Oulun vesihuolto ja varavesi

Share |

Maanantai 31.3.2014 - Juha Vuorio


Teimme Ylikiimingissä neljään pekkaan oheisen kirjoitukseen, joka julkaistiin Kalevassa 26.03.2014. Erityisenä syynä kirjoituksen ajankohtaan on parhaillaan meneillään oleva vedenkäyttöselvitys Thule-instituutissa. Selvitys on hyvä ja toivottava asia, mutta aikataulu on varsin nopea, toivottavasti asioita ehditään miettiä riittävästi kun varavesijärjestelmästä olisi tarkoitus päättää vielä syksyn aikana. Toivottavasti löydämme ratkaisun, jolla saamme varaveteen liittyvän huoltovarmuutemme Kanta-Oulussa kuntoon.

"Varaveden turvaamiseksi Oulun kantakaupungin alueelle ollaan laatimassa monitavoitearviota, jossa selvitetään eri vedenottovaihtoehtojen vaikutuksia monelta kantilta. Asian tiimoilta pidettiin hiljattain kaikille avoin paneelikeskustelu, jossa yleisö sai esittää panelisteille kysymyksiä ja tuoda omia näkemyksiään monitavoitearvioinnin tekijöille evästykseksi. Selvityksen pohjana on viisi eri vaihtoehtoista mallia varaveden järjestämiseksi. Oululaisilla on todellinen tarve saada varavesijärjestelmä. Tilanne on kuitenkin hyvä, koska jo esiselvitykseen on löydetty useita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Tämän takia ei ole tarpeellista kajota arvokkaisiin latvapuroihin eikä lähteisiin vedenhankinnan varmistamiseksi.

Aikaisemmissa selvityksissä on pyritty saamaan uusi päävesijärjestelmä, varavesijärjestelmän sijaan. Uuden päävesijärjestelmän rakentaminen ei ole tarpeellista. Riittää, että rakennamme toimivan varavesijärjestelmän turvaamaan asukkaiden vedensaannin poikkeustilanteessa. Järjestelmän rakentaminen vaatii investoinnin mutta vuotuiset käyttökustannuksen jäävät vähäisiksi, koska ainoastaan järjestelmän käytettävyys tulee taata. Ei ole tarpeellista ottaa vettä varavesijärjestelmästä enempää kuin mitä järjestelmän ylläpitäminen vaatii, lukuun ottamatta poikkeustilanteita. Näin käytetään järjestelmää kestävän kehityksen mukaisesti.

Uuden Oulun alueella on ELY-keskuksen tekemien selvitysten mukaan mahdollisuus saada Kanta-Oulun käyttöön varavedeksi vähintäänkin 11 000 m3 vuorokaudessa jo olemassa olevilla vedenottoluvilla, mikä vastaa tavoiteltua varmuusluokkaa kaksi. Lähes kaikista pumppaamoista otetaan jo vettä, joten putkistoja suurentamalla ja koneistoja tehostamalla varaveden saanti voidaan turvata pienillä vuotuisilla kustannuksilla. Iijoen veden käyttäminen täyttää myös hyvin varavedelle asetetut vaatimukset.

Tämän lisäksi pidämme tarkoituksenmukaisena pyrkiä yhteistyöhön naapurikuntien, esimerkiksi Kempeleen, Tyrnävän, Muhoksen ja Utajärven kanssa. Tästä näkisimme olevan hyötyä molemmille osapuolille vesihuollon varmistamiseksi. Naapurikuntien välillä on jo paljon valmista putkistoa, jota voitaisiin hyödyntää. Tulevan yhteistyön myötä vesijohtoverkostoja tulisi täydentää tarkoituksenmukaisella tavalla.

Päättäjillä on nyt monia vaihtoehtoja edistää järkevällä ja kestävällä tavalla rakentuvaa varavesijärjestelmää. Thule-instituutin monitavoitearvioinnin kautta päättäjien on mahdollista hankkia arvokasta tietoa. Tällä tavalla toimien päätöksenteko pohjautuu todelliseen, laaja-alaiseen olemassa olevaan tietoon.

Eeva-Maria Parkkinen
Juha Vuorio
Veijo Väänänen
Pentti Marttila-Tornio"

Avainsanat: varavesi, huoltovarmuus, pohjavesi, pintavesi