Oulun vesihuolto ja Viinivaara

Tämä kirjoitus julkaistiin Kalevan yleisönosastossa nyt 16 helmikuuta 2013. Uuden valtuuston myötä Oulussa on aloittanut uusi Liikelaitosten lautakunta, jonka alueeseen nämä vesiasiatkin kuuluvat. Työn iloa!

On kerrottu, että Oululla ainoana suurista kaupungeista on puutteellinen varavesilähde. Uskon, että tuo pitää ainakin osittain paikkaansa ja vaatii toimenpiteitä. Tästä olen kohtalaisen vakuuttunut.

• Virallisesti arvioidaan, että hyvä vesimäärä henkeä kohden vuorokaudessa on vähintään 120 litraa. Jos tämä on saatavina myös varavesilähteestä, niin se edustaa varmuusluokkaa I.

• Varmuuslähteen kapasiteetti 50-120 litraa vuorokaudessa edustaa puolestaan luokitusta II.

• Luokitus III on puolestaan 5 - 50 litraa vuorokaudessa ja Oulu on tiettävästi tässä luokassa. Ja luokitusta pitäisi nostaa seuraavaan.

Eräs asia jonka haluaisin saada tietoon on seuraava:

• Miten Pääkaupunkiseutu ja Turun seutu ovat järjestäneet varavetensä. Tämä nyt kiinnostaa ihan vertailumielessä, mutta myös ajatuksia herättämään mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista; en esimerkiksi oikein usko, että kummallakaan on pohjavettä varavetenä niin paljon että se riittää haluttuun II-luokitukseen.

Mietitäämpä hieman toista näkökulmaa: Oululla on naapurikuntia ja -keskuksia ainakin: Kiiminki, Haukipudas, Ii, Kempele, Oulunsalo, Tyrnävä ja Muhos. Tietääkseni näillä on kaikilla tai ainakin enemmistöllä pohjavesi päävetenä. Varavetenä näillä on mm. Oulujoen vesi. Tasan jakamalla tuo tekisi vanhan Oulun asukasmäärän (140 000)  II-luokituksen varmistamiseksi noin 1 000 kuutiota vuorokaudessa naapurikeskustaa kohden. Eli haluaisin lukuina:

• Mitkä ovat mainittujen keskusten vedenottokapasiteetit.

• Mitkä ovat mainittujen keskusten nykyiset reservikapasiteetit laskettuna poikkeustilanteelle, jossa itse otetaan tuo 50 litraa henkeä kohden vuorokaudessa.

• Mikä on tämän hetkinen runkoputkiston kapasiteetti; onko jossain puutteita, jotka estäisivät edellisten kohtien vesikapasiteetin siirron?

Tällä tavoin saataisiin lisätietoa aiheeseen.

Yksi näkökohta koskee tankkiautoja:

• Jos esimerkiksi puolet ydin-Oulun poikkeustilanteen vesihuollosta pitäisi hoitaa tankkiautoilla niin se tekisi laskujeni mukaan 120 tankkiautollista vuorokaudessa (keskimäärin 30 kuutiota autoa kohden). Jos yksi auto tekee neljä matkaa, niin tarve olisi 30 tankkiautoa. Tämä nyt yhtenä näkökulmana.

Lisäksihän Oulussakin on omakin pohjavedenottamo Pikkaralassa.

Ja vielä yksi näkökulma. Entäpä Iijoki:

• Vesihuoltosääntöjen mukaan varaveden tulee olla eri vesistöstä kuin varsinaisen vesilähteen. Tästä voi ajatella seuraavaa: Oulujoki on suuri joki, joka palvelee helposti Oulun vedenottotarvetta. Suoraviivainen jatko tähän on, että Iijoki on suuri joki, joka palvelee helposti Oulun varavesitarvetta. Tuolta saisi helposti I-luokan varaveden. Iijoki on puolta lähempänä kuin Viinivaara. Miksipä ei hoitaisi tätä vesiasiaa Iijoen avulla?

Yllä on verrattu veden varmuustilannetta II-luokan alarajan vaatimukseen. Oikeasti pitää tietenkin haarukoidan myös korkeampia varaveden saatavuuksia.

Ja lopuksi: en ole perehtynyt oikeastaan ollenkaan näihin vesiasioihin, mutta minua on häirinnyt keskustelussa hämmästyttävä jumiutuminen siihen, että lähes sadan kilometrin päässä Oulusta oleva arvokas luontoalue Viinivaara pitäisi uhrata Oulun päävesilähteeksi, erityisesti tämän (sinällään järkevän) varavesivaatimuksen takia.

**********************************************************************************************

Tässä on tullut sen verran lisätietoa että Oulun naapurikeskuksissa ja -kunnissa on yllin kyllin pohjavettä tarjolla, ainakin varavedeksi: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=172467&lan=FI

(tähän väliin on pakko lisätä jälkikäteen maininta, että tuo linkki lopetti toimintansa muutama kuukausi tämän jutun kirjoittamisen jälkeen, tietoa kannattaa kaivaa vaikkap Thule-instituutin monitavoitearviosta: http://www.oulu.fi/thule/vesiarviointi)

eli pelkästään verkottamalla olemassa olevaa naapurikeskusten pohjavettä voitaisiin Oulun varavesiluokitus nostaa helposti II:een, lisäksi potentiaali näyttäisi riittävän jopa I-luokitukseen kohtuullisilla toimenpiteillä. Ja puhutaan koko ajan huomattavasti pienemmistä summista kuin Viinivaara, jonka virallinen (mutta epäuskottava) kustannusarvio on 73 miljoonaa.

**********************************************************************************************

Yksi vertailutieto lisäksi: Turku käyttää päävetenä Kokemäenjoesta tehtyä tekopohjavettä. Tämän hankkeen alkuperäinen kustannusarvio oli 72 miljoonaa. Toteuma oli 210 miljoonaa. On epäilyjä että Viinivaara-hankkeen toteutus etenisi myös samoja polkuja.Turussa siis hyväksi luokiteltu varavesitilanne pohjautuu Aurajoen veteen.

No, onneksi Viinivaaraa ei tarvita vaan varavesi voidaan hoitaa ainakin pääosiltaan verkottamalla tämän alueen keskusten ja kuntien vesivarat.