Fortum ja Uniper - taseet töihin

Share |

Keskiviikko 21.12.2022 - Juha Vuorio


Vuonna 2013 Jyrki Kataisen hallitus päätti myydä Fortumin sähköverkot ulkomaalaisille sijoittajille, koska sähköverkoista saatava varma tuotto oli kuulemma liian pieni, seuraukset tiedetään. Mainittakoon, että sähköverkot lasketaan monopoliliiketoiminnaksi ja niille on säädetty 8 prosentin tuottokatto. Toki laskentatavasta voi vääntää kättä ja oletan, että uusi omistaja onkin juuri näin tehnyt. Siirtomaksut ainakin ovat nousseet reilusti.

Lisäksi kun omistus siirtyy ulkomaille, on tällaisten yhtiöiden harjoittama verosuunnittelu entistä haitallisempaa kansantaloudelle. Verosuunnittelu pohjautuu esimerkiksi siihen, että perustettava yhtiö ostaa tuolta verkot ostaneelta sijoitusyhtiöltä tuon liiketoiminnan, ja jää siitä suurimman osan velkaa, jota tämä sitten lyhentää hiljakseen ja maksaa korkeaa pääomaveroa tuolle sijoitusyhtiölle. Edellinen aivan yksinkertaisin esimerkki.

Tällä vuoden 2014 aikana toteutuneella kaupalla saatiin pysyvä rahansiirto kotimaisesta infrasta ulkomaille. Kaupan aikoina olin Oulun Energian johtokunnassa (puheenjohtajana) ja tuolla keskusteluissa käytiin läpi 2–3 erilaista tapaa, jolla omistus olisi voitu pitää kotimaassa (kun kerran vakaa tuotto ei Fortumille kelvannut). Syystä, joka on arvoitus, mistään tällaisista vaihtoehdoista ei tapahtunut julkista keskustelua.

Sen jälkeen raha poltteli valtio-omistajaa ja uuden hallituksen pääministeri Juha Sipilä lupasi panna taseet töihin; Fortumin valtava kassa laitettiin saksalaiseen roskaenergiayhtiöön Uniperiin vuonna 2018. Ovat nyt tainneet taseet mennä kuin tuhka tuuleen. Ymmärtäisin niin, että Uniperissa on hyvin monenlaista ja eri maissa olevaa energiantuotantoa ja jakelua. Venäjän aloittaman sodan myötä nimenomaan kaasuliiketoiminta muodostui suurta tappiota tuottavaksi, koska Saksa suojeli kansalaisiaan kaasun kattohinnalla.

Jo aikaisemmin ostettu ja kovalla rahalla kehitetty venäläinen energiayhtiö on nyt myöskin törmännyt jo ennakolta tunnistettuihin riskeihin. Tämä koskee myös Uniperin venäläisomistuksia. Silti Uniperilla on monenlaista muutakin kuin kaasuliiketoimintaa, ja niillä ei ollut vastaavaa katastrofaalista taloustilannetta kuten kaasulla oli. Mielestäni oikeudenmukainen ratkaisu olisi voinut olla juuri tuon kaasutoiminnan kansallistaminen ja Saksa olisi sitten mahdollistanut Uniperin jatkamisen muilta osin. Tai joka tapauksessa liiketalouteen perustuvat ratkaisut muille liiketoiminta-alueille.

Mutta kun sitten Merkelin energiapolitiikan ongelmat tulivat Venäjän aloittaman sodan seurauksena näkyviin, niin Saksa kansallisti koko Uniperin, ei suinkaan ainoastaan sen ongelmaosaa kaasuliiketoimintaa vaan kaiken muunkin, käytännössä ilman tosiasiallista korvausta. Arvaan, että Saksa eikä juuri mikään muukaan maa ei olisi hyväksynyt vastaavaa päätöstä Suomelta; mutta me olemme nöyrää väkeä.

Tällä tavoin saatiin suomalainen valtionyhtiö maksumieheksi niiltäkin osin, kuin Uniper on toimintakuntoinen; nykyinen pääministerimme Sanna Marin osallistui tähän prosessiin lähettämällä biletysviikonlopun ohessa yhden tekstiviestin Saksaan.

Ohessa vielä Zeit Onlinen artikkeli juuri tästä asiasta. Luonnollisesti heillä ei ole Suomen tappiot juurikaan mielessä. Huomattavaa on, että meille tulee henkeä kohden vähintään yhtä isot (ellei isommat) tappiot kuin Saksalle, vaikka olemmekin syyttömiä Saksan energiakäännöksiin ja muihin järjestelyihin. "Uniper edustaa kaikkea sitä, mikä on mennyt pieleen energiapolitiikassa. Saksalaisille veronmaksajille Saksan valtion omistukseen siirtyvä yritys on tullut maksamaan/maksaa 51 miljardia euroa, Zeit Online kirjoittaa."

     ***     ***     ***     ***     ***

Seuraavassa vielä esimerkki Suomalaisesta järjettömyydestä; kuinka tuhotaan toimivaa varavoimaa tilanteessa, jossa toimme koko ajan tyypillisesti 15 - 20 prosenttia sähköstä ulkomailta ja pahimpina pakkaskausina enemmän. 

Sipilän hallitukselta kysyttiin, että kannattaisiko Suomen valtion maksaa noiden laitosten ylläpidosta ja hallituksen mielestä ei kannattanut. Tosiasassa koko 2000-luvun Suomen huolotovarmuutta on heikennetty kaikkien hallitusten voimin. Tämän päivän sähkön hinnoissa ja tilanteessa nähdään yksi esimerkki lopputulemista.



 


 

Avainsanat: energia, kansantalous, sijoitusvarallisuus