Valtuustoaloite 19.5.2025: Evästyksiä kotoutusohjelmaan

Koska sattuneesta syystä (katso edellinen kirjoitukseni) en päässyt kolmannen ja viimeisen valtuustokauteni alussa olleeseen valtuustokauden ainoaan kotoutusohjelman käsittelyyn, päätin jättää nyt seuraavan kotoutusohjelman käsittelyyn ne asiat, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. 

Ohessa aloitteeni.

     ***     ***     ***

Valtuustoaloite 19.5.2025 ”Evästyksiä kotoutusohjelmaan”

Laki kotoutumisesta määrää, että kunnan tai kuntien yhdessä on laadittava kotoutusohjelma neljän vuoden välein. Koska kotoutusohjelma laaditaan yleensä uuden valtuustokauden alussa, on asia ajankohtainen ja siihen tulee valmistautua.

Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat esitämme seuraavia asioita huomioitavaksi:

- Kotouttamisohjelmassa lähtökohtana tulee olla, että maahanmuuton kannusteet – myös taloudelliset - tulee kohdistua sellaisiin ihmisiin, jotka pystyvät kotoutumaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin ilman erityisiä kotoutustoimia. Käytännössä tämä tarkoittaa länsimaista kulttuuripiiriämme ja ainakin siihen sitoutuneita ihmisiä.

- Maahanmuuton ja siis kotoutuspalvelujen lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan kantokyvyn kannalta riittävän vähäinen määrä sellaisia maahanmuuttajia, jotka ylipäätään tarvitsevat kotoutuspalveluja.

- Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kohdalla tulee pyrkiä varmistamaan tasapuolinen kohtelu kantaväestöön verrattuna, ja myös kantaväestölle tulee varmistaa tasapuolinen kohtelu maahanmuuttajaväestöön verrattuna.

- Mikäli kuitenkin maahan muuttaa ihmisiä, jotka tarvitsevat yhteiskunnan kotoutustoimia, tulee kotoutumisen olla ensi sijassa maahanmuuttajan omalla vastuulla, jossa maahanmuuttajan oma asennoituminen on avainasemassa. Yhteiskunta voi auttaa tässä, erityisesti varmistamalla, että suomen kielen opetusta on riittävästi saatavilla.

- Myös kouluopetuksen tulee lähteä siitä, että ensimmäisenä oppilaat oppivat suomen kielen.

- Maahanmuuttajille ei tulisi suunnata erityisiä yhteiskunnan palveluja, vaan maahanmuuttajien tulee ensi sijassa käyttää samoja palveluja samoilla ehdoilla kuin kantaväestökin. Suomen kielen oppiminen on maahanmuuttajan oma velvollisuus, jotta heillä on tasavertaiset mahdollisuudet saada tietoa kaupungin palveluista ja tapahtumista, ja täten myös helpompi osallistua. Myös omien velvollisuuksien ymmärtäminen helpottuu suomen kielen hallinnan myötä.

- Monikielisistä palveluista pääosin luovutaan, koska ne edistävät segregaatiota ja siis yhteiskuntamme sirpaloitumista ja nykyisen väestön oikeuksien huononemista.

Perustelut

Pääkaupunkiseudun kokemusten myötä suomen kieli ja suomalainen kulttuuri ovat parhaillaan häviämässä, johtuen vuonna 1990 aloitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Pääkaupunkiseudulla on parhaillaan kouluja, joissa enemmistö oppilaista on vieraskielisiä, ja tuon muutoksen nopeus on historiallisesti katsottuna valtavaa. Pääkaupunkiseudun segregaatiosta seuraa usein kantaväestön siirtyminen toisille alueille.

Pääkaupunkiseudulla kotoutusohjelmat ovat olleet samantapaisia kuin Oulussakin, joten ne eivät ole auttaneet tässä asiassa mitenkään.

Päinvastoin ne luultavasti ovat kiihdyttäneet kielteisiä asioita.Yleisten havaintojen perusteella monikulttuuriset yhteiskunnat sisältävät huomattavia ristiriitoja sekä konflikteja, jopa väkivaltaa, kuten terrorismia ja sisällissotia.

Havainnot Euroopan maista, kuten Britanniasta, Ruotsista ja Ranskasta osoittavat, että Länsi-Euroopassa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on pitkälle epäonnistunut. Suomi on seurannut noita maita, onneksi kuitenkin viiveellä.

Juha Vuorio, kaupunginvaltuutettu

     ***     ***     ***

Sain vastauksen elo/syyskuun vaihteessa, eli kohtuuajassa kesälomat huomioiden. Tosin ennakoidulla tavalla vastauksessa ei varsinaisesti otettu väittämiini suuntaan tai toiseen. 

Toivon kuitenkin, että aloitteen lukijat ajattelevat mihin tällä väestön- ja kieltenvaihdolla olemme menossa; tulevaisuus ei näytä hyvältä perinteellisten suomalaisten kannaltaa - voi itse asiassa sanoa, että se näyttää varsin huonolta.

Ohessa vastaus:

"Valtuustoaloitevastaus OUKA/7487/00.02.00/2021.8.2025
Oulun kaupunki, kirjaamo, Sivistys- ja kulttuuripalvelut,
PL 71, 90015 Oulun kaupunki, www.ouka.fi

Vuorio Juha

EVÄSTYKSIÄ KOTOUTTAMISOHJELMAAN

Kiitos aloitteestanne, jossa olette esittäneet huomioita kotouttamisohjelman toteuttamiseen.
Sivistys ja kulttuuripalveluiden vastaus: Valmistelija: S**d P******a, projektipäällikkö

Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien ja kotoutuja-asiakkaiden kotoutumisen edistämisen suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta. Kotoutumisen edistämisen suunnittelulla voidaan edistää kunnan elinvoimaisuutta, asukkaiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta, tasapainoista väestönkehitystä ja työvoiman saatavuutta.

Kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset tavoitteet, jotka asetetaan Valtion kotoutumisen edistämisohjelmassa (VALKO) sekä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamissa työllisyyden edistämisen valtakunnallisissa tavoitteissa kotoutuja-asiakkaiden osalta. VALKO laaditaan hallituskausittain.

Joillakin alueilla on laadittu alueellinen maahanmuuttostrategia ja joidenkin maakuntien maakuntaohjelmaan sisältyy kotoutumisen edistämiseen liittyviä teemoja. ELY-keskus vastaa kuntaan ohjaamisen alueellisesta suunnittelusta ja kehittämisestä sekä kuntaan ohjaamisen alueellisesta strategiasta. Nämä alueelliset ohjelmat ja strategiat tulee ottaa huomioon paikallisessa kotoutumisen edistämisen suunnittelussa.

Hyvä kotoutumisen edistämisen suunnittelu vie paikallistasolla eteenpäin sekä kuntastrategiassa, mahdollisissa alueellisissa strategioissa, että valtion kotoutumisen edistämisohjelmassa tärkeiksi katsottuja tavoitteita.

Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1. tammikuuta 2025. Lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajan työllisyyttä tai yrittäjyyttä, osaamista ja työelämävalmiuksia, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä hyvinvointia ja terveyttä.

Kunnalla on yleinen velvollisuus suunnitella ja kehittää kotoutumisen ja hyvien väestösuhteiden edistämistä. Tarvittaessa kunnan on toteutettava tätä velvollisuuttaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tehtävästä säädetään laissa kotoutumisen edistämisestä (681/2023, 5 luku, jäljempänä kotoutumislaki).

Kunnan kotoutumisen edistämisen suunnittelu kattaa kaikki kunnassa asuvat maahanmuuttajat. Siihen kuuluu myös hyvien väestösuhteiden edistäminen kaikkien kuntalaisten välillä.

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, mutta niiden välinen yhteistyö on keskeistä kotoutumisen edistämisessä. Kunta sovittaa oman ja työllisyysalueen kotoutumisen edistämisen suunnittelun ja kehittämisen yhteen hyvinvointialueen vastuulla olevan palveluiden suunnittelun ja kehittämisen kanssa. Hyvinvointialueen velvollisuuksista säädetään kotoutumislain 6 luvussa.

Vuoden 2024 loppuun asti voimassa olleessa kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) säädettiin kunnan suunnitteluasiakirjasta, jonka nimi oli kotouttamisohjelma. Uuden kotoutumislain myötä kotouttamisohjelma-käsitteestä on luovuttu.

Kotoutumisen edistämistä voidaan suunnitella monin tavoin, vaikka kotoutumislaissa ei säädetä siitä, millaisessa muodossa kunnan tulisi suunnitella kotoutumisen edistämistä. Erillinen kotoutumisen edistämisen toimenpideohjelma voi helpottaa maahan muuttaneiden kuntalaisten kotoutumisen kokonaisuuden ja hyvien väestösuhteiden seurantaa.

Toimenpideohjelmassa tai muussa suunnitteluasiakirjassa voidaan hyödyntää mahdollisesti jo olemassa olevia asiakirjoja, käytäntöjä ja yhteistyön muotoja. Tämän lisäksi kunnan on otettava kotoutumisen edistäminen ja maahan muuttaneet kuntalaiset huomioon myös
•kuntastrategiassa
•talousarviossa ja -suunnitelmassa
•hyvinvointikertomuksessa ja -suunnitelmassa
•suunnitelmassa työvoimapalveluiden järjestämisestä
•kunnan muussa suunnittelussa ja palveluissa.

Keskeistä kotoutumisen edistämisen suunnittelussa ja seurannassa on valmistelun ja toteutuksen prosessi. Eri toimijat sitoutetaan yhteistyöhön ja kunnan päättäjät sitoutetaan kotoutumisen edistämisen tavoitteisiin.

Oulun kaupungissa tarkastellaan parhaillaan strategiaa toimeenpanevien toimenpideohjelmien rakennetta. Osana tätä tarkastelua selvitetään syksyn aikana, miten kotoutumisen edistäminen huomioidaan kaupungin eri ohjelmissa ja strategioissa, esimerkiksi hyvinvointisuunnitelmassa, sivistysohjelmassa, elinkeino-ohjelmassa ja kaupungin strategiassa.

Erityisenä huomion kohteena on kansainvälisten opiskelijoiden ja kansainvälisen osaamisen pitovoima Oulussa ja Oulun seudulla. Tätä kokonaisuutta valmistellaan tiiviissä yhteistyössä eri koulutuksen järjestäjien kanssa. Lisäksi Oulun kaupunginhallituksen hyväksymän rasismin vastaisen ohjelman toimenpiteet sekä Kaikkien Oulu hankkeen kehittämistyötä tullaan huomioimaan tulevassa toimenpideohjelmarakenteessa.

Ystävällisin terveisin

Mika Penttilä sivistys- ja kulttuurijohtaja sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun kaupunki