Fennovoimaa

Toimin Oulun Energiakonsernin johtokunnan puheenjohtajana. Tässä roolissa minulta on viime aikoina silloin tällöin kysytty olemmeko lähdössä Oulun lähistölle tulevaan Fennovoimaan mukaan.

Olen myös Oulun kaupunginvaltuutettu ja kirjoitan tämän nimenomaan valtuutetun näkökulmasta. Lisäksi mainittakoon, että tässä ei ole mitään Oulun Energian tehtävissäni saamaa luottamuksellista tietoa. Samaten Fennovoima-projektiin liittyvät lukuarvot ovat arvioita ja käytännöllisiä suhdelukuja tämän alan yleisistä periaatteista. Jokin tarkka tieto voi olla saatavillakin, mutta juuri nyt en ole niitä kaivellut.

Oulun Energian näkökulma:

Usein voimalayhtiöt toimivat ns. Mankala-periaatteella. Tämä tarkoittaa, että omistajat saavat omistuksensa suhteessa tuotettua sähköä omakustannushinnalla ja voimalan tai voimayhtön tuotoista ei tarvitse maksaa veroja tässä välissä. Tosin omistavat yhtiöt maksavat verot sitten omista voitoistaan. Tuo taustatietona. Fennovoiman ydinvoimala tulee luonnollisesti toimimaan samalla periaatteella.

Jos voimalan rakentaminen kestää vaikkapa kymmenen vuotta, niin pääomaa otetaan omistajilta ja muilta rahoittajilta siinä suhteessa kuin hankkeen eteneminen vaatii.

Huomionarvoista on lisäksi se, että yleensä tällaiset hankkeet rahoitetaan siten, että yhtiössä omaa pääomaa (OPO) on vain pienehkö osa kokonaiskustannuksista, esimerkiksi 30 prosenttia. Loput ovat pankkien tälle yhtiölle myöntämää lainaa.

Kun hanke alkaa tuottamaan, niin alkuvaiheessa tuottoja käytetään suurelta osin lainanhoitokuluihin. Tällöin omakustannushinta on alkuvaiheessa suurehko, mutta se laskee sitä mukaa kuin laina lyhenee (korkotason mahdolliset muutokset voivat vaikuttaa tietenkin lisäksi).

Tähän välihuomautus: julkisuudessa liikkuu tietoja, että Rosatomin tullessa mukaan venäläiset tarjoavat yhtiölle edullisia rahoitusvaihtoehtoja. Tämä saattaa tehdä hankkeesta edullisemman kuin voisi aluksi kuvitella.

Mutta yleisesti ottaen ensin siis menisi kymmenen vuotta vain kuluja oman pääoman ja lisääntyvän lainanoton muodossa. Ja valmistumisen jälkeen tuotto on edelleen heikompaa 10-20 vuotta lainanhoitokulujen nostaman omakustannushinnan takia.

Kun ajattelen asiaa valtuuston asettamien tuottotavoitteiden perusteella, niin arvioisin että Oulun Energialle asetettuja tavoitteita tällä Fennovoimahankkeella ei saavuteta.

Lisäksi kukaan ei tiedä tulevaisuuden sähkönhintaa, jolloin epävarmuudet kasvavat. Toki on myös mahdollista että hanke tuottaa tulevaisuuden vuosikymmeninä hyvät rahat omistajille.

Oulun kaupungin näkökulma:

Fennovoiman rakentaminen aikaansaa suuren piristysruiskeen elinkeinoelämälle tällä alueella. Jos hanke toteutuu ja Oulu ei ole tässä mukana, nauttien vain tuloksista, niin näyttäähän tuo oudolta. Erityisesti siksi, että Oulu esiintyy Skandinavian pohjoisena pääkaupunkina, siis tässä tapauksessa pyrkien nauttimaan alueen muiden toimijoiden aikaansaannoksista ilmaiseksi.

Lisäksi ihan opportunistisesti ajateltuna huomattavaa on, että lähtiessään mukaan hankkeeseen, kaupunki saattaisi saada yksittäisissä tapauksissa etua Fennovoiman suunnalta, jota ei muuten tulisi.

Pitkällä tähtäimelle Fennovoiman ydinvoimala tuottaa tälle alueelle edullista sähköä, jolloin energiaa käyttävällä teollisuudella on toimintamahdollisuudet olemassa. Tätä kautta myös Oulun kaupungille on tulossa etua alueen suurimpana keskuksena.

Tähän välihuomautus, että sähköpörssien ja -verkkojen kehittyessä voi olla, että paikallisuus häviää sähkön tuotantolaitoksilta, eli ei siis olisi väliä missä sähköä tuotetaan. En itse kuitenkaan oikein usko tähän, ainakaan en aio laskea tämän varaan.

Kaupunginvaltuutetun näkökulmasta mielestäni Oulun kaupungin tulisi lähteä Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen mukaan.

Vieläkin laajempaa näkökulmaa:

Niin, ydinvoima on samalla tavalla CO2-päästötöntä (tai pitäisi sanoa vähäpäästöistä) kuin mitä vaikkapa tuulivoima on.

Suurena erona ydinsähkön eduksi on tasainen sähköntuotto ja veronmaksajien kannalta ratkaisevasti edullisempi hinta; tuulisähkö saa investointituen lisäksi Suomessa veronmaksajilta huomattavan tuotantotuen voimalan ensimmäisten 12 vuoden aikana. Tämän tuen vaikutus on nykyisellään noin puoli miljoonaa euroa myllyä kohden vuodessa. Ydinvoima puolestaan toimii täysin omillaan.

Energiaa käyttävällä teollisuudella on puolestaan aika suoraviivaiset intressit omistaa energian tuotantolaitoksia ja edistää niiden syntymistä.

**********          **********          **********          **********          **********