Hurlum-hei -finanssipolitiikkaa

11.07.2020

PS-kansanedustaja Lulu Ranne pitää eduskunnassa hyvän yhteenvedon hallituksen ja EU:n nykyisestä hurlumhei - finanssapolitiikasta sekä esittää siitä Perussuomalaisten epäluottamuslauseen:
 
Lulu Ranne perussuomalaiset 25.6.2020
 
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, että talouden elvyttäminen on syytä aloittaa heti koronakriisin akuutin vaiheen päättyessä, jotta taantuma jää mahdollisimman lyhyeksi. Akuutti vaihe on ilmeisesti hallituksen mielestä päättynyt, koska pidäkkeetön velkaelvytyskarnevaali voi alkaa. Taloudellisten seurauksien kannalta on kriittinen ajatusvirhe kuvitella, että kriisin akuutti vaihe olisi ohi. Pandemia pahenee edelleen, erityisesti Amerikoissa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa. Akuutti kriisi ei ole ohi.
 
Kuluttajavetoisen liiketoiminnan pysähtyminen aloitti ketjukolarin, ja tämä ensimmäinen mälli aiheutti heti rahoitusmarkkinoiden likviditeettikriisin, jonka keskuspankit lapioivat leikkirahalla peittoon niin nopeasti, ettei media ja suuri yleisö ole vieläkään asiasta täysin kärryillä. Pandemian pahetessa investointitalouden rekat ovat parhaillaan tulossa jarrut lukossa, perävaunut linkussa kohti kolaripaikkaa. Rytinä jatkuu koko loppuvuoden ja vielä ensi tilikauden.
 
On ollut karmaisevaa seurata eräiden hallituspuolueiden edustajien väitteitä, ettei valtioiden tarvitse maksaa velkojaan pois. Sen kun vain ottaa uutta velkaa tilalle; taikaseinästä tulee rahaa helposti ja kaikille halun ja tarpeen mukaan.
 
Todellisuudessa Suomi maksaa joka ikisen lainaamansa euron takaisin eräpäivänä. Ellei maksa, tapahtuu paljon ja nopeasti. Maksu tapahtuu ottamalla uusia lainoja uusin ehdoin. Sitä kutsutaan jälleenrahoittamiseksi. Normaaliaikana tämä onnistuu helposti, mutta nyt ei ole normaaliaika. Hallituksen onkin opeteltava vielä yksi uusi taloustermi: jälleenrahoitusriski.
 
Globaalin talouden kokiessa finanssikriisiä vastaavan supistumisen rahoitustarpeet kasvavat kiihtyvää vauhtia ilman elvytystoimiakin. Valtiot, finanssisektori, yrityssektori sekä viiveellä kuluttajat tarvitsevat tuhansia miljardeja uutta velkaa.
 
Sen lisäksi myös nykyisten velkojen jälleenrahoitustarpeet ovat valtavat. Pelkästään koronaherkkien toimialojen jälleenrahoitustarve on seuraavien viiden vuoden aikana 1 200 miljardia, vähintäänkin. EKP:n toukokuinen katsaus rahoitusmarkkinoiden vakauteen kertoo kasvavista riskeistä ja tapahtumista, joita ei valtamedioissa uutisoitu. Ilman keskuspankkien varhaista tuhansien miljardien väliintuloa markkinoiden maksuvalmius olisi loppunut silloin kuin seinään.
 
Suomen valtion viiden vuoden jälleenrahoitustarve on yli 58 prosenttia nykyisestä lainakannasta, 72 miljardia euroa. Tänä ja ensi vuonna erääntyy lähes 30 ja puoli miljardia. Menneistä rahoituskriiseistä tiedetään ainakin se, että kaikki pitivät niitä mahdottomina vielä edellisenä iltana.
 
Arvoisa puhemies! Jos julkisen sektorin paisuttaminen velaksi on elvytystä, Suomi on elvyttänyt finanssikriisistä asti yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuotta, niin että velkasuhde on tuplaantunut. Kotitaloudet ovat elvyttäneet nekin velkaantumalla rajusti. Talous on saavuttanut kyllästymispisteen, jossa millään lisävelalla ei saada enää kasvua aikaiseksi, päinvastoin kasvava velka tukahduttaa kasvun oraatkin.
 
Akuutti tilanne ei siis ole ohi. Suomen jäljellä oleva finanssipoliittinen pelivara on varattava sekä yritysten että kuntatalouden akuutin kriisin pahenemiseen ja hoitoon. Suomen kriisin takia paisuvan valtionvelan jälleenrahoitus turvataan ainoastaan sopeuttamalla julkinen talous yksityistalouden kantokykyyn.
 
Esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset ja momenttimuutosehdotukset, lukuun ottamatta lausumaehdotusta 13, jonka sisällössä olemme havainneet teknisen virheen.
 
Korjaan tämän seuraavaksi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus alkaa suunnitella työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen korottamista yhdessä tuloveroasteikon indeksitarkistuksen muuttamisen kanssa.”
 
Lisäksi esitän vastalauseen mukaisen epäluottamuksen: ”Hallitus pitää kiinni itsepäisesti ideologisesta hallitusohjelmastaan ja samalla velkaannuttaa Suomea poikkeuksellisella tavalla. Hallitusohjelma ja siitä johdettavat toimet eivät tule kohentamaan työllisyyttä, kansalaisten ostovoimaa, kilpailukykyä tai vientiä ja ovat ylimitoitetuilla ilmastotavoitteillaan haitallisia teollisuudelle ja taloudelliselle toiminnalle. Eduskunta toteaa, että hallitus ei tämän johdosta nauti eduskunnan luottamusta.”
 
04.08.2020Esko Seppänen - rahapolitiikkaa Suomeen
15.07.2020Yhteiskuntajihad
11.07.2020Hurlum-hei -finanssipolitiikkaa
10.07.2020Euroopan Unionin olemattomat hyödyt
02.05.2020Miten Suomea voidaan hallita tällaisella viestinnällä?
20.03.2020Talvisodan ja koronan opetukset
05.02.2020Hallituskumppaneita?
21.01.2020Islamin yhdistäminen terrorismiin kielletty EU:ssa
09.07.2019Puoluekokouksen linjapuhe
04.06.2019Hallitusohjelma 2019

Siirry arkistoon »