ja aikakausilehtien arvonlisävero poistetaan. Kannatan!

Avainsanat: kilpailukyky, Sampo Terho, työllisyys


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini