Libanonin joukkomurha 1982

11.07.2025

Sabran ja Shatilan pakolaisleirien joukkomurha syyskuussa 1982
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sabran_ja_Shatilan_veril%C3%B6yly


Lähi-Idän kriisi syntyi Israelin perustamisen myötä, joka aloitti edelleen jatkuvan Israelin harjoittaman palestiinalaisiin kohdistuvan etnisen puhdistamisen.

Tästä seurasi pakolaisleirejä Israelin ympäristön maihin sekä Israelia vastustavia konflikteja mm. sellaisten palestiinalaisten toimesta, jotka eivät hyväksyneet em. palestiinalaisten karkoittamisia omilta mailtaan.

*** *** ***

6. kesäkuuta 1982 Israelin joukot siirtyivät Libanoniin "Rauha Galileaan" -operaatiossa ja tunkeutuivat aina Beirutiin asti. Kaksi kuukautta myöhemmin elokuun lopussa solmittiin aselepo, jossa PLO lupasi lähteä Libanonista ja Israel puolestaan lupasi pysäyttää etenemisensä ja turvata jäljelle jääneiden palestiinalaisten pakolaisleirien siviilien turvallisuuden.

1. syyskuuta PLO:n taistelijoiden evakuointi Beirutista saatiin päätökseen ja Israel miehitti joukkonsa kaksi päivää myöhemmin pakolaisleirien ympärille. Kansainväliset tarkkailijajoukot poistuivat Beirutista 11. syyskuuta.

Seuraavana päivänä tuolloinen Israelin puolustusministeri Ariel Sharon väitti, että 2 000 PLO:n taistelijaa oli jäänyt Beirutiin. Palestiinalaiset kiistivät väitteet. Kaikki myöhemmät havainnot osoittivat, että väite oli perätön.

15. syyskuuta Israelin armeija miehitti uudelleen Länsi-Beirutin tappaen 88 ja haavoittaen 254 ihmistä. Israelin teko rikkoi Yhdysvaltojen kanssa tehtyä sopimusta, jossa Israel oli luvannut olla miehittämättä Länsi-Beirutia. USA oli myös antanut kirjalliset takeet siitä, että se huolehtii Länsi-Beirutin muslimien turvallisuudesta. Israelin miehitys rikkoi myös Beirutin muslimijoukkojen sekä Syyrian kanssa tehtyjä sopimuksia.

Joitakin päiviä myöhemmin Ariel Sharon kertoi kuitenkin knessetissä, Israelin parlamentissa : "menimme Länsi-Beirutiin saadaksemme aikaan sodan jäljelle jäänyttä terroristien jälkeensä jättämää infrastruktuuria vastaan". Israel riisui aseista kaikki sotilaat ja siviilit Länsi-Beirutissa, Itä-Beirutin kristityille falangisteille jäi täysi aseistus.

Elie Hobeikan, josta myöhemmin tuli kansanedustaja Libanonin eduskuntaan, johtamat Libanonin kristityt falangistijoukot, jotka kuuluivat Etelä-Libanonin armeijaan, tunkeutuivat Sabran ja Shatilan pakolaisleireille ja tappoivat 700–3 500 palestiinalaista, joukossa naisia ja lapsia. Aseita leiristä ei löytynyt. Leirien vartioinnista oli vastuussa Israel, minkä vuoksi silloista puolustusministeri Ariel Sharonia on syytetty velvollisuuksiensa laiminlyönnistä.

*** *** ***

Tapahtumat

Ariel Sharon kutsui Israelin kouluttamat ja aseistamat libanonilaiset falangistijoukot "puhdistamaan terroristeista" Sabran ja Shatilan pakolaisleirit. Israelin suunnitelman mukaan sen sotilaat kontrolloisivat pakolaisleirien ympäristöä ja tarjoaisivat logistista apua, kun falangistit tunkeutuisivat leireihin, etsisivät PLO:n taistelijat käsiinsä ja luovuttaisivat heidät Israelille.

Israelille ei kuitenkaan luovutettu ainuttakaan henkilöä, taisteluja ei käyty eikä leireiltä löydetty aseita. Belgiassa käydyssä sotarikosoikeudekäynnissä Ariel Sharonia vastaan esitetyissä todisteissa väitetään, että PLO:n läsnäolo leireillä oli Israelin keksimä peitetarina.[3] Sharonin ohjeet falangisteille osoittavat, että Israelilla oli täydellinen kontrolli alueella.

Israelin joukot olivat piirittäneet ja sulkeneet leirit ja asettaneet tarkkailupisteitä korkeiden talojen katoille 15. syyskuuta. Seuraavana päivänä Israel ilmoitti, että se kontrolloi kaikkia Beirutin tärkeimpiä kohteita. Päivän mittaan Israelin asevoimat tapasi falangistijohtajia järjestelläkseen operaation yksityiskohtia. Seuraavina kahtena yönä illansuusta pitkälle yöhön Israelin joukot valaisivat valoammuksin leirejä avustaakseen falangisteja.

Illalla 16. syyskuuta 1982 falangistijoukot Elie Hobeikan johdolla tunkeutuivat leireihin. Seuraavien 36–48 tunnin aikana falangistit teurastivat pakolaisleirien asukkaita Israelin vartioidessa leirien ulospääsyreittejä.

Noin 150 falangistin joukko kokoontui kello 16 iltapäivällä. Nämä tuliasein, veitsin ja kirvein varustautuneet joukot siirtyivät leireihin kello 18. Kello 20 falangistiupseeri ilmoitti Israelin komentopaikalle 300 kuolleesta (joukossa siviilejä). Raportit tapoista jatkuivat läpi yön. Jotkin näistä raporteista välitettiin Israelin hallitukselle Tel Aviviin, ja ne näki suuri joukko Israelin korkeimpia virkamiehiä.

Eräässä vaiheessa israelilainen upseeri kuuli falangistisotilaan kysyvän radiossa komentajaltaan Hobeikalta, miten lasten ja naisten kanssa tulisi toimia. Hobeika vastasi: "Tämä on viimeinen kerta kun kysyt minulta tuollaisen kysymyksen, sinä tiedät tarkalleen mitä pitää tehdä". Falangistijoukkojen kuultiin nauravan taustalla. Israelilainen upseeri raportoi kuulemastaan esimiehelleen kenraali Yaronille, joka varoitti Hobeikaa satuttamasta siviilejä, mutta ei tehnyt asialle sen enempää. Luutnantti Avi Grabowsky näki Kahanin komission mukaan viiden naisen ja lapsen murhan. Hän kertoi tästä pataljoonankomentajalleen, joka vastasi: "tiedämme, emme pidä siitä, mutta emme sekaannu asiaan". Visnewsin kameramies kuvasi Israelin joukkoja, jotka estivät leiristä verilöylyä pakenevia pakolaisia.

Falangistijoukot palasivat säännöllisesti Israelin yksiköiden luokse, joilta he saivat ruokaa, vettä ja ammuksia läpi verilöylyn. Myöhemmin iltapäivällä Israelin esikuntapäällikkö ja falangistit pitivät tapaamisen. Kahanin komission raportin mukaan (joka perustui Mossadin agentin raporttiin) esikuntapäällikkö ilmoitti, että falangistien tulisi "jatkaa toimintaa, siivota Fakahanista etelään olevat leirit huomiseen kello 5:een mennessä, jolloin heidän pitää lopettaa toimintansa amerikkalaisten painostuksen vuoksi". Hän väitti, että hänellä "ei ole käsitystä että mitään epätavallista olisi tapahtunut tai tulisi tapahtumaan". Tuossa tapaamisessa hän lupasi sotilaille myös traktorin, luultavasti rakennusten hävittämistä varten.

Perjantaina 16. syyskuuta leirien ollessa vielä suljettuina muutamien riippumattomien tarkkailijoiden onnistui livahtaa alueelle. Heidän joukossaan oli norjalainen lehtimies ja norjalainen diplomaatti, jotka tarkkailivat falangeja puhdistusoperaatiossaan näiden siirtäessä tapettuja ruumiita Shatilan leirin taloista.

Falangistit eivät lähteneet leireiltä kello 05 kuten oli pyydetty. He pakottivat jäljelle jääneet marssimaan ulos leireistä tappaen satunnaisesti yksittäisiä ihmisiä ja lähettäen muita kuulusteltaviksi. Tätä jatkui koko päivän. Sotajoukko lähti leireistä kahdeksalta aamulla 18. syyskuuta. Ensimmäiset kansainväliset lehtimiehet pääsivät leireihin kello yhdeksän. He löysivät satoja silvottuja ruumiita ympäri leiriä. Ensimmäiset viralliset uutiset verilöylystä lähetettiin puolenpäivän aikoihin.

*** *** ***

Uhrien määrästä on useita arvioita:

BBC:n mukaan "ainakin 800" palestiinalaista kuoli.
Robert Fisk, joka oli eräs ensimmäisistä paikalla vierailleista toimittajista, kertoo falangistiupseerien kertoneen "että 2 000 'terroristia' – naisia ja miehiä – tapettiin Shatilassa".

Monien lähteiden mukaan kansainvälinen Punainen Risti (ICRC) laski yhteensä 2750 uhria.

Falangisteja kuoli selkkauksessa kaksi.

Kuva: Mielenosoitus Italiassa Sabran ja Shatilan verilöylyn vuosipäivänä vuonna 2003.

Libanonin_joukkomurha.jpg
22.11.2025Eurooppalaisen sotahakuisuuden anatomia
18.11.2025Israel Lobby, politiikka ja kansanmurha
29.10.2025Israelin tuhotyöt ja propaganda
16.10.2025Charlie Kirk kieltäytyi Netanyahun rahoista
09.10.2025Keskuspankkiraha ja fasismi
22.09.2025Rasismia suomalaisia kohtaan
16.09.2025Euroon siirtymisen vedätykset
31.08.2025Ruotsinkielisten etuoikeudet Suomessa
24.08.2025Nord Stream ja Bidenin hallinto
11.08.2025Jeffrey Sachs ja Lännen hegemonia

Siirry arkistoon »