Valtuustoaloite 19.5.2025: Evästyksiä kotoutusohjelmaan

Koska sattuneesta syystä (katso edellinen kirjoitukseni) en päässyt kolmannen ja viimeisen valtuustokauteni alussa olleeseen valtuustokauden ainoaan kotoutusohjelman käsittelyyn, päätin jättää nyt seuraavan kotoutusohjelman käsittelyyn ne asiat, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. 

Ohessa aloitteeni.

     ***     ***     ***

Valtuustoaloite 19.5.2025 ”Evästyksiä kotoutusohjelmaan”

Laki kotoutumisesta määrää, että kunnan tai kuntien yhdessä on laadittava kotoutusohjelma neljän vuoden välein. Koska kotoutusohjelma laaditaan yleensä uuden valtuustokauden alussa, on asia ajankohtainen ja siihen tulee valmistautua.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat esitämme seuraavia asioita huomioitavaksi:

- Kotouttamisohjelmassa lähtökohtana tulee olla, että maahanmuuton kannusteet – myös taloudelliset - tulee kohdistua sellaisiin ihmisiin, jotka pystyvät kotoutumaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin ilman erityisiä kotoutustoimia. Käytännössä tämä tarkoittaa länsimaista kulttuuripiiriämme ja ainakin siihen sitoutuneita ihmisiä.

- Maahanmuuton ja siis kotoutuspalvelujen lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan kantokyvyn kannalta riittävän vähäinen määrä sellaisia maahanmuuttajia, jotka ylipäätään tarvitsevat kotoutuspalveluja.

- Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kohdalla tulee pyrkiä varmistamaan tasapuolinen kohtelu kantaväestöön verrattuna, ja myös kantaväestölle tulee varmistaa tasapuolinen kohtelu maahanmuuttajaväestöön verrattuna.

- Mikäli kuitenkin maahan muuttaa ihmisiä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan kotoutustoimia, tulee kotoutumisen olla ensi sijassa maahanmuuttajan omalla vastuulla, jossa maahanmuuttajan oma asennoituminen on avainasemassa. Yhteiskunta voi auttaa tässä, erityisesti varmistamalla, että suomen kielen opetusta on riittävästi saatavilla.

- Myös kouluopetuksen tulee lähteä siitä, että ensimmäisenä oppilaat oppivat suomen kielen.

- Maahanmuuttajille ei tulisi suunnata erityisiä yhteiskunnan palveluja, vaan maahanmuuttajien tulee ensi sijassa käyttää samoja palveluja samoilla ehdoilla kuin kantaväestökin. Suomen kielen oppiminen on maahanmuuttajan oma velvollisuus, jotta heillä on tasavertaiset mahdollisuudet saada tietoa kaupungin palveluista ja tapahtumista, ja täten myös helpompi osallistua. Myös omien velvollisuuksien ymmärtäminen helpottuu suomen kielen hallinnan myötä.

- Monikielisistä palveluista pääosin luovutaan, koska ne edistävät segregaatiota ja siis yhteiskuntamme sirpaloitumista ja nykyisen väestön oikeuksien huononemista.

Perustelut

Pääkaupunkiseudun kokemusten myötä suomen kieli ja suomalainen kulttuuri ovat parhaillaan häviämässä, johtuen vuonna 1990 aloitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Pääkaupunkiseudulla on parhaillaan kouluja, joissa enemmistö oppilaista on vieraskielisiä, ja tuon muutoksen nopeus on historiallisesti katsottuna valtavaa. Pääkaupunkiseudun segregaatiosta seuraa usein kantaväestön siirtyminen toisille alueille.

Pääkaupunkiseudulla kotoutusohjelmat ovat olleet samantapaisia kuin Oulussakin, joten ne eivät ole auttaneet tässä asiassa mitenkään.

Päinvastoin ne luultavasti ovat kiihdyttäneet kielteisiä asioita.Yleisten havaintojen perusteella monikulttuuriset yhteiskunnat sisältävät huomattavia ristiriitoja sekä konflikteja, jopa väkivaltaa, kuten terrorismia ja sisällissotia.

Havainnot Euroopan maista, kuten Britanniasta, Ruotsista ja Ranskasta osoittavat, että Länsi-Euroopassa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on pitkälle epäonnistunut. Suomi on seurannut noita maita, onneksi kuitenkin viiveellä.

Juha Vuorio, kaupunginvaltuutettu