Kouluverkkoesitysten erot

Kuten kaikki kaupunkinmme asioita seuraavat tietävät, niin viime syksyn talousarvion käsittelystä lähtien kouluverkkouudistus on ollut vireillä. Tuolla on kaupunginjohtajan esityksessä nimenä ”Oulun koulut 2020-luvulla”.

Huhtikuun lopulla tähän nimitetty virkamiestyöryhmä julkisti esityksensä, jota kutsuttiin nimellä tiivistyvä lukiomalli, joka tietenkin sisälsi myös perusopetuksen.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.5.2016 kaupunginjohtaja teki tuosta esityksen, joka poikkesi siitä muutamissa asioissa. Siinä mm. tuli Leinonpuiston erityiskoulun uudistamiseen uusi ratkaisu, jossa ao. koulu siirtyy Tervatoppilan yhteyteen. Siinä tehtiin Kiimingin ja Oulunsalon lukioiden lopettaminen siten, että kyseisiin kunnantaloihin tulee etä-monimuotolukio-pisteet. Lisäksi oli pieniä lievennöksiä lähikoulujen lopettamisiin.

Samassa kokouksessa Mikko Raudaskoski teki Anne Snellmannin kannattamana muutosesityksen, jossa oli ja on seuraavat erot kaupunginjohtajan esitykseen verrattuna:

Kiimingin ja Oulunsalon lukiot jatkavat toimintaansa nykyisissä tiloissaan, eikä niihin sijoiteta peruskoulutuksen oppilaita (pohjaesitys: etä-monimuotolukio-pisteet entisiin kunnantaloihin). Raksilan lukion perustamisen yhteydessä siellä aloittaa hieman vähemmän oppilaita. Niemenrannan ja Salonpään koulut säilyvät 0-6 luokkien kouluina, tarvittavat saneeraukset tai uudisrakennukset tehdään (pohjaesitys: vähemmän luokka-asteita, Salonpäähän uudisrakennus). Jokirannan koulu joko saneerataan tai korvataan uudisrakennuksella (pohjaesitys: uudisrakennus). Ylikylän koulun jatkamisessa ei määritellä luokka-asteita tarkemmin.

Kaikki muu on aivan samaa, mukaan luettuna tuo Leinonpuiston uusi ratkaisuehdotus.

Suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitystä kannatti Riikka Moilanen, Eero Halonen, Anne-Maria Takkula, Lyly Rajala, Minna Åman-Toivio, Matti Roivainen, Jenni Pitko, Timo Autio ja Tuija Pohjola.

Raudaskosken esitystä kannatti Risto Päkkilä, Sirpa Tikkala, Vaili Jämsä-Uusitalo, Anne Snellman, Veikko Ervasti, Rauno Hekkala, Hilkka Haaga ja Mikko Raudaskoski.

Kirjoitan tämän, koska eilisessä Kalevassa nuo talousvaikutukset oli laskettu täysin väärällä tavalla; taloudelliset erot kaupunginjohtajan esityksen ja tämän muutosesesityksen välillä ovat aivan marginaalisia. Tämänpäiväisessä lehdessä kerrottiin, että luvut olivat peräisin sivistys- ja kultturipalveluista; jostain syystä ao. virkamiehet ovat halunneet ymmärtää esityksen aivan väärin.

Tuo esitys on tulossa tämänpäiväiseen (13.6.2016) valtuuston kokoukseen, eikä se siis sisällä oleellisia taloudellisia eroja pohjaesitykseen.