Varainhankintaa kiinteistöistä

Varainhankintaa kiinteistöistä

Tämän syksy talousarviokierroksella valtuusto päätti tavanomaiseen tapaan tulevan vuoden veroprosentit.

Koska kaupunki rahoittaa velkarahalla  menoistaan noin 90 miljoonaa euroa eli seitsemän prosenttia budjetista, niin on ymmärrettävää, että lisärahoitusta on etsittävä myös veronkannosta. Valtuusto nimittäin päätyi äänestyksen jälkeen korottamaan omakotiasujan kiinteistöveroja jopa 25 prosenttia.

Sen sijaan on vaikea ymmärtää miksi veronkorotusta on ajettu jo pari vuotta nimenomaan kiinteistöveroon. Käytännössä kyseessä on ihmisten välttämättömään asumiseen kohdistuva omaisuusvero, joka on jo ennen näitä korotuksia ollut monelle pienituloiselle omassa talossa asuvalle kohtuuton loppuvuoteen ajoittuva lisämaksu.

Eräs Kastellissa asuva eläkkeellä oleva sukaulaismieheni näytti, kuinka hänen kiinteistöveronsa on noussut viiden vuoden aikana noin 37 prosenttia. Kun siihen lisätään ensi vuodelle tuleva 25 prosentin korotus, päädytään yhteensä jopa 70 prosentin nousuun kuuden vuoden aikana. Talo on miehen itsensä aikoinaan (60-luvulla) rakentama.

Eräs toinen tuttavani puolestaan ihmettelee, että joitain aikoja sitten kaupunki tarjosi omakotitalojen vuokratontteja myytäväksi asukkaille. No, tämä perhe tarttui tilaisuuteen olettaen, että tällä investoinnilla säästyy tulevaisuudessa tontinvuokramaksut. Eivät säästyneet; kaupunki jatkaakin vuokranperintää nyt huimasti nousseina tontin kiinteistöveroina. En pidä tätä oikeudenmukaisena.

Kunnallisia veroja ovat kunnallinen tulovero sekä erilaiset kiinteistöverot. Kiinteistöverot sisältävät muun muassa omakotiasujaa koskevan vakituisen asuinrakennuksen sekä omalla tontilla asuvaa koskevan yleisen kiinteistöveron. Verot ovat tietenkin keskeinen osa kaupungin palvelujen rahoituksessa. Tulovero suurimpana tuo kaupungille noin 660 miljoonaa euroa tänä vuonna.

Verotulojen osana on myös yhteisövero, joka tarkoittaa kaupungin alueella toimivien yhtiöiden voitostaan maksamia veroja, joista valtio tilittää vajaan kolmanneksen takaisin asianosaisille kunnille. Nykyään tämä summa on pienehkö ollen noin 33 miljoonaa. Toivokaamme kaikille täällä toimiville yrityksille menestystä myös tämän näkökannan takia.

Kunnallinen tulovero on prosenttivero, jota maksetaan oikeudenmukaisesti tulojen mukaan tasaisesti ympäri vuoden. Erilaisten vähennysten takia siinä on myös lievää progressiota, jolloin pienempituloinen maksaa sitä virallista prosenttia vähemmän. Kiinteistövero puolestaan on niin sanottu tasavero, joka on euroissa saman suuruinen tuloista ja maksukyvystä riippumatta. Monille tämä kerran vuodessa maksuun tuleva kiinteistövero on kohtuuton rasite elämisessä.

Valtuustossa kiinteistöveroja nostettiin omakotiasujalla jopa 25 prosenttia nykyiseen tasoon verrattuna. Tämä tuo 10 miljoonaa lisää tuloja kaupungille. Hävinnyt vaihtoehto esitti tämän sijaan tuloveron korotusta puolella äyrillä, joka olisi tuonut jopa hieman enemmän verotuloja, ja siten vähentänyt enemmän velkaantumista.

Tuo päätös tuntui kummalta myös, koskapa ei ole mitään taloudellista tarvetta lisätä kiinteistöiltä saatavaa rahoitusta niihin liittyviin kuluihin. Esimerkiksi sekä yhdyskuntalautakunta että rakennuslautakunta tuottavat molemmat voittoa kaupungille sisältäen myös yksityisteiden paljon puhuttaneet auraukset. Näiden päälle kaupunki saa lisäksi vuosittain kymmeniä miljoonia euroja tuloutuksia esimerkiksi asumiseen liittyviltä liikelaitoksilta sekä tytäryhtiöiltä ja siis kiinteistöverosta, joka tänä vuonna ennen tätä viimeistä korotusta tuo 47 miljoonaa euroa kaupungille.

Viiden puolueen voimin valtuusto siis päätti nostaa kiinteistöveroa kahden puolueen sitä vastustaessa. Puolueet olivat seuraavat:

-          kiinteistöveron korotusta kannattivat: Kokoomus, Vasemmistoliitto, SDP, Vihreät, KD.

-          kiinteistöveron korotusta vastustivat Perussuomalaiset ja Keskusta, tarjoten tilalle tuloveroprosenttiin 0,5 prosentin korotuksen.