Pauli Vahteran teesit mm. velasta

20.11.2021

Onneksi Pauli Vahtera jaksaa kirjoittaa, valitettavaa vain on, että tarpeellista kirjoitettavaa Suomessa on niin paljon. Nöyrä kiitos. Kirjaan tähän oleellisia kohtia:

ylläolevasta kuvasta selviää mm. että julkinen vlka on kasvanut vuoden 1990 lähes nollasta tuolloin alkaneen laman huippulukemiin noin 60 miljardiin (54 % BKT:sta) ja nykyinen ennuste vuodelle 2022 on jossain 180 mrd:n paikkeilla ollen yli 70 prosenttia BKT:sta, vuodesta 1990 lähtien velka on kasvanut joka ikinen vuosi, ainakin jos huomioidaan valtion omaisuuden myynnit, ..

kuvaajan perusteella olemme maksaneet kehitysapua lähes 25 miljardia euroa. Se on kuitenkin yli 10% julkisesta velasta eikä siis pikkujuttu. BKT kasvoi vuodesta 1993 vuoteen 2008 huimasti, eikä siis silloinkaan velka juuri vähentynyt, toki suhde BKT:hen parani, ..

huoltosuhteen huononemista yritetään kompensoida maahanmuutolla. Valitettavasti vain se kohdistuu tulijoihin, jotka usein huonontavat sekä kansantalouttamme että julkista taloutta, .

sen sijaan, että Suomi yrittäisi lisätä yritysmyönteisyyttä ja elinvoimaisuutta, niin paukut pannaan hiilineutraalisuuteen, joka usein aiheuttaa kaiken muun lisäksi vielä hiilivuotoa meitä paljon huonommin ympäristönsä hoitaviin maihin, ..

"Laskelmani maahanmuuton 3,2 miljardin euron kustannuksista, 1. osa. Muut laskelmien osat löytyvät sivulta Vahtera.blog Iltalehden blogit."

Pauli Vahteran mukaan älykkyysosamäärä tulee putoamaan pohjoismaissa maahanmuuton seurauksena jopa huomattavasti. Tatu Vanhanen pitää pistelukua 90 rajana, jonka alapuolisilla lukemilla demokratiaa ei voi enää ylläpitää. Tulkitsen Vanhasta niin, että esimerkiksi eurooppalais- tai itäaasialaisperäinen maahanmuutto ei juuri huononna lukujamme,

"Kun sulkee silmät suomalaisnaisten kaulojen katkaisemiselta, pikkutyttöjen raiskaamiselta, groomingilta, väkivaltaisilta nuorisojengeiltä voidaan toki sanoa, ettei mitään pahaa maahanmuuttajien myötä Suomeen ole tullut."

itse voin lisätä, että jengiytyminen näyttää laajentuvan myös aikuisiin, ..

"Business Finland on yksi esimerkki siitä, miksi Suomen julkinen velka on kasvanut huolettomasti. Valtio on ottanut lisävelkaa antaakseen sen BF:n jaettavaksi.
BF jakoi alkuvaiheen koronatukia sulle mulle kaverille-periaatteella 1,3 miljardia. Huolettomasta rahanjaosta voi lukea vaikka VTV:n tarkastusraportista.
Tällaisia rahareikiä on Suomi tulvillaan. Virkamiehet ilman mitään omaa vastuuta jakavat miljardeja euroja joka vuosi kaikenlaiseen kivaan. On lakeja, jotka velvoittavat jakamaan. Sitten on hyväuskoista hölmöyttä käyttää rahaa kivaan kuten polkupyöräilyn opettamiseen maahanmuuttajille. Pienistä puroista syntyy se 3,2 miljardia euroa, jotka 2019 laskin humanitäärisen maahanmuuton kustannuksiksi."

"Työperäinen maahanmuutto ei Suomen velkoja maksa
Työperäistä maahanmuuttoa pidetään Suomen pelastuksena. Sitä on kehuttu niin paljon, että tässä pohdin lähinnä negatiivisia vaikutuksia. Ainoa kritiikki, mitä poliitikot ovat esittäneet, on ollut vaatimus 3000 euron vähimmäis-kk-tuloista, jotta ulkomaiset työntekijät eivät ajautuisi sosiaaliturvan käyttöön pienen palkan täydennykseksi. Kun asiaa tarkemmin selvittää, on selvää ettei Suomi pelastu ulkomaisen työvoiman avulla. Vaikka olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa emme enää selviydy ilman ulkomaista työvoimaa. Kiitos siitä etenkin ay-liikkeelle."

"Verotus on johtanut kiertotalouteen. Työntekijät ovat Suomessa 3-6 kk ja tekevät rankasti töitä illat ja viikonloput mukaan lukien. Kotimaahan palataan verottomien palkkojen kanssa."

Yrittäminen voi Vahteran mielestä pelastaa Suomen. Yrittäminen on vaikeaa, koska kaikki on täällä kallista ja epävarmaa. Hintatason lasku tarvittaisiin. Tällä hetkellä epäonnistuneet yrittäjät ovat yhteiskunnan hylkiöitä, joista ainakin juristit tienaavat konkurssien kautta.

"Jotta Suomi voisi tulevaisuudessa maksaa hyvinvointivaltion menot ja lyhentää velkoja, olisi yritysbyrokratiaa purettava. Yksinkertaisinta ja tehokkainta on aloittaa nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden raja 15.000 eurosta 60.000 euroon."

Vahtera on myös huolestunut kehitysmaiden tulevasta mm. väestönkasvusta:

"Länsimaissa ruoantuotannon, lääkintätaitojen ja teollisuuden kehittyminen mahdollisti voimakkaan väestönkasvun. Kun tietty elintaso saavutettiin, väestönkasvu hidastui ja lopulta pysähtyi kokonaan ja joissakin maissa lähti laskuun.
Ilmastonmuutoksesta huolestuneet päättäjät luulevat, että sama kehitys tapahtuisi Afrikassa ja muslimikulttuurin maissa. Nimimerkki ”Jaskan Pauhantaa” osoittaa selvityksessään Väestönkasvun valheet (1.11.2021), ettei näin tule tapahtumaan. Päinvastoin, väestönkasvu on vain kiihtynyt noissa maissa."
25.04.2024Isokallion madonluvut 2013
19.04.2024Raportti väestönvaihdon etenemisestä
11.04.2024Rasismikeskustelu - hallintakeino
09.04.2024Suomi - Pohjolan Kongo
04.04.2024DCA-sopimus, teksti ja muistio
30.03.2024Tekoälyn biasointi - häntä heiluttaa koiraa
07.03.2024Victoria Nuland eroaa: katastofaalinen ura takana
05.03.2024Turvetuotannon muistoksi
02.03.2024Oikeuslaitos on rikki
29.02.2024EU:n ennallistamisasetus

Siirry arkistoon »