Valtiontalouden tasapainotus

Valtiontalous on Suomessa heikentynyt käytännössä yhtäjaksoisesti vuoden 2008 asuntoluottokriisistä tai tuohon liittyneestä eurokriisistä lähtien.

Bruttokansantuote ei ole kasvanut tuosta vuodesta eteenpäin laskettuna juuri ollenkaan. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat esittäneet kuitenkin edes jonkinlaisia kasvulukuja, varsinkin Tanska.

Sen sijaan näyttäisi selvältä, että talouden kasvulukemana hiukan yli prosentti vuodessa enemmän olisi tuonut tuona aikana BKT-kasvua 20 prosenttia enemmän kuin nyt. Tällöin hyvinvointialueillekin riittäisi rahaa enemmän.

Velkaa otetaan 10 miljardia tai enemmän vuodessa valtiontalouteen, muu julkinen sektori päälle. Selvää on, että tuo ei ole kestävää ja pää tulee vetävän käteen ennemmin tai myöhemmin.

Velka on kasvanut, vaikka (tuottavaa) valtion omaisuutta on myyty runsaasti.

Asiaa ei kannata laskea sen varaan, että monella muullakin (mutta ei kaikilla) muilla mailla on velkaa vastaavia määriä.

Lainaan Päivän Byrokraatilta (PB) suunnilleen samoista pohjatiedoista tullutta valtiontalouden leikkauslistaa, jossa karsitaan toisaalta turhia menoja, toisaalta sellaisia, joissa kansakunnan taloudenpito suuntautuu yhä enemmän tukirahojen kierrätykseen.

     ***     ***     ***

PB toteuttaisi mm. seuraavia leikkauksia:

- Kaikki kehitysapu (samaa mieltä).

- Sosiaaliturvan muuttaminen oleskeluperusteisesta kansalaisuus- tai työperusteiseksi (samaa mieltä).

- Työttömyysperusteisen sosiaaliturvan mittava leikkaus; käytännössä ns. Tanskan mallilla rajaamalla tuki esim. 3 kk mittaan. (pääosin samaa mieltä).

- Lakkautetaan asumisen tuet (pääosin samaa mieltä; tuet valuvat suurelta osalta asumisen kustannuksiin).

- Lakkautetaan lähes kaikki ns. kolmannen sektorin (yhdistykset ja säätiöt) tuet (samaa mieltä).

- Leikataan Ylen budjetista ainakin 2/3 (samaa mieltä).

- Hallinto, jota ei ole toistaiseksi karsittu lainkaan, vaan lähinnä paisutettu sotella (on useita valtionlaitoksia, jotka voitaisiin suurimmaksi osaksi tai käytännössä kokonaankin lakkauttaa).

- Merkittäviä kustannuksia aiheuttavien ilmasto- ja ympäristöohjelmien laittaminen jäihin, mm. jätteenpolton ja turpeen käytön uudelleen aktivointi (samaa mieltä, tosin jätteenpolttoa kyllä harrastetaan edelleenkin).

- Lopetetaan uusiutuvien energiatuet (eiköhän hyvä mieli riitä; sattumasähkölle pitäisi määritellä kapasiteettimaksu kompensoimaan noista aiheutuvia lisäkustannuksia).

- Puretaan palkkaharmonisointi -lainsäädäntö, peruutetaan takautuvasti sote-uudistuksen aiheuttama palkkaharmonisointi (en ole juristi, mutta tehdään tässäkin se, mikä voidaan)

- Vähennetään kuntien velvoitteita, vaikutus valtionosuuksiin (samaa mieltä).

- Annetaan perusterveydenhuolto vapaasti kilpailtavaksi; kilpailun aiheuttamat säästöt (kilpailua tulisi minunkin mielestäni lisätä ja mahdollistaa; myös omalääkärimallilla).

- Perutaan tunnin juna -hanke (samaa mieltä; tutustuin edellisen hallituksen Suomi-rataan, joka oli hyvin samantapainen ja meille samalla lailla liian kallis hyötyyn nähden).

- Toteutetaan lopulta priorisointihanke, jossa päätetään menokehys ja laitetaan käyttötarpeet tärkeysjärjestykseen (ts. yhteiskunnan primääritehtävät ensin). Toteutetaan käyttötarpeet vain siihen asti kuin raha riittää, jolloin sekundäärisimmät käyttökohteet jäävät ilman rahoitusta.

     ***     ***     ***     ***

Edelliseen listaan pitää lisätä kaksikielisyyden kustannukset. Puretaan ruotsin pakollinen opettaminen yksikielisistä kunnista ja kaksikieliset materiaalit yms.

Edelleen leikataan vieraskielisten opetus ja tulkkaus yms. kuluista. Lähtökohta on, että tänne muuttavat opettelevat suomen, jolloin myös segregaatio vähenee.

Siirrytään Viron tasoon maahanmuuttajien taloudellisessa tukemisessa.

Puretaan lisäksi 1) Työmarkkinaosapuolten yleishyödyllisyys pois ja 2) samalla jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus pois.

Poistaisin ETA-alueen ulkopuolelta tulijoilta ilmaisen opiskeluoikeuden toisesta asteesta lähtien.

Lopetettaisiin kaikkiin (myös kertaluontoisiin ja tarkkarajaisiin) EU:n tukipaketteihin liittymiset ja vaatisin jäsenmaksujen alentamista.

Saavutetuilla säästöillä alennettaisiin yhteisöveroa, lisättäisiin mikroyritysten ALV-vähennystä ja alennettaisiin veroja.

Tosin muuttaisin säätiöt ja vastaavat Kojamot samalle verokannalle kuin yritykset. Mutta tämä on puolestaan tulopuolta.

Vaikka tämä ei ole valtavirtaa, niin pitäisin puolustuskulut noin siinä Naton 2,0 prosentissa, enkä tavoittelisi tätä isompia. Meillä on tällä hetkellä historiamme paras aseistus, eikä se ole koskaan riittävä Venäjää vastaan, joten tarvittaessa lasketaan nyt sen Naton viidennen artiklan varaan, sitä vartenhan siihen liityttiin.

Tärkeintä on, että uudet sukupolvet pystyvät kehittymään Suomessa ja näkemään täällä tulevaisuutta ja tämän maan puolustamisen arvoisena.