Maahanmuuton hyvät ja huonot puolet

Julkaisen uudelleen tämän edelleen ajankohtaisen kirjoitukseni kolmen vuoden takaa:

Ensin hyvä puolet. Itselläni on paljon hyviä kokemuksia maahanmuuttajista. Hyvät kokemukset ovat monesti peräisin työympäristöstä, jossa maassa tilapäisesti tai lopullisemmin asuvat ulkomaalaiset ihmiset ovat kaikin puolin yhteiskuntaamme edistäviä. Ainoana hieman huonona puolena sanoisin, että muutamat tällaisista työn kautta Suomeen tulleista tuntuvat väheksyvän suomen kieltä, eivät onneksi kovin monet. Tunnen tai tiedän myös useita työ ja muista ympyröistä tuttujen ihmisten ulkomaalaisperäisiä aviopuolisoita. Itselläni on yleisesti ottaen hyvä käsitys näistä.

Kulttuurisesti voi sanoa että länsimais-kristillisestä kulttuuritaustasta tulevilla ihmisillä on hyvät kotoutusmahdollisuudet, käytännössä ilman mitään erityisiä kotoutusohjelmia. Voikin sanoa että jos kohdentaisimme maahantulon sellaisiin kulttuuritaustoihin tai kriteereihin, jotka edistäisivät tänne hyvin sopeutuvien ihmisten maahantuloa, niin oikeastaan mitään erityisiä kotoutusohjelmia ei tarvittaisi.

Esimerkki täällä pitkään vaikuttaneesta ranskalaisesta miehestä:

http://descartes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/121402-kuinka-olen-voinut-kotoutua

http://descartes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128202-ranskan-tyolaiset-kiittavat-suomen-hallitusta

Kokemusteni mukaan toinen maahanmuuton kannalta selvästi hyvä kulttuuritausta on itä-aasialainen kulttuuri. Tuolta Suomeen muuttavat vaikuttavat ahkerilta ja sopeutuvilta (täkäläisiin sääntöihin ja tapoihin). Lisäksi he tuntuvat arvostavan suomalaista kulttuuria. Pidän oleellisena, että ihmiset, jotka muuttavat tänne haluavat myös itse sopeutua ja omaksua täkäläiset elämäntavat.

Ohessa perussuomalaisia kannattava itämainen nuori nainen: http://www.youtube.com/watch?v=j8ZIz_tc49k Vaikuttaa siltä, että toimittajille on kova pala tavata perussuomalaisten linjoilla oleva maahanmuuttajanainen. Näin voi ainakin päätellä toimittajan (Tuomas Embuske) mielestäni härskeistä vuorosanoista.

Suurin osa tuntemistani perussuomalaisista ajattelee ainakin suunnilleen yllä kirjoittamallani tavalla maahanmuuttoasioista. Alla nykyisen tyyppisen maahanmuuton huononpia puolia tai näkökohtia.

 **********          **********          **********          **********          **********

Kustannukset. Kun puhutaan vaikeammin sopeutuvista ihmisryhmistä, niin maahanmuutosta pyrkii syntymään suuria kustannuksia. Jostain syystä näistä ei yleensä kerrota julkisuuteen. On kuitenkin arvioita, että esimerkiksi työtön turvapaikanhakija aiheuttaa elinaikanaan noin 500 000 euron kustannukset yhteiskunnallemme. Toisten tutkimusten mukaan länsimaalainen maahanmuuttaja tuo puolestaan keskimäärin 100 000 euron tulot elinaikanaan pohjoismaiselle yhteiskunnalle. Oleellista olisi siis kohdentaa maahanmuuttoa sellaisiin ihmisiin, jotka edistävät talouttamme jopa alusta pitäen. Katso esim.

Huoltosuhde. Vuoden 2014 alussa uutisoitiin, että Helsingin toimeentulotuen saajista 25 prosenttia on ulkomaalaisia. Tässä luvussa ei ole mukana pakolaiset, eivätkä jo kansalaisuuden saaneet. Johtopäätös on selvä: nykyisenkaltainen maahanmuutto huonontaa huoltosuhdettamme.

Positiivinen erityiskohtelu, tunnetaan myös nimellä "positiivinen syrjintä". Tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa maahanmuuttajat saavat paremmin (yleensä julkisen sektorin) työpaikkoja, kuin me kantasuomalaiset. Tämä lisää syrjäytymistä maassamme. Esimerkiksi Kokoomus ja Keskusta kannattavat tällaista "positiivista erityiskohtelua".

Väärennökset. Useimmilla turvapaikanhakijoilla on väärennetyt paperit. Esimerkiksi voi käydä niin, että ensin tulee yksi (nainen tai lapsi) turvapaikan hakija lentokoneella Suomeen. Tämän jälkeen tämä haluaa perheenyhdistämistä lähisukulaisiinsa. Kun nämä henkilöt, yleensä miehet, on lennätetty Suomeen niin ilmenee DNA-testeissä, ettei sukulaisuutta olekaan, mutta nämä uudet maahantulleet ilmoittautuvat samalla uusiksi turvapaikanhakijoiksi.

Kannatan Olli Immosen esitystä, että Oulu pidättäytyisi turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta.

Etniset ruokapaikat. On vaikea ymmärtää, että monissa etnisissä ruokapaikoissa voidaan tarjota niin alhaisilla hinnoilla vaikkapa pitsoja. Olisi kiinnostavaa tietää, että miten näiden talous toimii verojen ja työnantajamaksujen ja kannattavan liiketoiminnan kannalta. Tiettävästi ainakin omistajien jatkuva vaihtuminen tuo jokaiselle uudelle omistajalle erilaisia "starttietuja".

Olen lisäksi kuullut, että viranomaisemme saattavat löytää etnisistä ruokapaikoista "avustajia" jotka eivät sitten olekaan siellä töissä vaan vain "auttelevat". Jos me kantasuomalaiset tekisimme tuolla tavoin, niin sanktioita tulisi ja lujasti. Meillä on siis kaksoisstandardit, jotka ovat meille kantasuomalaisille haitallisia ja lisäävät syrjäytymistä, koska kantasuomalaisille mahdollisten työalojen määrä näin vähenee.

Viranomaiset saattavat törmätä myös sellaisiin "auttelijoihin", joilla ei ole mitään papereita mistään maasta. Emme siis tiedä heistä oikeasti yhtään mitään. Olemme lisäksi luoneet sellaiset säännöt, että näille eivät viranomaisemme voi tehdä yhtään mitään. Eräs peruste myöntää henkilölle oleskelulupa Suomeen, on nykyään se, ettei henkilö halua lähteä täältä pois.

Uudet rikostyypit. Pohjoismaihin on tullut ainakin yksi uusi rikostyyppi: joukkoraiskaus. Tällaisia uutisia on tullut erityisesti Ruotsista, mutta Oulussakin on tainnut olla jo pari joukkoraiskausta kohdistuen kantasuomalaiseen tyttöön tai naiseen.

Lisäksi lasten silpomiset yleistyvät muslimien maahantulon yleistyessä. Suomalaiset viranomaiset katsovat tätä toimintaa sormien läpi.

Konfliktien leviäminen myös Suomeen. Ottamalla ihmisiä konfliktialueilta, niin on aika todennäköistä, että konfliktit leviävät myös meille. Siltä osin kuin puhutaan konfliktien pakolaisten auttamisesta, niin voimavaramme tulisi suunnata konfliktin lähialueiden pakolaisleirien avustamiseen ja asukkaiden sijoittumisen edistäminen heidän lähialueilleen. Tällöin vähäiset rahamme auttavat mahdollisimman monia ihmisiä.

Huomasin juuri tätä kirjoittaessa (lokakuu 2013) HS:n verkkouutisen: Göteborgissa ollut tänä vuonna jo 50 ammuskelutapausta; ammuskelijoina maahanmuuttajalähiöiden jengitaistelijat.

Olen myös huomannut uutisia Oslon muuttumisesta vaaralliseksi kaupungiksi.

Kahden kerroksen väkeä. Eräs pienehkö, mutta luultavasti oireellinen havaitsemani ilmiö; kun olen sanotaan nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana käynyt poliisilaitoksella lupa-asioita hoitamassa (itselleni tai lapsilleni yms), niin joka kerta on ulkomaalaispuolella palvelu pelannut siten, ettei kenenkään ole tarvinnut odottaa kuin muutamia minuutteja. Mutta meille kantasuomalaisille on varattu jopa tuntien jonotusaikoja. Näin vanhat valtapuolueet ovat asettamassa meitä toisen luokan kansalaisiksi omassa maassamme.

Aina silloin tällöin näkyy tutkimuksia tai mielipidekyselyjä maahanmuuttajista. Näissä on vallitsevana käytäntönä niputtaa maahanmuuttajat, vaikka kuten tästäkin kirjoituksesta selviää, meillä on hyvin erityyppisiä sopeutumistaipumuksia omaavia tulijoita. Lisäksi aihepiirissä käytetään välillä aivan nurinkurista logiikkaa asioiden perusteluun.

Ainakin itse olen havainnoinut esitetyn seuraavan tapaista (järjetöntä) logiikkaa: koska monet maahanmuuttajat kotoutuvat hyvin (oma lisäys: eurooppalais & itäaasialais -kulttuurit) niin meidän tulee ottaa lisää maahanmuuttajia islamilais-afrikkalaisesta kulttuuripiiristä.

Nyt alkuvuonna 2014 esimerkiksi Jyrki Iivonen kirjoitti Kalevan alakertaan olevansa huolissaan maahanmuuton sokeasta vastustamisesta. Itse näen asian tarkalleen päinvastaisella tavalla: olen huolissani nykyisenkaltaisen maahantulon sokeasta ihannoimisesta.

Itse ajattelen, että meillä tulisi olla samantapaisia maahanmuuttosääntöjä EU:n ulkopuolisille tulijoille kuin vaikkapa Kanadassa (tai USA:ssa tai Australiassa) on. Muuttamisesta kiinnostuneet arvioidaan yksilöinä sen mukaan miten hyvin he voivat ja haluavat sopeutua tänne sekä todennäköisesti tuottaisivat etua maallemme. Etukäteen hankittu kielitaito laskettaisiin eduksi.

Täytyy loppuun mainita vielä tämän maahanmuuttajakeskustelun myötä maahamme tullut pelon ilmapiiri. Syrjinnän pelossa monetkaan ihmiset eivät uskalla arvostella maahanmuuttoasioita julkisesti.

 **********          **********          **********          **********          **********

Tässä kiinnostuneille pari linkkiä aihepiirin. 90-pykäläinen kotoutuslaki astuen voimaan 1.1.2012. Tämän lain sääti jo edellinen eduskunta Keskustan ja Kokoomuksen johtaman hallituksen esityksestä vuoden 2010 lopulla:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386

Ja vielä 130-sivuinen raportti työperäisestä maahanmuutosta (kyllä ne valtion virkamiehet ovat monisanaisia):

http://www.vtv.fi/files/3181/VTV_13_2012_NETTI_12.10.2012.pdf

Kumpaakaan en ole kunnolla lukenut. Toivottavasti sinulla on paremmin aikaa perehtyä. Erityisesti ihmetyttää tuon kotoutuslain pituus; kannattaisi tähdätä sellaiseen maahanmuuttoon, ettei erityisiä kotoutuslakeja tarvittaisi.

 

**********          **********          **********          **********          **********

Tässä vielä tuon ranskalaisen maahanmuuttajan kysymyksenasettelua:

"Kuinka olen voinut pärjätä kymmeniä vuosia tässä maassa ilman…

...monikulttuurisuusasiantuntijaa, maahanmuuttokoordinaattoria, tulkkipalvelukoordinaattoria, asioimistulkkia, kulttuuriluotsia, erityisryhmän linjavastaavaa, päivähoidon maahanmuuttajakoordinaattoria, sopeuttamistyöntekijää, kotoutussihteeriä, monikulttuurisen varhaiskasvatuksen suunnittelijaa, monikulttuurisen opetuksen suunnittelijaa, kotoutusprojektin toiminnanjohtajaa, monikulttuurisuusaktivistia, aktivistimaahanmuuttajakouluttajaa, monikulttuurisuusohjaajaa, kaupungin maahanmuuttoasioiden johtajaa, monikulttuurisuuskoulutusmateriaalivastaavaa, monikulttuurisuusasioiden päällikköä, sosiokulttuurista tasapainottajaa, vähemmistöoikeuksien valvojaa, maahanmuuttajien asunto-oloja pohtivaa virkamiestä, maahanmuuttajapalveluiden päällikköä, avustusanomusten esitäyttäjää, maahanmuuttoneuvoston puheenjohtajaa, monikulttuurisuuskonsulttia, maahanmuuttajien rekrytoinnin helpottamista pohtivaa työryhmää, maahanmuuttoyksikön terveydenhuollon konsulttia, maahanmuuttoyksikön psykologia, maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijää, maahanmuuttoyksikön sosiaaliohjaajaa, maahanmuuttoyksikön etuuskäsittelijää, maahanmuuttajalasten varhaiskasvattajaa, sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylitarkastajaa, siirtolaisinstituutin johtajaa, vastaanottokeskuksen apulaisjohtajaa, naapuruus-sovittelijaa, kotouttamisohjaajaa, kunniaan liittyvien konfliktien asiantuntijaa, maahanmuuttoasioiden johtajaa, sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston oikeusyksikön yhdenvertaisuus-vastuualueen johtajaa, maahanmuuttaja- ja kotouttamisasioiden neuvottelukuntaa, maahanmuuttotyön päällikköä, maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden yhteistyöryhmää, maahanmuuttopolitiikkastrategiaa, monikulttuurisen maahanmuuttajatyön päällikköä, maahanmuuttajien henkisestä sopeutumisesta vastaavaa asiantuntijaa, sopeutumiskonsulttia, maahanmuuttajajärjestöjen toimintaedellytyksiä voimaannuttavan projektinjohtajaa, maahanmuuttajajärjestöjen mielenterveysosaamista pohtivaa projektisuunnittelijaa, maahanmuuttajien työllistämisyhdistyksen asianajajaa, monikulttuuripedagogia, maahanmuuttajien neuvontapisteen ohjaajaa, monikulttuurisen tietopalvelukeskuksen asiantuntijaa, maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittämisestä vastaavaa virkamiestä, väkivaltarikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajanuorten valvojaa, maahanmuuttovastaavaa, monikulttuurisuuden johtavaa asiantuntijaa, maahanmuuton erikoistutkijaa, ihmisoikeustyönjohtajaa, Sisäministeriön maahanmuuttojohtajaa, monikulttuurisuustaitojen kehittäjää, monikulttuurisuuskampanjasuunnittelijaa, ulkomaalaisasioiden valmistelijaa, monikulttuurisuustyön suunnittelijaa, maahanmuuttajien kansalaistoiminnan kehittäminen projektin johtokuntaa, ulkomaalaisoikeuden asiantuntijaa, maahanmuuttopolitiikan tutkijaa, maahanmuuttoviraston tutkijaa, kansainvälisen siirtolaisjärjestön projektikoordinaattoria, syrjintälautakunnan johtajaa, Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikköä, Sisäasiainministeriön kotouttamisyksikön johtajaa, maahanmuuttajien asumisneuvojaa, maahanmuuttajien henkilökohtaista palveluohjaajaa, maahanmuuttajien tukijärjestön johtajaa, ulkomaalaisille maksettavan toimeentulotuen käsittelyä koskevien menettelytapojen selkeyttäminen -työryhmää, maahanmuuttajapoikatyön johtajaa, maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston johtajaa, maahanmuuttajataustaista kokemusasiantuntijaa, etnisten suhteiden neuvottelukuntaa, työelämävalmiuksien kartoittajaa maahanmuuttajille, syrjintää epäilevien neuvontapisteen johtajaa, syrjinnänvastaisesta toiminnasta vastaavaa viranomaista, syrjintäilmiöiden analysoijaa, maahanmuuttajien koulutuksen kehittäjää.. jne…"