Ukrainan sodan syyt25.12.2025
Ohessa jo vuoden 2023 lopulla professori John Mearsheimerin julkaisema artikkeli siitä, kuinka länsimedia ja poliittinen johto pyrkii luomaan harhaista kuvaa Ukrainan - Venäjän sodasta ja erityisesti sen syistä. Määrätietoisesti lännen (ja Suomen) poliittinen eliitti pyrkii saamaan sotaa jatkumaan ja kieltämään sen syttymisen (Venäjän hyökkäyksen) syyt. Kieltämällä tuo, he (näemmä) pystyvät koko ajan esittämään sodan 'ratkaisuksi' asioita, joilla sotaa ja ukrainalaisten kärsimystä saadaan jatkettua. He myös antavat määrätietoisesti lausuntoja, jotka tarkoittavat Venäjän johdolle sitä, että sotaa ei kannata lopettaa, koska Venäjä joutuu silloin entistä huonompaan jamaan. Totean selvyyden vuoksi, että sen jälkeen kun presidenttimme Alexander Stubb lausui tuona samana vuonna, että "Ukaraina on jo voittanut", on todellisuudessa kuollut tai vammautunut miljoonan luokkaa oleva joukko ukrainalaisia sotilaita. Tuo siis esimerkkinä johtomme epärehellisyydestä. *** *** ** Myytti, että Putin halusi valloittaa Ukrainan ja luoda Suur-Venäjän Länsimaisen eliitin ja perinnön epärehellisyyden taso länsimaisessa mediassa on hämmästyttävä John J. Mearsheimer 29. marraskuuta 2023 Yhä useammat vakuuttavat todisteet osoittavat, että Venäjä ja Ukraina kävivät vakavia neuvotteluja Ukrainan sodan lopettamiseksi heti sen alettua 24. helmikuuta 2022 (katso alla). Näitä neuvotteluja edistivät Turkin presidentti Recep Erdogan ja Israelin entinen pääministeri Naftal Bennett, ja niissä käytiin yksityiskohtaisia ja avoimia keskusteluja mahdollisen sovinnon ehdoista. Kaikkien tietojen mukaan nämä maalis-huhtikuussa 2022 käydyt neuvottelut olivat edistymässä todellisuudessa, kun Britannia ja Yhdysvallat kehottivat Ukrainan presidentti Zelenskyä luopumaan niistä, minkä hän tekikin. Näiden tapahtumien uutisoinnissa on keskitytty siihen, kuinka typerää ja vastuutonta presidentti Joe Bidenin ja pääministeri Boris Johnsonin oli lopettaa nämä neuvottelut, ottaen huomioon kaiken sen kuoleman ja tuhon, jota Ukraina on kärsinyt siitä lähtien – sodassa, jonka Kiova todennäköisesti häviää. Silti erityisen tärkeä näkökohta tässä tarinassa, joka koskee Ukrainan sodan syitä, on jäänyt vähälle huomiolle. Länsimaissa vallitseva käsitys on, että presidentti Putin hyökkäsi Ukrainaan valloittaakseen maan ja tehdäkseen siitä osan Suur-Venäjää. Sitten hän jatkaisi valloittamaan muita Itä-Euroopan maita. Vastaväite, jolla on vähän kannatusta länsimaissa, on, että Putinia motivoi hyökkäykseen pääasiassa Ukrainan Nato-jäsenyyden ja läntisen tukikohdan muodostumisen uhka Venäjän rajalla. Hänelle ja muille Venäjän eliiteille Ukraina Natossa oli eksistentiaalinen uhka. Maalis-huhtikuun 2022 neuvottelut osoittavat selvästi, että yleinen käsitys sodan syistä on väärä ja vastaväite oikea, kahdesta pääasiallisesta syystä. Ensinnäkin neuvottelut keskittyivät suoraan Venäjän vaatimuksen tyydyttämiseen, jonka mukaan Ukrainasta tulisi puolueeton valtio. Kaikki neuvotteluihin osallistuneet ymmärsivät, että Ukrainan suhde Natoon oli Venäjän keskeinen huolenaihe. Toiseksi, jos Putin olisi halunnut valloittaa koko Ukrainan, hän ei olisi suostunut näihin neuvotteluihin, koska niiden ydin oli ristiriidassa Venäjän mahdollisuuden kanssa valloittaa koko Ukraina. Voitaisiin väittää, että hän osallistui näihin neuvotteluihin ja puhui paljon puolueettomuudesta peittääkseen suuremmat tavoitteensa. Tätä argumenttia ei kuitenkaan tue mikään näyttö, puhumattakaan siitä, että: 1) Venäjän pieni hyökkäysjoukko ei kyennyt valloittamaan ja miehittämään koko Ukrainaa; ja 2) suurempaa hyökkäystä ei olisi ollut järkevää viivyttää, koska se olisi antanut Ukrainalle aikaa rakentaa puolustustaan. Lyhyesti sanottuna Putin käynnisti rajoitetun hyökkäyksen Ukrainaan pakottaakseen Zelenskyin hylkäämään Kiovan politiikan, jolla pyritään liittoutumaan lännen kanssa, ja lopulta ottamaan Ukraina Natoon. Jos Britannia ja länsi eivät olisi puuttuneet asiaan ja estäneet neuvotteluja, on hyvät syyt uskoa, että Putin olisi saavuttanut tämän rajoitetun tavoitteen ja suostunut lopettamaan sodan. On myös syytä muistaa, että Venäjä ei liittänyt Ukrainan alueita Donetskia, Luhanskia, Hersonia ja Zaporožiaa itseensä ennen syyskuuta 2022, kauan neuvottelujen päättymisen jälkeen. Jos sopimukseen olisi päästy, Ukrainalla olisi lähes varmasti paljon suurempi osa alkuperäisestä alueestaan hallinnassaan kuin nyt. Ukrainan tapauksessa on käymässä yhä selvemmäksi, että länsimaisen eliitin ja länsimaisen valtamedian tyhmyyden ja epärehellisyyden taso on ällistyttävä. https://www.kyivpost.com/post/24645#:~:text=Lainlaatijan mukaan – ja annetaan nyt vain taistella.
|
| 20.01.2026 | Mossad ja CIA sekä Iranin levottomuudet |
| 17.01.2026 | Perustuslain rapautus Suomessa |
| 09.01.2026 | Yhdysvaltain hallinnonmuutospyrkimysten moderni historia |
| 06.01.2026 | Saksa 1938 - USA 2026 |
| 25.12.2025 | Ukrainan sodan syyt |
| 22.12.2025 | Maria Corina Machado |
| 15.12.2025 | Heikki Talvie ja Georgia 2008 |
| 11.12.2025 | Suomen omaisuuden ulosliputus |
| 09.12.2025 | Kristillinen sionismi |
| 22.11.2025 | Eurooppalaisen sotahakuisuuden anatomia |
|
Siirry arkistoon » |

