USA:n rauhanehdotus UkrainaanLauantai 29.11.2025 - Juha Vuorio Donald Trumpin hallinto julkaisi 21.11.2025 28-kohtaisen rauhansuunnitelman Ukrainaan. Huomionarvoista on, että sota olisi venäläisten näkökulmasta voitu useassa otteessa välttää tai lopettaa, kuten:
Siteeraan tässä eversti evp. David Pynen - joka on mm. sekä kansallisen ja kotimaan turvallisuuden työryhmän entinen puheenjohtaja ja nykyinen varatoimitusjohtaja - artikkelia juuri tästä rauhanaloitteesta. Lyhennän näkökohtia ja muutan tekstiä omaa ajatteluani vastaavaksi silloin kun oleellisia eroja on. ”David Pynen Substackissa oleva ’The Real War’ on lukijalähtöinen julkaisu. Saadaksesi uusia julkaisuja ja tukeaksesi työtäni, harkitse ilmaisen tai maksullisen palvelun tilaamista.” *** *** *** Vaikka rauhansopimusluonnoksessa on monia hyviä puolia, se sisältää myös muutamia keskeisiä määräyksiä, joita Kreml ei varmasti voi hyväksyä, ja jotka samalla kylvävät siemeniä mahdolliselle tulevalle sodalle.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja presidentti Donald Trump huippukokouksessaan Alaskassa 15. elokuuta 2025. Valkoinen talo julkaisi eilen presidentti Donald Trumpin uuden 28-kohtaisen rauhansuunnitelman Ukrainan sodan lopettamiseksi. Se esiteltiin virallisesti Ukrainalle eilen aamulla. Trumpin motiivit Yhdysvaltain rauhansuunnitelmaluonnoksen esittämiseen Ukrainalle tehtiin selväksi hänen aiemmin tänään antamassaan lausunnossa. "Olipa kyseessä rauhansopimus tai taistelukentällä tapahtuva alue, Ukraina menettää joka tapauksessa jäljellä olevat osat Donetskin kansantasavallasta (DPR), minkä vuoksi ne on sisällytetty Yhdysvaltojen rauhansuunnitelmaan Venäjän federaatioon kuuluvina alueina". Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky hylkäsi aluksi Trumpin rauhansuunnitelman ja suosi tulitaukosuunnitelmaa, jonka hän oli laatinut Ison-Britannian kanssa. Venäjä ei ole vielä sanonut hyväksyneensä sitä, mutta se on sanonut, että tämä on edullisin Yhdysvaltojen rauhantarjous, jonka he ovat tähän mennessä nähneet, joten näyttäisi siltä, että he ovat valmiita hyväksymään suurimman osan ehdoista. Uudet paljastukset osoittavat, että Trumpin rauhansuunnitelma sisältää muutamia keskeisiä kohtia, joita Venäjä ei varmasti voi hyväksyä. Yksi huolestuttavimmista ehdoista näyttää sallivan Ukrainan suorittaa pitkän kantaman ohjusiskuja Venäjää vastaan käytännössä rankaisematta, mikä voisi provosoida uuden Venäjän hyökkäyksen ja eskalaationa USA:n vastaiskun, joka voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan. Yksi Pynen löytämä merkittävä puute on se, että se sallii Ukrainan pitää hallussaan yli 40 kilometrin kantaman hyökkäysjärjestelmiä. Venäjä ei missään tapauksessa hyväksy rauhansopimusta, joka ei pakota Ukrainaa riisumaan aseistaan kaikkia pitkän kantaman hyökkäysjärjestelmiään. Käsitykseni mukaan tätäkin 28-kohtaista sopimusluonnosta on nyt Euroopan maiden (EU ja UK) ja Ukrainan toiveiden mukaan lyhennetty 19-kohtaiseksi ja sellaiseksi, että Venäjä ei missään tapauksessa sitä hyväksy. Nuo muutokset koskevat mm. aluekysymyksiä, sotakorvauksia ja Ukrainan aseistusta. Tästä ei kuitenkaan nyt enempää. Sopimuksesta myös poistettiin vaatimus Ukrainalle selvittää saamansa avun käytön asiallisuus. Tuossa viitataan useisiin väitettyihin korruptiotapauksiin. Mielenkiintoisella tavalla Donald Trumpin Ukrainan-lähettiläs, kenraaliluutnantti Keith Kellogg, jättää tehtävänsä, joka kävi ilmi tunteja sen jälkeen, kun Yhdysvaltojen oheinen suunnitelma sodan lopettamiseksi vuoti julkisuuteen. Tiettävästi Kellogg oli syrjäytetty tämän sopimusluonnoksen valmistelusta. *** *** *** Trumpin 28-kohtainen rauhansuunnitelma Tässä ovat Trumpin rauhansuunnitelman osat mm. Newsweekin mukaan. 1. Ukrainan itsemääräämisoikeus vahvistetaan. Huomionarvoista on, että Istanbulin sopimuksen nojalla 29. maaliskuuta 2022 Venäjä lupasi kunnioittaa tuota lukuun ottamatta Krimin niemimaata, jonka tulevaisuudesta neuvoteltaisiin 15 vuotta ja Donbassin aluetta, jolle tulisi itsehallinto (vrt. Ahvenanmaa). 2. Venäjän, Ukrainan ja Euroopan välille solmitaan kattava ja kokonaisvaltainen hyökkäämättömyyssopimus. Kaikki viimeisten 30 vuoden aikana syntyneet epäselvyydet katsotaan ratkaistuiksi. Tämä voisi olla käytännössä vaikutuspiirisopimus, jossa Yhdysvallat sitoutuisi lopettamaan puuttumisen entisten Neuvostoliiton tasavaltojen asioihin lukuun ottamatta Baltian maita, jotka ovat Naton jäseniä, ja Venäjä sitoutuisi olemaan puuttumatta Naton jäsenvaltioiden asioihin. 3. Venäjän ei odoteta hyökkäävän naapurimaihin eikä Naton laajentuvan enempää. Tämä kohta käsittelee konfliktin perimmäisiä syitä, kuten Venäjä on pyytänyt jo ennen kuin se antoi Yhdysvalloille ja Natolle ehdottamansa keskinäisten turvallisuussopimusten luonnokset, jotka julkaistiin joulukuussa 2021 viimeisenä yrityksenä välttää sota Ukrainan kanssa. Naton laajentumisen lopettaminen Itä-Eurooppaan ja Venäjän vähimmäisrauhanehtojen hyväksyminen sodan lopettamiseksi Ukrainassa poistaisivat kaikki perustelut Venäjältä hyökätä naapurimaihinsa. 4. Yhdysvaltojen välittämänä käydään Venäjän ja Naton välillä vuoropuhelua kaikkien turvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi tilanteen lieventämiselle globaalin turvallisuuden varmistamiseksi sekä yhteistyön ja tulevan talouskehityksen mahdollisuuksien lisäämiseksi. Venäjän kanssa on solmittava tiiviisti toimiva rauhansopimus, joka ratkaisee kaikki konfliktialueemme, ja muodostettava geostrateginen kumppanuus Venäjän kanssa Kiinan ja Venäjän sotilasliiton neutraloimiseksi ja siten kansainvälisen järjestyksen muuttamiseksi kaksinapaisesta järjestyksestä kolmenväliseksi järjestykseksi. Presidentti Trump on myös halunnut saavuttaa tämän vuoden 2016 presidentinvaalikampanjastaan lähtien, mutta Obaman ja ’Syvän Hallinnon’ tekemä Trumpin ja Venäjän salaliittohuijaus esti häntä toimimasta niin hänen ensimmäisen kautensa aikana. 5. Ukraina saa luotettavat turvallisuustakuut. Yleensä ihmiset eivät ymmärrä, että Naton viides artikla ei esim. velvoita USA:ta sotimaan Venäjää vastaan Venäjän hyökkäyksen sattuessa. Toki tuo tekisi koko Naton epäuskottavaksi. Alla olevassa 10. artiklassa todetaan tähän liittyviä asioita. 6. Ukrainan asevoimien koko rajoitetaan 600 000 henkilöön. Pynen mukaan Venäjä voisi hyväksyä vähennyksen noin 120 000 aktiivipalveluksessa olevaan sotilaaseen ja noin 480 000 reserviläiseen, mutta se todennäköisesti hylkää sopimuksen, joka ei rajoita Ukrainan aktiivipalveluksessa olevien joukkojen kokoa selvästi alle nykyisen tason. Pynen mukaan Venäjä ymmärtää, että kun se on onnistuneesti aiheuttanut noin 2,3 miljoonaa Ukrainan miestappiota, mukaan lukien yli 840 000 taisteluissa kaatunutta, se ymmärtää, ettei Ukraina kykene lähettämään suurempaa joukkoa, jolloin mielivaltaiset joukkojen lukumäärän rajoitukset Ukrainan asevoimille eivät ehkä enää ole tarpeen. 7. Ukraina suostuu kirjaamaan perustuslakiinsa, ettei se liity Natoon, ja Nato suostuu sisällyttämään perussääntöihinsä määräyksen, jonka mukaan Ukrainaa ei tulevaisuudessa hyväksytä jäseneksi. Tämä on yksi Venäjän tärkeimmistä vaatimuksista Ukrainan pysyvän puolueettomuuden varmistamiseksi (vrt. Itävalta) Naton ulkopuolella. 8. Nato suostuu olemaan sijoittamatta joukkoja Ukrainaan. Tämä toteuttaisi Venäjän pääasiallisen sotatavoitteen, joka ei ainoastaan pidä Ukrainaa Naton ulkopuolella, vaan myös karkottaa Naton joukot ja tukikohdat Ukrainasta. Tämä määräys romuttaisi englantilaisranskalaisen suunnitelman sijoittaa 20 000 brittiläisen ja ranskalaisen sotilaan "rauhanturvajoukot" Keski- ja Länsi-Ukrainaan estämään Venäjän tulevaa aggressiota. 9. Eurooppalaisia hävittäjiä sijoitetaan Puolaan. Vaikea kuvitella, että Venäjä suostuisi tähän. Tämä ehto kumoaisi käytännössä Zelenskyn äskettäiset asekaupat Ranskan kanssa 100 hävittäjän ostamisesta ja Ruotsin kanssa 150 hävittäjän ostamisesta. Venäjä tulee todennäköisesti vaatimaan Ukrainaa luopumaan myös potentiaalisesti ydinaseella varustettujen F-16-hävittäjäpommittajiensa luovuttamisesta, koska tärkein syy Ukrainan hyökkäykseen oli varmistaa, että Ukraina pysyy ydinaseettomana puskurialueena, jotta Moskovaa ei uhkaisi tuho Naton ydinaseella toimivien ohjusten tai Ukrainassa sijaitsevien ydinaseella toimivien pommittajien toimesta vain kymmenen minuutin varoitusajalla. ![]() Ukrainalaiset F-16-hävittäjäpommittajat, joita Yhdysvaltain armeijan entisen varapäällikön, kenraali Jack Keenen (USA eläkkeellä) mukaan lentävät eläkkeellä olevat ilmavoimien taistelulentäjät, joista osa on todennäköisesti kaatunut Venäjän vastaisissa taisteluissa Ukrainassa. 10. Yhdysvaltain takuu: ▪️ Yhdysvallat saa korvauksen takuusta. ▪️ Jos Ukraina hyökkää Venäjälle, se menettää takuun. ▪️ Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, päättäväisen koordinoidun sotilaallisen vastauksen lisäksi kaikki maailmanlaajuiset pakotteet palautetaan voimaan, uuden alueen tunnustaminen ja kaikki muut tämän sopimuksen edut peruutetaan. ▪️ Jos Ukraina laukaisee ohjuksen Moskovaan tai Pietariin ilman syytä, turvallisuustakuu katsotaan pätemättömäksi. Trump taas tekemässä diilejä: ”Yhdysvallat saa korvauksen takuusta”. Lisäpohdintana, että kuinka paljon ja keneltä? Arvaan, että ainakin Suomelta ja kenties käyttöoikeuksina osaan Ukrainan luonnonvaroista. Mielenkiintoinen juttu tuo viimeinen, jonka mukaan Ukraina saa iskeä ohjuksilla Venäjälle, kunhan kohteet ovat muualla kuin Moskovassa tai Pietarissa. Venäjällä ei ole mitään syytä hyväksyä tätä kohtaa. Tämän määräyksen muut osat ovat tärkeitä Venäjän näkökulmasta, koska se antaa Venäjälle käytännössä turvallisuustakuun kaikkia tulevia Ukrainan yrityksiä vastaan ottaa mahdollisesti sopimuksessa Venäjälle siirtyviä alueita takaisin. On esitetty tulkintoja, että ao. takuu kestäisi kymmenen vuotta. 11. Ukraina on EU-jäsenyyden piirissä ja saa lyhytaikaisen etuuskohtelun Euroopan markkinoille, kun tätä asiaa käsitellään. Venäjä suostui Ukrainan EU-jäsenyyteen Istanbulin sopimuksen ehtojen mukaisesti. Sekä Venäjän että Ukrainan valtuuskunnat parafeerasivat luonnoksen 29. maaliskuuta 2022, joten tämä määräys olisi Moskovan kannalta hyväksyttävä. Suomen ja monien muiden EU-maiden kannalta koko tämä sota ja sen kesto ennalta arvattavalla tavalla tulee kääntymään meidän velvollisuudeksi rahoittaa tuon turhan ja helposti vältettävissä olleen sodan aikaansaama jälleenrakennus. 12. Tehokas maailmanlaajuinen toimenpidepaketti Ukrainan jälleenrakentamiseksi, mukaan lukien, mutta ei rajoittuen: a. Ukrainan kehitysrahaston perustaminen investoimaan nopeasti kasvaviin toimialoihin, kuten teknologiaan, datakeskuksiin ja tekoälyyn. b. Yhdysvallat tekee yhteistyötä Ukrainan kanssa Ukrainan kaasuinfrastruktuurin, mukaan lukien putkistot ja varastointilaitokset, uudelleenrakentamiseksi, kehittämiseksi, nykyaikaistamiseksi ja käyttämiseksi yhdessä. c. Yhteiset ponnistelut sodan runtelemien alueiden kunnostamiseksi kaupunkien ja asuinalueiden kunnostamiseksi, jälleenrakentamiseksi ja nykyaikaistamiseksi. d. Infrastruktuurin kehittäminen. e. Mineraalien ja luonnonvarojen louhinta. f. Maailmanpankki kehittää erityisen rahoituspaketin näiden toimien nopeuttamiseksi. Voidaan miettiä, mitä tämä Ukrainan kehitysrahasto maksaisi Euroopan veronmaksajille, mutta oletettavasti Trump odottaa venäläisten maksavan 100 miljardia dollaria sen rahoittamiseen, kuten artiklassa 14 ehdotetaan, mitä he tietenkään eivät koskaan tule tekemään. Trump on aiemmin todennut, ettei hän suostuisi käyttämään Yhdysvaltain veronmaksajien rahoja Ukrainan jälleenrakentamiseen, ja on ylpeillyt siitä, että hän on lopettanut Yhdysvaltojen taloudellisen avun Kiovalle presidenttikaudestaan lähtien ja sanonut tästä lähtien myyvänsä aseita vain Euroopan maksettavana siirrettäväksi Ukrainaan. Tuo kohta b): USA haluaa hallita Venäjän energiavirtoja Eurooppaan; eipä ihme, kun kuuntelee Seymour Hershin paljastusta Nord Streamin räjäytyksestä. Arvaan, että EU:lle tämä sopii hyvin (SIC!). Kohta e): eikös Trump ja maailman suurin sijoitusyhtiö Black Rock ole jo tehneetkin sopimukset sekä kaivosteollisuudesta että maanviljelystä. 13. Venäjä integroidaan takaisin maailmantalouteen: a. Pakotteiden poistamisesta keskustellaan ja sovitaan vaiheittain ja tapauskohtaisesti. b. Yhdysvallat solmii pitkäaikaisen taloudellisen yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on vastavuoroinen kehitys energian, luonnonvarojen, infrastruktuurin, tekoälyn, datakeskusten, harvinaisten maametallien louhintahankkeiden arktisella alueella ja muiden molempia osapuolia hyödyttävien yritysmahdollisuuksien aloilla. c. Venäjä kutsutaan takaisin G8-ryhmään. Venäjä on vaatinut, että kaikki länsivaltojen vuodesta 2014 lähtien sille asettamat noin 28 000 talouspakotetta poistetaan, joten tätä määräystä länsivallat eivät todennäköisesti hyväksy, koska edes Yhdysvaltojen Venäjä-pakotteita ei olla purkamassa. He kuitenkin suhtautuvat varmasti myönteisesti määräykseen pitkäaikaisesta geostrategisesta talouskumppanuudesta Yhdysvaltojen kanssa, jota Venäjän presidentti Vladimir Putin on tavoitellut siitä lähtien, kun hänestä tuli Venäjän presidentti yli neljännesvuosisata sitten. Venäjä on ilmoittanut, ettei se ole kiinnostunut liittymään uudelleen G8-ryhmään, koska siihen kuuluu niin monia sen suurimmista avoimesti tunnetuista vihollisista – Yhdysvaltojen lisäksi myös Iso-Britannia, Ranska, Saksa ja välillisesti myös Puola, joka lähetti kymmeniätuhansia puolalaisia vapaaehtoislegioonalaisia taistelemaan Venäjän joukkoja vastaan. Entinen apulaisvaltiosihteeri Stephen Bryen puolestaan raportoi pari vuotta sitten, että Ranska lähetti kokonaisen Ranskan muukalaislegioonan rykmentin auttamaan Ukrainan puolustamisessa. 14. Jäädytettyjä varoja käytetään seuraavasti: 100 miljardia dollaria jäädytettyjä venäläisiä varoja sijoitetaan Yhdysvaltojen johtamiin Ukrainan jälleenrakennus- ja investointipyrkimyksiin. Yhdysvallat saa 50 % tämän hankkeen voitoista. Eurooppa lisää 100 miljardia dollaria Ukrainan jälleenrakennukseen käytettävissä olevien investointien määrän lisäämiseksi. Jäädytetyt eurooppalaiset varat vapautetaan. Loput jäädytetyistä venäläisistä varoista sijoitetaan erilliseen yhdysvaltalaisvenäläiseen sijoitusvälineeseen, joka toteuttaa yhteisiä hankkeita tietyillä alueilla. Tämän rahaston tarkoituksena on vahvistaa suhteita ja lisätä yhteisiä etuja, jotta luodaan vahva kannustin olla palaamatta konfliktiin. Yhdysvallat siis haluaa osan Ukrainan jälleenrakennuksen voitoista, mutta kieltäytyy osallistumasta hankkeen kuluihin. EU:n nöyryys alistuminen tullisopimuksissa tulee mieleen. Tämä määräys vastaa vähintään 100 miljardin dollarin suuruisia Venäjän sotakorvauksia. Venäjä ei missään nimessä suostu maksamaan Ukrainalle penniäkään sotakorvauksia, koska he ymmärrettävästi uskovat pakottuneensa sotaan Naton imperialistisen laajentumisen takia. He muistavat entisen presidentin Joe Bidenin kieltäytymisen antaa kirjallista takuuta siitä, ettei Ukraina koskaan liittyisi Natoon. Putin kertoi Bidenille 7. joulukuuta 2021 käydyssä puhelussa, että em. vakuutus riittäisi Venäjän peruuttamaan aikomansa hyökkäyksen Ukrainaan. Venäjä todennäköisesti suostuisi vain sitoutumaan käyttämään 300 miljardin dollarin jäädytettyjä varojaan länsipankeissa niiden Ukrainan alueiden jälleenrakentamiseen, jotka Venäjä on liittänyt itseensä. 15. Perustetaan yhteinen amerikkalaisvenäläinen turvallisuuskysymysten työryhmä edistämään ja varmistamaan tämän sopimuksen kaikkien määräysten noudattamista. Tämä on avainasemassa sen varmistamiseksi, että Ukraina järjestää oikeudenmukaiset ja vapaat demokraattiset presidentinvaalit ja riisuu itsensä kaikista pitkän ja keskipitkän kantaman hyökkäysaseistaan samalla kun se estää Ukrainan sopimusrikkomukset, joten tämä on tervetullut määräys. 16. Venäjä kirjaa lailla hyökkäämättömyyspolitiikkansa Eurooppaa ja Ukrainaa kohtaan. Tämä on hyvä määräys, vaikka on epäselvää, miten Venäjän lakia voitaisiin muuttaa tällä tavalla. 17. Yhdysvallat ja Venäjä sopivat ydinsulku- ja valvontasopimusten, mukaan lukien START I -sopimuksen, voimassaolon jatkamisesta. Tässä jää epäselväksi, tarkoittaako Trump tosiaankin vanhaa jo aiemmin päättynyttä START I sopimusta, vai uutta START-sopimusta, jossa on edellistä tiukemmat rajat sallituille ydinohjuksille. 18. Ukraina suostuu olemaan ydinaseeton valtio ydinsulkusopimuksen mukaisesti. Ukrainan presidentti Zelensky on uhannut Ukrainaa kehittämään omia ydinaseita, jos se ei pysty liittymään Natoon . Ukraina luopui ydinasearsenaalistaan osana Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan, Venäjän ja Ukrainan välistä vuoden 1994 Budapestin memorandumin ehtojen mukaista yhteisymmärrystä. Näin ollen tämä on tärkeä määräys. 19. Zaporižžjan ydinvoimala käynnistetään IAEA:n valvonnassa, ja tuotettu sähkö jaetaan tasan Venäjän ja Ukrainan kesken. Tämä ehto on todennäköisesti Venäjän hyväksymä niin kauan kuin voimalaitos pysyy Venäjän hallinnassa. Aiempi 22-kohtainen Kellogg-suunnitelma edellytti ydinvoimalan luovuttamista Yhdysvaltojen hallintaan, mikä ei tietenkään käynyt Venäjälle. 20. Molemmat maat sitoutuvat toteuttamaan kouluissa ja yhteiskunnassa koulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on edistää eri kulttuurien ymmärtämistä ja suvaitsevaisuutta sekä poistaa rasismi ja ennakkoluulot: a. Ukraina ottaa käyttöön EU:n säännöt uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta ja kielivähemmistöjen suojelusta. b. Molemmat maat sopivat poistavansa kaikki syrjivät toimenpiteet ja takaavansa Ukrainan ja Venäjän tiedotusvälineiden ja koulutuksen oikeudet. c. Kaikki natsi-ideologia ja -toiminta on torjuttava ja kiellettävä. Tämä on jälleen yksi tärkeä säännös Venäjälle, sillä se auttaa toteuttamaan yhtä Venäjän keskeisistä sotatavoitteista, Ukrainan niin kutsuttua "natsifikaatiota" (vrt. Saksan antautumissopimukset Toisessa maailmansodassa). Venäjä on myös vaatinut Ukrainaa suojelemaan etnistä venäläistä vähemmistöään ja venäjänkielistä väestöään lailla, mukaan lukien Ukrainan ortodoksista kirkkoa, joka itse on irtautunut Venäjän ortodoksisesta kirkosta, joka on historiallisesti ollut Venäjän vallitseva uskonto. Zelensky ei tietenkään ole "natsi" venäjänkielisessä kodissa kasvaneena juutalaisena, mutta Ukrainan ultrakansalliset miliisit, erityisesti Azov-prikaati, ovat kiristäneet häntä ajamaan kovan linjan Venäjän-vastaista politiikkaa siitä lähtien, kun he uhkasivat (Pynen mukaan) salamurhata hänen vaimonsa, jos hän jatkaisi alkuperäistä yritystään panna täytäntöön Minsk II -sopimus. 21. Alueet: a. Krim, Luhansk ja Donetsk tunnustetaan tosiasiallisesti Venäjän alueiksi, myös Yhdysvaltojen toimesta. b. Herson ja Zaporižžja jäädytetään kosketuslinjan varrella, mikä tarkoittaa tosiasiallista rintamalinjan tunnustamista. c. Venäjä luopuu muista sovituista alueista, joita se hallitsee viiden oblastin ulkopuolella. d. Ukrainan joukot vetäytyvät Donetskin alueen osasta, jota ne tällä hetkellä hallitsevat, ja tätä vetäytymisvyöhykettä pidetään puolueettomana demilitarisoituna puskurivyöhykkeenä, joka on kansainvälisesti tunnustettu Venäjän federaatiolle kuuluvaksi alueeksi. Venäjän joukot eivät astu tälle demilitarisoidulle vyöhykkeelle. Yllä oleva linjaus näyttäisi sisältävän nykyisen rintamalinjan tunnustamisen tietyin poikkeuksin. Vaikea uskoa, että Venäjä suostuisi demilitarisoituun vyöhykkeeseen alueellaan. Muut esitykset lienevät käypiä. ![]() Sotatutkimuksen instituutin kartta, joka näyttää tilanteen Ukrainassa 20. marraskuuta 2025 22. Sovittuaan tulevista aluejärjestelyistä sekä Venäjän federaatio että Ukraina sitoutuvat olemaan muuttamatta näitä järjestelyjä väkisin. Turvallisuustakuut raukeavat, jos tätä sitoumusta rikotaan. Venäjälle edellisen pykälän kohdat siis saattaisivat käydä, lukuun ottamatta demilitarisointia. Ottaen huomioon Venäjän lisääntyvät taistelukenttävoitot ja sen, että Ukrainan armeija on sotilaallisen romahduksen partaalla, ei näytä todennäköiseltä, että Venäjää voitaisiin painostaa allekirjoittamaan rauhansopimusta ehdoilla, joita se ei voi hyväksyä. Oletettavasti juuri sen takia EU (ml. Suomi) ja Britannia tulevat vaatimaan ehtoja, joilla sota ja tappaminen jatkuvat. 23. Venäjä ei estä Ukrainaa käyttämästä Dnepr-jokea kaupalliseen toimintaan, ja viljan vapaasta kuljetuksesta Mustanmeren yli saadaan sopimukset aikaan. Tämä säännös, joka takaa Ukrainalle Dnepr-joen käytön kaupallisiin tarkoituksiin, näyttäisi olevan Venäjälle hyväksyttävä. On huomionarvoista, että Trumpin hallinto päätti käyttää joelle venäläistä nimeä ukrainalaisen nimen "Dnipro" sijaan, todennäköisesti siksi, että ensimmäinen luonnos kirjoitettiin venäläisten toimesta. 24. Perustetaan humanitaarinen komitea ratkaisemaan jäljellä olevia kysymyksiä: a. Kaikki jäljellä olevat vangit ja ruumiit vaihdetaan "kaikki kaikkien vastineeksi" -periaatteella. b. Kaikki siirretyt siviilit ja panttivangit palautetaan, myös lapset. c. Perheenyhdistämisohjelma pannaan täytäntöön. d. Toimenpiteisiin ryhdytään konfliktin uhrien kärsimysten lievittämiseksi. Venäjälle todennäköisesti käy kaikkien sotavankien molemminpuolinen vapauttaminen, edellyttäen, että rauhansopimus on lopullinen eikä sitä pidetä Ukrainan yrityksenä väliaikaiseen tulitaukoon armeijansa uudistamiseksi. Ukrainan armeija on kärsinyt tuhoa lähes neljä vuotta kestäneessä sodassa sotilaallisesti paljon ylivoimaisempaa vihollista vastaan, jonka väkiluku on yli viisi kertaa Ukrainan. Venäjä on kiistänyt siepanneensa ukrainalaisia lapsia, ja Dynen mukaa tuosta ei olisi todisteita, eikä ole myöskään todisteita siitä, että he pitäisivät ukrainalaisia siviilejä "panttivankeina". 25. Ukrainassa pidetään vaalit 100 päivän kuluttua. Tämä edistää Venäjän vaatimusta, että Ukrainan on korvattava Venäjän-vastainen johtaja uudella ukrainalaisella johtajalla, joka aidosti tukee rauhanomaista rinnakkaiseloa Venäjän federaation kanssa. Tämä määräys edellyttää, että Ukraina järjestää demokraattiset presidentinvaalit ja Ukrainan parlamentin vaalit 100 päivän kuluessa siitä, kun Yhdysvallat, Venäjä ja Ukraina ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Zelensky perui toukokuun 2024 presidentinvaalit väittäen, että Ukrainan perustuslaki esti häntä järjestämästä demokraattisia vaaleja sotatilalain aikana. Dynen mukaan Ukrainan perustuslaissa kielletään parlamenttivaalit, ei presidentinvaaleja kuten Zelensky väittää ja Zelenskyn kannatus Ukrainan kansan keskuudessa on vain noin 9–20 %. 26. Kaikki tähän konfliktiin osalliset saavat täyden armahduksen sodanaikaisista teoistaan ja suostuvat olemaan esittämättä vaatimuksia tai käsittelemättä valituksia tulevaisuudessa. Tästä pykälästä hyötyvät Putinin lisäksi myös Ukrainan korruptioskandaaleihin osallistuneet. Molemmat osapuolet ovat syyllistyneet sotarikoksiin toista osapuolta vastaan, ja Pynen mukaan on syytä uskoa, että Ukraina on saattanut syyllistyä enemmän sotarikoksiin kuin Venäjä, koska Putin on kieltäytynyt kohdistamasta iskuja suoraan ukrainalaisiin siviileihin sodan aikana. YK:n ihmisoikeustoimiston (OHCHR, 20.11.2025) mukaan) sodan alkamisen jälkeen on Ukrainassa kuollut 14 534 siviiliä, joista 745 on lasta. Huomionarvoista on, että osa uhreista on Venäjän hallitsemilla alueilla, siis Ukrainan aikaansaamia. Lisäksi Venäjän alueilla on uhreja, tosin edellisiä selvästi pienempiä määriä. 27. Tämä sopimus on oikeudellisesti sitova. Presidentti Donald J. Trumpin johtama rauhanneuvosto valvoo ja takaa sen täytäntöönpanon. Rikkomuksista määrätään pakotteita. Voi hyvät hyssykät tuota Trumppia! Mielenkiintoista kyllä, Trump yrittää edelleen harhaanjohtavasti esittää Yhdysvaltoja jonkinlaisena puolueettomana tarkkailijana ja välittäjänä sodassa, vaikka Yhdysvallat on itse asiassa ollut aktiivisesti mukana konfliktissa sodan alusta lähtien, mukaan luettuna kieltäytymällä neuvottelemasta Venäjän kanssa. Sittemmin lähettäen sotilasneuvonantajia ja aseteknikkoja, tiedustelutietoja sekä jopa kenraalitason sodankäynnin ohjausta ja todennäköisesti sotilaita jopa laukaisemaan Yhdysvaltain pitkän kantaman ohjuksia. Tässä määräyksessä todetaan, että ”rikkomuksista määrätään pakotteita”, mutta sovellettaisiinko näitä pakotteita Ukrainaan, jos se rikkoisi sopimusta ampumalla ohjusiskuja Venäjän kaupunkeihin? Vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että Yhdysvallat, saati sen EU-kumppanit, asettaisivat talouspakotteita Ukrainalle. On epäselvää, jatkaisiko Trump tällaisen rauhanneuvoston puheenjohtajuutta presidenttikautensa päätyttyä. Dynen mukaan on hyvät mahdollisuudet, että hän jatkaisi sekä Gazan rauhansopimuksen että tämän sopimuksen osalta. 28. Kun kaikki osapuolet ovat hyväksyneet tämän pöytäkirjan, tulitauko tulee voimaan välittömästi sen jälkeen, kun molemmat osapuolet vetäytyvät sovittuihin pisteisiin aloittaakseen sopimuksen täytäntöönpanon. Tärkeää on huomata, että tämän tulitauon on tarkoitus olla pysyvä, ei väliaikainen 30 päivän tulitauko, kuten aiemmissa esityksissä. Venäläiset viranomaiset ovat sanoneet kesäkuusta 2024 lähtien, että Moskova suostuisi pysyvään tulitaukoon vasta, kun rauhansopimuksen ehdoista olisi pääosin sovittu ja Ukrainan armeija olisi alkanut vetäytyä kutistuvasta erillisalueestaan Länsi-Donetskissa, joka kattaa noin 12 prosenttia Donbassin alueesta. Johtopäätös EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan komissaarina toimiva Kaja Kallas ilmaisi keskiviikkona täysin vastustavansa Trumpin rauhansuunnitelmaa sanoen, että EU jätettiin ulkopuolelle ehtojen laatimisesta ja että rauhansopimusta ei voitu saavuttaa ilman Zelenskyn täyttä hyväksyntää. Puhuessaan lehdistölle Valkoisessa talossa toimittaja kysyi Trumpilta: "Ehdotitte, että jos Zelensky ei hyväksy sopimusta, Yhdysvallat vetäytyy tukensa Ukrainalle." Trump vastasi sanomalla: "Hän ei pidä siitä? Hänen on pakko pitää siitä." "Ja jos hän ei pidä siitä, heidän on vain jatkettava taistelua, luulen." Trump muistutti sitten toimittajaa, että Zelenskyn olisi pitänyt tehdä sopimus jo aikaa sitten. Trump on antanut Ukrainalle aikaa hyväksyä esitys kiitospäivään mennessä. Itse arvaan, että huolimatta Trumpin kovista vaatimuksista, tämä(kin) vain kuivuu kokoon eri osapuolten pyrkiessä estämään aselevon syntymisen. EU haluaa sodan jatkuvan ja että Venäjä nöyrtyy. Britannia haluaa samaa; he käyvät edelleen 1800-luvun Krimin sotaa. Zelensky haluaa sodan jatkuvan, koska silloin jatkuu myös hänen presidenttikautensa. Tämä rauhansopimusluonnos näyttää sisältävän useita Ukrainan pyynnöstä tehtyjä muutoksia aiempaan versioon, josta Yhdysvallat ja Venäjä olivat aiemmin neuvotelleet ja jonka molemmat osapuolet todennäköisesti hyväksyivät. Pynen näkökulma on se, että Ukraina pitäisi saada hyväksymään sopimus, vaikka USA:n avun lopettamisen uhalla. Tuon jälkeen taistelut loppuvat ja Ukraina säilyy edes jotenkin elinkelpoisena itsenäisenä valtiona. *** *** *** David T. Pyne on entinen Yhdysvaltain armeijan taisteluaseiden ja esikunnan upseeri, joka vastasi asevarusteluyhteistyöstä entisen Neuvostoliiton, Itä-Euroopan, Lähi-idän, Afrikan ja Amerikan kanssa vuosina 2000–2003. Hänellä on kansallisen turvallisuuden tutkimuksen maisterin tutkinto Georgetownin yliopistosta. Hän on kansallisen ja kotimaan turvallisuuden työryhmän entinen puheenjohtaja ja nykyinen varajohtaja. Hän toimii "The Real War" -uutiskirjeen toimittajana osoitteessa dpyne.substack.com ja on aiemmin työskennellyt "The National Interestin" avustajana. Häneen saa yhteyden osoitteesta emptaskforce.ut@gmail.com.
|
||||||




