Vanhustenhoito Suomessa

Share |

Keskiviikko 19.12.2018 klo 18:32 - Juha Vuorio


Tässä erään tuttavani kirjoitus isänsä kohtalosta suomalaisessa sairaalassa. Jos joku haluaa lisätietoja, niin annan kirjoittajan nimen ja yhteystiedot.

Lisään itse, että muiden maiden ihmisille meillä riittää rahaa, omille vanhuksillemme ei riitä.

"Kerron teille nyt asian, jonka lupasin omalle mummulleni papan ollessa huonossa kunnossa Oulussa kontinkankaan kaupunginsairaalan H1 osastolla.

Pappa kaatui ollessaan veljeskodilla ja useiden tuntien makaamisen jälkeen hänet löydettiin pesuhuoneen lattialta lonkka murtuneena. Leikkaus meni hyvin ja terveystalon kuntoutus alkoi heti ja pappa kävelikin jo kävelytelineen kanssa ja oli iloinen toipumisestaan. Silloin kysyin millainen on hoitosuunnitelma ja vastattiin, että päivittäin useita kertoja liikkumaan ja istualtaan jalkojen(nilkkojen) pyörittelyä, että toipuminen nopeutuu.

Tässä vaiheessa akuutin tilanteen oltua taaksejäänyttä elämää, pappa siirrettiin kontinkankaalle osastolle kuntoutumaan. Emme olisi sitä halunneet, muttei meille annettu vaihtoehtoja. Heti siirron jälkeen kysyin uudestaan hoitosuunnitelmasta ja vastattiin samoin. Joku meistä omaisista kävi papan luona päivittäin ja vaihdoimme kuulumiset joka kerta kun siellä oli käyty, jo viikko sinne viennistä papan vointi alkoi heiketä, tuli keuhkokuume.

Pyysin saada nähdä hoitosuunnitelman ja yllätys ja shokki oli melkoinen, hoidoksi oli merkitty asentohoito sänkyyn. Kysyin asiasta ja pikkasen tulistuinkin kun kuitenkin hoitosuunnitelma oli kuntouttaa kävelemään. Vastaukseksi sain vain ettei heillä ole aikaa nostaa edes istumaan, ei käyttää vessassa eikä varsinkaan kävelyttää. Pappa, joka ymmärsi kaiken itki päivittäin vaipoissaan ja muistan eräänkin käynnin kun valitus kuului osaston ulko-ovelle asti eikä yhtään henkilökuntaa näkynyt. Pappa makasi sängynpohjalla ja valitti ettei oo päässy koko päivänä vessaan vaikka on nappia painanut, turhaan.. Menin luukulle koputtamaan ja pyysin jälleen kerran apua, tällä kertaa minua ei edes kuunneltu vaan ovi vedettiin nenän edestä kiinni. Menin 25min päästä uudelleen ja sama homma.

Kolmannella kerralla nuori, juuri työllistetty hoitaja tuli ja sanoi papalle "anna tulla vaan vaippaan" jolloin minä räjähdin ja sanoin että älä ikinä sano ihmiselle, jolla järki pelaa ja vielä vieraita, että anna tulla vaippaan kun se on ihmisarvoa alentavaa, jolloin hoitaja lähti, huusin raportoivani hoidosta ministeriötä myöten jos homma ei ala muuttua ja mitä sitä tyhjää, kuikka tuotiin johon piti pissata, ei käytetty vessassa vaikka huoneen yhteydessä olikin
😠 joka päivä piti liikuttaa, ei liikutettu, ei nostettu edes istumaan ja likaisena, kipuisena pappa joka kerta löydettiin. Valviralle asiasta informoitiin, tuloksetta.

Loppujen lopuksi meitä omaisia kiellettiin tulemasta jos hoito ei miellytä, pappa ei pystynyt edes syömään itse kun käsikin oli vammautunut ja kylmät ruoat tarjottimella, yksin huoneessaan tämä sotainvalidi itki kuinka hänellä ei ole mitään arvoa. Jos itki pappa, niin itki mummukin, paljon itkikin joka kerta kun papan luota lähdettiin. Neljäs keuhkokuume vei papan, antibiootteja ei annettu suoneen, ei nesteytetty, ei mitään, eikä minulla tai mummulla ollut voimia nostaa pappaa kävelemään, huolehtia hoitosuunnitelman mukaisesta liikunnasta kun se piti olla hoitolaitoksen tehtävä.

Useasti päivähuoneen nurkassa istui joku mummu pyörätuolissa, kasvot nurkkaan päin apua anellen eikä ketään koskaan näkyvillä auttaakseen.. Haluan tuoda nämä asiat julkisuuteen mummuni luvalla ja pyynnöstäkin, sotainvalidin elämän viimeisistä taisteluista tehtiin häpeälliset, ihmisarvoa alentavat ja tuskalliset.

Jos me omaiset ei oltais aktiivisesti käyty, pappa ois "tapettu" viikossa. Tätä saa jakaa, kenenkään vanhuksen ei pitäis joutua tällaiseen alasajokeskukseen, jonka nimen kontinkangas on saanut laajemmaltikin. Pappa, yritimme kaikkemme, muttei aika riittänyt saada sinua parempaan hoitolaitokseen
😭 ikuisesti kiitollinen olen yhteisistä vuosista ja muistoista, nuku rauhassa ❤️"

Avainsanat: vanhushoito, sairaala, maahanmuuton kulut, kehitysapu