Kotoutus ja maahanmuuton tavoitteet

Share |

Lauantai 24.7.2021 - Juha Vuorio


Lakiin perustuva kotouttamisohjelma tulee nyt elokuun alussa aloittavalle uudelle valtuustolle aikanaan päätettäväksi. Tuon muutaman näkökohdan aiheesta esille.


Aivan ensimmäiseksi nimenä tulisi olla kotoutumisohjelma. Lähtökohtaisestihan kotoutuminen kuuluu ensisijaisesti tänne tulleelle ihmiselle itselleen. Itse olen työuranikin aikana tuntenut paljon tänne pysyvästi muuttaneita ihmisiä, eikä tule mieleen, että kukaan heistä olisi tarvinnut erityisiä kotoutuspalveluja. Siksi maahanmuutto tulisikin suunnata ihmisille, jotka kotoutuvat ilman erikoisia toimenpiteitä.

Tietenkin on syytä varmistaa, että suomen kielen opetusta on tarjolla kaikille halukkaille. Näkisin myös, että kaupungin tulisi pitäytyä monikielisissä palveluissaan selkeästi vain naapurimaihin ja matkailuun. Englantihan on nykyisenä maailmankielenä syytä olla palveluissa mukana matkailunkin takia.

Tarjoamalla tulijoille monikielisiä palveluja kaupungin verkkosivuilla luomme vetovoimatekijöitä, jotka edistävät muiden kulttuuripiirien enklaavien syntymisiä. Näistä on esimerkkejä monissa länsimaissa, mm. Ruotsissa, jossa on syntynyt maahanmuuttajalähiöihin rinnakkaisyhteiskuntien tapaisia no-go -alueita, joihin viranomaisillakaan ei ole aina turvallista mennä.
Esimerkiksi viime aikaiset nuorisolevottomuudet ja -väkivaltaisuudet ovat esimerkki siitä, että olemme Ruotsin tiellä. Kannattaa myös muistaa, että myös Ruotsi on panostanut kotoutusohjelmiin; miksi samantapaiset toimet olisivat meillä onnistuneempia?
Kokemukset viittaavat siihen, että ongelmia syntyy kun tänne huonosti sopivista kulttuureista tulijoiden osuudet lähiöissä alkavat kasvavaan ja tällöin myös käynnistyy ns. 'white flight' -ilmiö.

Tuon myös esille, että sellaiset maahanmuuttajaryhmät, joilla ei ole taipumusta gettoutumiseen, näyttäisivät omien havaintojeni mukaan muutenkin sopeutuvan hyvin yhteiskuntaamme.

Siksi toimintamme kaupungissa tulisikin kaikin puolin kannustaa suomen kielen, kulttuurin, lakien sekä tapojen oppimista ja sisäistämistä. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta jopa noin puolet vanhan kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsenistä ei halunnut tuota kirjattavaksi viime syksynä talousarvioon juuri kotoutustoimiin liittyvänä. Jotkut pitivät jopa puheenvuoroja, joiden mukaan on huono jos tänne tulijat suomalaistuvat.

Itse tein kesäkuussa puolestani valtuustoaloitteen, jossa toivoin maahanmuuton tavoitteet kirjattavaksi kaupungin strategiaan, josta tulisi ilmetä ne hyvät asiat, joita maahanmuuton halutaan parantavan kaupungissamme. Noita voivat olla vaikkapa koulutusasteen ja kouluttautumisen sekä työllisyysasteen ja keskimääräisen palkkatason tai verotulojen nousu. Erityyppisen maahanmuuton vaikutuksia noihin mittareihin tulee tietenkin myös seurata.

Juuri erilaisen maahanmuuton vaikutuksia pyritään yhteiskunnassamme määrätietoisesti olemaan tuomatta tilastojen kautta esille. Vaikka mielestäni pitäisi toimia päinvastoin ja mittaamisen ja kokemusten perusteella tulisi poistaa kielteisiä muutoksia aiheuttavan maahanmuuton vetovoimatekijöitä ja vastaavasti varmistaa, että meille kaupungin mittareita parantava maahanmuutto toteutuisi mahdollisuuksien mukaan.
Toivottavasti pääsemme avoimuuteen näissäkin asioissa; se on avain kaikkeen kehittymiseen.

Avainsanat: kaupunkistrategia