Tie Ukrainan sotaan - entä rauhaan?Sunnuntai 17.11.2024 - Juha Vuorio Kirjoitin John Mearsheimerin 5.8.2024 artikkelin suomennoksen Ukrainan sotaan vaikuttaneista tapahtumista. Artikkelin mukaan keskeinen syy Venäjän hyökkäykseen oli heidän pelkonsa Nato-jäsenyyden seuraamuksista. Heidän kantansa oli myös lännellä tiedossa etukäteen (Bukarest 2008 lähtien). Tähän väliin todettakoon, että oleellista on se, mitä venäläiset itse ajattelevat tuosta Naton laajentumisesta länsirajalleen, ei se, mitä me ajattelemme siitä. Bukarestin Nato-huippukokouksessa huhtikuussa 2008 päätettiin, että Ukrainasta tulee aikanaan jäsen, lisäksi kokous hyväksyi USA:n uudet ohjustukikohdat Naton silloiselle itärajalle Puolaan ja Romaniaan. Putin oli kutsuttu kokoukseen ja esitti vastalauseensa molempiin asioihin. Ennen Bukarestin kokousta USA:n Moskovan suurlähettiläs lähetti ulkoministerille viestin kutsuen Ukrainan Nato-jäsenyyttä kirkkaanpunaiseksi takarajaksi venäläiselle eliitille laidasta laitaan. Suurlähettiläs jatkoi, että ei ollut tavannut kahteen ja puoleen vuoteen (ilmeisesti virka-aikanaan) ketään, joka ei näkisi Natoa Ukrainassa muuna kuin suorana haasteena Venäjän intresseille. Edelleen: ”Tämän päivän Venäjä tulee vastaamaan. Russo-Ukrainalaiset suhteet tulevat jäätymään syvälle. Se tarjoaa hedelmällisen maaperän Venäjän sekaantumiselle Krimille ja Itä-Ukrainaan.” Angela Merkel ja Nicolas Sarkozy vastustivat Nato-jäsenyyden kirjaamista päätökseen, mutta joutuivat taipumaan. Myöhemmin Merkel on sanonut nähneensä Ukrainan Nato-jäsenyyden Venäjän kannalta sodanjulistuksena. Vuonna 2021 Joe Bidenin tultua valituksi USA:n presidentiksi, nopeutuivat toimenpiteet Ukrainan Nato-jäsenyyden edistämiseksi ja vuodenvaihteen 2021/2022 molemmin puolin Ukrainan tulossa oleva Nato-jäsenyys toistettiin lännen johtajien suulla useaan kertaan. Samaan aikaan Venäjän johtajat ilmoittivat vastustavansa asiaa. Venäjän laittomasti hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, lähetti Putin välittömästi Zelenskylle neuvottelupyynnön. Neuvottelut alkoivat Valko-Venäjällä neljän päivän päästä. Neuvottelut jatkuivat Israelin avustuksella ja Turkin isännöiminä huhtikuun alkuun. Neuvottelut etenivät hyvin, ja näytti että sovintoon päästäisiin siten, että Krimin niemimaa jäisi (modus vivendi) Venäjälle ja Ukraina puolueettomaksi. Ja kenties Donbasin alueelle tulisi itsehallinto (Ahvenanmaan tapaan). Kuitenkin 9.4.2022 Boris Johnson matkusti Kiovaan ja kannusti Zelenskyn lopettamaan neuvottelut. Sota alkoi täysillä. Tällä hetkellä tappiot (kuolleet ja vammautuneet/haavoittuneet) ovat yhteensä miljoonan sotilaan paikkeilla; suuruusluokkaa samat molemmilla (WSJ). Jaan Mearsheimerin näkemyksen, että sodan jatkuttua näin pitkään on jäätynyt konflikti paras mitä voi tavoitella. Senkin jälkeen on suuri vaara sodan leimahtamisesta uudelleen ja isompana. Mutta vielä suurempi vaara sisältyy tilanteeseen, että kuuma sota jatkuu ja jatkuu. Mielestäni siis pitäisi käyttää kaikki keinot saada sota ja tappaminen sekä Ukrainan romuttaminen lopetettua. Kuitenkin lännen ja vaikkapa Suomen ulkopolitiikka lähtee siitä, että sotaa jatketaan. *** *** *** Toistetaan nyt vielä ilmeinen johtopäätös, että Venäjä hyökkäsi (laittomasti) helmikuussa 2022 Ukrainaan estääkseen Ukrainan Nato-jäsenyyden ja siitä seuraavat heille (omasta mielestään) aiheutuvat turvallisuusuhat. Nato-jäsenyyden vaikutukset Venäjän hyökkäykseen on Naton pääsihteerikin sanonut useampaan kertaan. Ovatko nuo turvallisuusuhat meidän mielestämme realistisia sillä ei ole väliä, vaan pelkästään sillä miten venäläiset itse ajattelevat asiaa. Bukarestin kokouksen päätökset USA:n ohjustukikohtien sijoittamisista Naton silloiselle uudelle itärajalle eivät ainakaan liennytystä tuoneet. Länsi tiesi hyvin, miten venäläiset ajattelevat aiheesta, ja mitä noista kaikista päätöksistä ja sanomisista todennäköisesti seuraa. Miten sitten edes aselepoon voitaisiin päästä? Alku on ylipäätään vaikeaa, koska Länsi on kategorisesti katkaissut yhteydenpidon Venäjän suuntaan ja lähinnä kertonut, että neuvotteluja voitaisiin ehkä käydä uuden hallinnon kanssa ja vasta sitten, kun Venäjä on vetäytynyt koko Ukrainasta Krimin niemimaa mukaan lukien. Lännen puheenvuorot Ukrainan sodan yhdeksi tavoitteeksi Venäjän heikentämisen, eivät helpota keskustelujen avaamista. *** *** *** Ukrainan lännen kannustuksesta päättämien rauhanneuvottelujen (huhtikuu 2022) jälkeen sota alkoi täysillä. Ukrainan vastahyökkäysten myötä Venäjä vetäytyi helpommin puolustettavalle rintamalinjalle samalla valloittaen Asovan meren rantakaistan. Vuosi 2023 sisälsi Ukrainan laajan vastahyökkäyksen, joka ei kuitenkaan vaikuttanut rintamalinjoihin, vaan ne säilyivät vuoden 2022 lopun tilanteen tietämillä. Vuoden 2024 aikana Venäjä puolestaan alkoi kesän ja syksyn aikana etenemään tykistö- ja ilmaylivoimansa avulla. Tuon itselleen edullisen tilanteen myötä on Venäjä nyt ilmoittanut (kesäkuu 2024) aselevon (tms.) ehdoksi kaksi asiaa. Toinen on Ukrainan ilmoitus, että se luopuu tavoittelemasta Nato-jäsenyyttä. Toinen puolestaan se, että Venäjä liittää Ukrainan neljä kaakkoista oblastia (Krimin lisäksi) itseensä. Käytännössä suurin osa noista neljästä maakunnasta on jo Venäjän hallussa, mutta vaikuttaa siltä, että nyt Putin on nostanut panoksia, eikä ehkä luovuta ennen kuin on saanut Trumpilta vakuutuksen edes jäätyneestä konfliktista, jossa rintamalinjat jäävät toistaiseksi ennalleen. Muistutan, että tähän saakka länsimaat – Suomi mukaan luettuna – on koko ajan ilmoittanut, että Venäjän kanssa ei neuvotella. Juuri nyt taas voi nähdä otsikoita, joissa valitetaan, että Venäjä ei halua neuvotella. Outoa, eikö totta? *** *** *** Mielestäni joka tapauksessa pitäisi todeta, että kaikkein kiireellisin asia on lopettaa välitön sodankäynti, siis ukrainalaisten ja venäläisten tapattaminen ja vammauttaminen. Sitten, keskustelu- ja neuvotteluyhteyksien avaamisen jälkeen - täytyy hyväksyä se, että rintamalinjat jäätyvät pitkäksi aikaa. Sitten jossain vaiheessa luottamuksen vähitellen palauduttua voidaan oikeasti neuvotella, että miten jatketaan. Pitäisin pitkän päälle mahdollisena vielä palaamisena Istanbulissa huhtikuun alussa (2022) päästyihin tuloksiin, jossa Venäjä vetäytyisi muualta kuin Krimin niemimaalta (modus vivendi), ja oletukseni mukaan Donbasin alueelle voisi tulla Ahvenanmaan tapainen itsehallinto ja Ukraina julistautuisi liittoutumattomaksi. Jos löytyy nopeampaa ja vähemmän veristä sodan lopettamistapaa, niin kannatan tietenkin. Samoin jos löytyy tapa lopettaa taistelut nopeasti siten, että Ukrainan alue palautuu edelle kuvattua nopeammin tai paremmin Ukrainan haltuun, niin kannatan tietenkin sellaistakin. Laitan tähän joitakin oleellisia linkkejä Ukrainan sodan tapahtumiin ja tilanteisiin liittyen: Yle: Diplomaattipuhelu vuoti nettiin. Foreign Affairs: artikkeli vuoden 2022 maalis-huhtikuun rauhanneuvotteluista. Mikhail Zygorin haastattelema Victoria Nuland Istambulin rauhanneuvotteluista maalis-huhtikuussa 2022. Video alkaa ao. aiheen kohdalta. Amit Senguptan YouTube-video, jossa käydään läpi Ukrainan sotaan johtaneita tapahtumia. |