Ruotsinkielisten etuoikeudet Suomessa

Otto Juote käy X:ssä (ent. Twitter) ansiokkaasti läpi Suomen ruotsinkielisen vähemmistön runsaita ja pysyväisluontoisia etuja.

Ao. privilegiot säilyvät muiden puolueidemme (esim. pääministeripuolueet) avulla. Esim säätiöiden verovapauksiin ei puututa, ruotsinkielisiin kouluihin ei sijoiteta maahanmuuttajia, jne, ..

     ***     ***     ***

"Tässä vielä kyselty privilegiolistaus (listasin vain ensimmäiset 10 jotka tulivat ensimmäisenä mielen joten enemmän mahdollisesti löytyy):

Suomenruotsalaisten rakenteelliset privilegiot Suomessa - satunnaisia poimintoja:

1.Koulutuksellinen tilaprivilegio: suljetut, hyvin resursoidut koulut
– Suomenruotsalaisilla on pääsy pienempiin, homogeenisempiin ja suhteellisesti paremmin rahoitettuihin kouluihin, jotka ovat suojassa monikulttuuristumisen ja kielikokeilujen aiheuttamalta kuormitukselta. Näin he voivat kasvattaa lapsensa koulutuksellisesti stabiileissa oloissa, toisin kuin suomenkielinen valtaväestö.

2.Korkeakoulukiintiöprivilegio: väestöosuutta suurempi sisäänpääsy
– Suomenruotsalaisille varatut korkeakoulupaikat ylittävät heidän väestöosuutensa. Tämä antaa heille suhteettoman suuren todennäköisyyden päästä korkeakoulutukseen alemmilla pisteillä ja kilpailla vähemmällä paineella.

3.Eksklusiivinen palveluprivilegio: oma sote-järjestelmä
– Folkhälsanin kaltaiset säätiöt tarjoavat korkealaatuisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat suomenruotsalaisille kulttuurisesti ja kielellisesti optimoituja – mutta käytännössä sulkevat ulos monet muut, erityisesti maahanmuuttajataustaiset.

4.Edunvalvontaprivilegio: lakisääteinen poliittinen koneisto
– Folktinget on lailla (1331/2003) turvattu, valtion rahoittama edunvalvontaelin, jolla on oikeus lausua lainsäädännöstä ja vaikuttaa politiikkaan vähemmistön näkökulmasta. Suomenkielisellä enemmistöllä ei ole mitään vastaavaa kollektiivista poliittista rakennetta.

5.Asuntomarkkinaprivilegio: kouluriskistä vapaa sijoittuminen
– Suomenruotsalaiset voivat ostaa asuntoja alueilta, joiden hintatasoa maahanmuuttajakeskittyminen on laskenut, ilman että heidän lastensa koulun taso tai sosiaalinen pääoma vaarantuu – toisin kuin suomenkieliset, joiden koulut kärsivät ensimmäisinä segregaatiopaineista.

6.Vaikutusvaltaprivilegio: julkisen valinnan rakenteellinen ylijäämä
– Vaikka vähemmistö, suomenruotsalaiset ovat äärimmäisen hyvin organisoitu ja tehokkaasti edustettu. He saavuttavat poliittisesti ja kulttuurisesti enemmän kuin väestöosuus antaisi aihetta, erityisesti RKP:n, Folktingetin ja säätiöverkostojen kautta.

7.Mediahegemonian privilegio: oma suojattu tiedonvälityskenttä
– Ruotsinkielisellä vähemmistöllä on oma, julkisesti tuettu mediaekosysteemi (Yle Fem, HBL, Radio Vega), joka ei altistu valtamedian kilpailupaineille tai enemmistön normatiiviselle kehystykselle.

8.Työmarkkinaprivilegio: kieliperusteinen rekrytointisuoja
– Koska ruotsinkieliset ovat kaksikielisiä, he täyttävät automaattisesti virkoihin vaaditun kielitaitokriteerin. Tämä sulkee monia suomenkielisiä pois julkiselta sektorilta ja luo näkymättömän suojamuurin kilpailussa.

9.Resurssiprivilegio: säätiöiden ja apurahojen erillisjärjestelmä
– Suomalaisruotsalainen kulttuuri ja koulutus hyötyvät sadoista miljoonista euroista säätiöpohjaista rahoitusta, jota ei jaeta valtaväestön käyttöön. Tämä luo institutionaalista pääomaa, jota ei tarvitse jakaa.

10.Identiteettiprivilegio: strateginen kaksoispositiointi
– Suomenruotsalaiset voivat esittäytyä tilanteesta riippuen joko suomalaisina tai vähemmistönä – riippuen siitä, kumpi asema tuottaa enemmän etua tai suojaa. Suomenkielisillä ei ole vastaavaa joustavuutta: he ovat aina joko “enemmistö” tai “valtaryhmä”, riippumatta yksilöllisestä asemastaan."