Kalliisti kolhittu perhe

Ohessa lastensuojeluun ja perhepolitiikkaan perehtyneen toimittajan Maria Syvälän kirjoitus (alunperin Perussuomalaisessa) koskien Perhe K:n tapahtumia.

Toimittaja Syvälän koostetta Perhe K:n tapahtumista lisää täältä.

Kalliisti kolhittu perhe

Oulun veronmaksajille jättikustannukset suurperheen hajottamisesta: pitkäaikainen

sijoitus nostaa kustannukset kymmenkertaisiksi verrattuna lastensuojelun avopalveluihin.

Maria Syvälä, teksti

Lauri Dammert, kuvat

Helmikuussa 2014 PS-lehti uutisoi oululaisesta Kurhelan perheestä, josta kymmenestä lapsesta kolme oli otettu huostaan, loput asuivat kotona. Perheenisä oli julkaissut netissä videon kaksospoikiensa noutamisesta.

Nyt 10-vuotiaat kaksosveljekset ovat yhä huostassa, sijoitettuna sijaisperheeseen. 16-vuotiaan esikoistytön kotiutus taas alkoi vuodenvaihteessa. Netissä käydään yhä keskustelua huostaanottojen heppoisista syistä: ”Valuuko Suomessa rahaa kankkulan kaivoon auttamisen nimissä?”

Auttajien aika 2009–2013: lasku neljässä vuodessa yli 100 000 euroa

Palataan alkuun, vuoteen 2009. Tuolloin sivullinen ilmoitti sosiaalipäivystykseen kolmen 4–5-vuotiaan nassikan leikkivän hiekkakasalla tien vieressä. Pojat eivät olleet lyhyellä tutkimusreissullaan vaarassa, mutta Kurheloista tehtiin lastensuojeluasiakkaita. Sitä ennen suurperhe oli elänyt vuosikaudet tavallista lapsiperhearkea.

Vuosina 2009–2013 perhe otti vastaan lastensuojelun tarjoamia avohuollon tukitoimia: perhetyötä, taloudellista tukea ja tukiperhepalvelua, joka oli tukitoimista tyyrein. Perhetyö lopetettiin alkuvuonna 2013, koska perhe oli päässyt muuttamaan viihtyisään kotiin hengitystieoireita aiheuttaneesta hometalosta, kuopus oli kasvanut ohi vaippaiän ja arki oli helpompaa.

Toiveikas ajanjakso katkesi samana kesänä, sillä tukiperheäiti raportoi kaksospoikien puhuneen hänelle isän väkivaltaisuudesta. Lastensuojeluilmoitus johti poikien kiireelliseen sijoitukseen. Isä ja juristi estivät poikien sijoituksen ilmoittajan omaan ammatilliseen perhekotiin.

Ulkoistamisen aika 2013–2014: lasku puolessatoista vuodessa yli 300 000 euroa

Kaksoset ja murrosikään tullut esikoistytär otettiin huostaan siitä huolimatta, että tukiperheäidin väkivaltaepäilystä tuli syyttämättäjättämispäätös. Lapset sijoitettiin aluksi Oulun kaupungin lastensuojelulaitokseen, Onnelaan.

Tyttären nelisen kuukauden mittainen laitoshoito maksoi noin 35 000 euroa. Laitoksesta tytär siirrettiin kahteen eri sijaisperheeseen, mikä tuli maksamaan arviolta 20 000 euroa. Tyttö karkaili sijaisperheistä. Kun tyttö löydettiin, hänet vietiin kaupungin omaan lastenkotiin Metsolaan, vuorokausihintaan 285 euroa.

Tyttären huostaanottoa alettiin purkaa sen jälkeen, kun kirkko tarjosi turvapaikan tytölle keväällä 2014. Hän asui pääasiassa kotonaan, mutta laitoksessa pidettiin huonetta tyhjillään puolen vuoden ajan. Tyhjän huoneen hinta on 50 000 euroa.

Kaksospojat sijoitettiin Onnelaan yhdeksäksi kuukaudeksi. Sijoituksen karkea arvio on 155 000 euroa. Pojat potivat koti-ikävää ja karkailivat usein laitoksesta kotiin. Pojat siirrettiin sijaisperheeseen helmikuussa 2014. Karkailun takia sosiaalitoimi rajoitti ankarasti kaksosten ja vanhempien yhteydenpitoa, aluksi jopa salaten poikien olinpaikan.

Sijaisperhe voi tienata yhdestä lapsesta kuukaudessa 2 500 euroa, josta kolmannes on verotonta. Kaksi sijaislasta tuo siten 60 000 euron edestä leipää pöytään vuodessa. Tämän päälle tulee tukia ja etuja sijaisperheen virkistymiseen ja jaksamisen tukemiseksi.

Arvio pelkistä puolentoista vuoden sijaishuoltokorvauksista on 320 000 euroa. Lisäksi on palanut kymmeniä tuhansia euroja juristien palkkioihin, huostaanottojen valmisteluihin ja hallinto-oikeuskäsittelyihin, sosiaalityöntekijöiden palkkoihin, selvityksiin, lausuntoihin ja palavereihin, poliisin työtunteihin tämän noutaessa sijaishuollosta karanneita lapsia, ostopalveluina tuotettuihin valvottuihin tapaamisiin sekä valitusten ja kanteluiden käsittelyyn.

Valintojen aika 2015: lasku tulevaisuudessa 20 000 vai 500 000 euroa?

Huostaanottojen aiheuttaman kriisin ja jatkuvan kokoustamisen takia yrittäjä-isän ansionmenetys on ollut tuhansia euroja yli vuoden ajan, eikä perheen äiti ole voinut palata työelämään. Perheelle on myönnetty toimeentulotukea.

Viranomaistoiminta on häirinnyt lasten koulumenestystä. Tyttäreltä jäi huostassapidon aikana kahdeksas luokka suorittamatta. Yhden peruskouluvuoden hinta on noin 9 000 euroa.

Eikä tässä vielä kaikki. Oulun veronmaksajien maksettavaksi on vuosien varrella nietostunut jos jonkinlaista reunakulunkia: virkailijoiden matkalaskuja, päivärahoja, työnohjausta, kahvia ja pullaa sekä Polaris-mönkijöitä, jotka tukiperheyrittäjä on voinut vähentää verotuksessaan, ellei sitten onnistunut ostamaan niitä lastensuojelun piikkiin.

Jos Oulun lastensuojelu jatkaa kaksosten huostaanottoa, se saa maksaa vielä 500 000 euroa perhehoitopalkkioina vuoteen 2025 asti, jolloin pojat täyttävät 18 vuotta. Sijoitusruljanssin loppulasku olisi tässä tapauksessa miljoonaluokkaa, mihin nähden avohuollon tukitoimet tulisivat kymmenen kertaa halvemmaksi.

Lain mukaan huostaanoton purku tulee aloittaa viivytyksettä huostaanoton syiden poistuttua. Jos Oulun lastensuojelu palauttaisi pojat kotiin ja myöntäisi vanhemmille näiden useasti pyytämät tarvittavat tuet, eli tukihenkilöt ja harrastustuen lapsille, ne kustantaisivat 10 000 euroa vuodessa. Apua tarvittaisiin kahden vuoden ajan.

Sen päälle tosin tulee vielä terapialasku, sillä koko perheen on päästävä prosessoimaan sijaishuollon aiheuttamaa traumaa.

Laskelmat ovat suuntaa antavia. Tietojen keräyksessä auttoi Oulun perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Juha Vuorio. Lähteeltä kuultuja Metsolan ja Onnelan vuorokausihintoja ei voitu vahvistaa, sillä Oulun hyvinvointipalveluiden sosiaalisen hyvinvoinnin johtaja ei vastannut viesteihin.

KUVATEKSTIT:

1 (isä tulen ääressä). Oululainen Kurhelan perhe on kerännyt taakseen kansanliikkeen, joka lyö nyrkkiä poliittiseen pöytään: halutaanko Suomessa tukea lasten ulkoistamista kodeistaan vai perheiden koossapysymistä ja hyvinvointia?

2 (lapset kylvyssä). Kurhelan 10 lapsesta on otettu huostaan 10-vuotiaat kaksospojat. Loput asuvat kotona. Katraan pienimmätkin ovat lastensuojelun asiakkaita, vaikkei heistä ole ollut huolta. Sisaruksilla on kova ikävä kaksosia.

3 (Henriikka). Kirkko myönsi perheen esikoistytölle kirkkoturvan keväällä 2014, minkä jälkeen lastensuojelu aloitti tytön kotiuttamisen. Sosiaalityöntekijät tekivät kotikäyntejä perheen kotiin ja totesivat asioiden olevan kunnossa.

LAATIKKO 1

Ennaltaehkäisevä tuki maksaa murto-osan sijoituksesta

Taulukko antaa suuntaa saadun tuen ja työtuntien arviointiin:

• Sosiaalityöntekijän työpanos 24 euroa tunti.

• Kotiapu 32 euroa tunti.

• Intensiivinen perhetyö 1000 euroa kuukaudessa.

• Tukihenkilö 420 e vuodessa + 600 e harrasterahaa.

• Tapaaminen sosiaalityöntekijän kanssa 88 euroa.

• Yksi verkostopalaveri n. 350 euroa.

• Lastensuojeluilmoitus ja tarpeen selvitys (20 h) 480 euroa.

• Sosiaalityöntekijän tapaamiset 2 300 euroa vuodessa.

• Sosiaalityöntekijän huostaanottopäätöksen valmistelu (32 h) 770 euroa.

• Kiireellinen sijoitus laitokseen kahdeksi kuukaudeksi 15 000 euroa.

• Vuosi sijaisperheessä 23 000 euroa.

• Vuosi ammatillisessa perhekodissa 59 000 euroa.

• Vuosi lastensuojelulaitoksessa 93 000.

• Valvottu tapaaminen sijaishuollon asiakasperheelle alkaen 85 e/h.

Lähde mm: LSKL, THL: ”Miten lastensuojelun kustannukset muodostuvat.”

http://www.lskl.fi/files/1518/Miten_lastensuojelun_kustannukset_kertyvat.pdf

LAATIKKO 2

Lastensuojelu työllistää enemmän kuin poliisi

1. Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna 18 000 lasta tai nuorta. Sijoitetuista noin 10 500 on otettu huostaan. Heistä puolet on sijoitettu perheisiin. Vain 500 lasta on sijoitettuna sukulais- tai läheisperheisiin.

2. Oulussa perhehoitoon on sijoitettu 80 prosenttia huostaan otetuista lapsista, joten laitoshoidon kustannukset ovat huomattavasti maan keskiarvoa pienemmät.

3. Vuosina 1997–2013 lastensuojelun kulut kasvoivat 420 miljoonasta eurosta 1,1 miljardiin. Tästä laitoshoitoon meni valtaosa, noin 700 miljoonaa. Yritysten tuottamien lastensuojelun palvelujen osuus kolminkertaistui. (Lähde: Helsingin Sanomat.)

4. Perhehoidon lakisääteinen minimi on 670 euroa per lapsi. Sijaisperhe voi saada yhdestä lapsesta kuukaudessa noin 2 500 euroa, josta kolmannes on verotonta. Päälle tulee mm. tuettuja lomia, kilometrikorvauksia ja käynnistymiskorvauksia.

5. Lastensuojelu on kasvanut 2000-luvulla poliisia suuremmaksi ja kalliimmaksi organisaatioksi. Sijaisperheet mukaan luettuna lastensuojelu työllistää suoraan tuhansia suomalaisia. Lisäksi lastensuojelu työllistää välillisesti esimerkiksi poliisia, vartiointiliikkeitä, terveydenhoidon ammattilaisia ja oikeusoppineita.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1426233472725?jako=ea616f867763e70ae916190edb3afa57&ref=tf_iHSisboksi-etusivu&utm_campaign=tf-hs&utm_source=iltasanomat.fi&utm_medium=tf-desktop&utm_content=frontpage

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-i-lastensuojelu-tyollistaa-paljon-enemman-kuin-poliisi