Venäjän neuvotteluvaatimus 17.12.2021

Mitä oli tähän mennessä tapahtunut, aivan lyhyesti:
 - 2008 alkuvuosi: USA:n suurlähettiläs raportoi ulkoministerilleen, kuinka Venäjän eliitti laidasta laitaan näki Ukrainan Nato-jäsenyyden heille suureksi uhaksi.
 - 2008 huhtikuu: Naton huippukokouksessa Bukarestissa USA esitti Ukrainalle ja Georgialle Nato-jäsenyyttä. Saksa ja Ranska vastustivat, mutta taipuivat lievempiin sanamuotoihin. Edelleen USA esitti kahden ohjustukohdan perustamista Naton uudelle itärajalle Puolaan ja Romaniaan, joka hyväksyttiinkin. Kokoukseen rauhankumppanina kutsuttu Venäjä esitti molempiin jyrkän vastalauseensa.
 - 2008 loppukesällä syttyi lyhyt sota Venäjän ja Georgian välillä Georgian eteläisissä maakunnissa, jonka rapakunnossa ollut Venäjän armeija voitti.
 - 2014 alkuvuosi: Maidanin vallankaappaus, jossa kaiken tiedon mukaan Yhdysvaltojen poliitikot olivat vaikuttamassa tapahtumiin.
 - 2014 alkuvuosi: Ukraina poisti venäjänkielen käytön virallisena kielenä.
 - 2014 alkuvuosi: Sotshin talviolympialaisten päätyttyä Venäjä miehitti (verettömästi) venäläisenemmistöisen Krimin niemimaan.
 - 2014: Venäläismielisiin kohdistui väkivaltaisia tapahtumia, kuten Odessan ammattiyhdistystalon ja siellä olleiden ihmisten polttaminen.
 - 2014 Donbasin venäläismieliset vaativat itsehallintoa ja tuo kehittyi Ukrainan hallituksen ja Donbasin kapinallisten yhteenotoksi. Venäjä alkoi tukemaan ao. kapinallisia eri tavoin.
 -  2014 - 2015 tehtiin ensin Minsk I-sopimus ja sitten laajempi Minsk II-sopimus, jossa oli Ukrainan ja Venäjän lisäksi Saksa ja Ranska allekirjoittajina. Tuossa sovittiin mm. Itä-Ukrainan autonomisesta asemasta. Sopimus ei koskaan toteutunut käytäntöön, mm. Yhdysvaltojen kongressi hylkäsi sopimuksen.
 - 2021 tammikuusta lähtien Joe Biden tuli presidentiksi ja tuona vuonna alkoivat äänenpainot nousta USA:n, Naton ja Ukrainan lausunnoissa, mm. että Venäjälle ei kuulu Ukrainan Nato-jäsenyys ollenkaan ja mitä joukkoja, tukikohtia tai ohjusasemia Ukrainaan tulee. 
 - 2021 joulukuussa (7. pv) Vladimir Putin soitti Joe Bidenille vaatien kirjallista vakuutusta, ettei Ukrainasta tule Naton jäsentä. Biden ei suostunut.
 - 2021 joulukuussa edellisen jälkeen (17. pv) Venäjä lähetti sekä Natolle että Yhdysvalloille kirjallisen neuvotteluvaatimuksen erikseen listatuista asioista. Yhdysvallat ja Nato eivät nähneet tarvetta keskustella Venäjän näkemistä turvallisuusuhista.

 - 2022 helmikuun 24 päivä Pekingin talviolympialaisten päätyttyä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan

Kannattaa lisäksi muistaa myöhemmät tapahtumat, jossa Venäjä ja Ukraina kävivät 2022 maaliskuun alun ja huhtikuun 11 päivän välillä mm. Istanbulissa rauhanneuvotteluja, mutta se on toinen tarina.

Kysyin tekoälyltä, yhteenvetoa tuosta Venäjän kirjallisesta neuvotteluvaatimuksesta ja laitan oheen vastauksen. Lisään tähän alkuun sen, että ainakaan juridisesti nuo listatut asiat eivät olleet ennakkoehto neuvotteluille. Lisäksi jonkinlaista yhteydenpitoa oli tuon vaatimuksen lähettämisen jälkeen, mutta ilmeisesti vain sen verran, että Lännen mielestä noista ei ole tarpeen keskustella.

     ***     ***     ***

Pystyisitkö tiivistämään tämän joulukuussa 2021 Venäjän lähettämän neuvottelupyynnön tai vaatimuksen sisällön, tuo on lähetetty sekä USA:lle että Natolle, ..

https://archive.org/details/russia-draft-agreements-nato-usa-december-2021/

Joulukuussa 2021 Venäjä toimitti Yhdysvalloille ja Natolle kaksi luonnosta, jotka se esitti oikeudellisesti sitoviksi turvallisuustakuiksi. Nämä julkaistiin Venäjän ulkoministeriön sivuilla 17.12.2021 ja ovat usein kuvattu ultimaatumeiksi tai hyvin laajoiksi vaatimuksiksi, joihin länsi ei suostunut.1. Sopimusluonnos Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation välillä (Treaty between the United States of America and the Russian Federation on Security Guarantees)Keskeisimmät venäläiset vaatimukset:

• Osapuolet sitoutuvat olemaan toteuttamatta toimia, jotka vaarantavat toisen osapuolen ydinturvallisuusintressejä (erittäin lavea määritelmä)
• Yhdysvallat sitoutuu estämään Naton laajentumisen edelleen (ei uutta jäsenyyttä, erityisesti Ukraina ja entiset Neuvostoliiton maat mainittu erikseen)
• Ei Yhdysvaltain joukkoja, aseita tai sotilastukikohtia entisen Neuvostoliiton alueella, joka ei kuulu Natoon (käytännössä Ukraina, Georgia, Moldova yms.)
• Ei Yhdysvaltain välitason ydinaseita (intermediate-range missiles) Eurooppaan tai paikkoihin, joista ne voivat uhata toista osapuolta
• Rajoituksia raskaille pommikoneille ja sota-aluksille kansainvälisillä vesillä ja ilmatilassa siten, etteivät ne uhkaa toista osapuolta
• Ei sotilaallista yhteistyötä entisten Neuvostoliiton maiden kanssa, jotka eivät ole Naton jäseniä

2. Sopimusluonnos Naton ja Venäjän välillä (Agreement on Measures to Ensure the Security of the Russian Federation and Member States of the North Atlantic Treaty Organization)Tärkeimmät kohdat:

• Naton laajentuminen lopetetaan lopullisesti – ei uusia jäseniä (erityisesti Ukraina nimetty)
• Naton joukkojen ja asejärjestelmien palauttaminen vuoden 1997 tasolle (ennen laajentumista itään) eli käytännössä poistetaan merkittävä osa joukoista Puolasta, Baltian maista ja muualta Itä-Euroopasta
• Ei uusia pysyviä tai tilapäisiä joukkojen sijoituksia itäiseen Eurooppaan / lähelle Venäjää
• Ei sotaharjoituksia lähellä toisen osapuolen rajaa ilman lupaa tai rajoituksia
• Ei Naton sotilaallista toimintaa Ukrainassa, Georgiassa tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa
• Osapuolet sitoutuvat olemaan vahvistamatta omaa turvallisuuttaan toisen kustannuksella (indivisible security -periaate venäläisellä tulkinnalla)

Yhteenveto lyhyesti:
Venäjä vaati käytännössä Naton laajentumisen lopettamista, joukkojen vetämistä pois Itä-Euroopasta, Ukrainan pysyvää ulkopuolisuutta Natosta ja laajaa sotilaallisen toiminnan rajoittamista Venäjän lähialueilla – eli paluuta 1997–1990-luvun alun sotilaalliseen tilanteeseen Euroopassa. Länsi piti näitä vaatimuksia epärealistisina ja Naton periaatteiden (avoimen oven politiikka, valtioiden suvereniteetti) vastaisina, joten niistä ei neuvoteltu vakavasti eteenpäin.Linkkaamasi archive.org-sivu sisältää juuri nämä kaksi alkuperäistä englanninkielistä luonnosta (tai niiden käännöksiä). Jos haluat jonkin tietyn kohdan tarkempaa siteerausta, voin pureutua siihen lisää.

     ***     ***     *** 

Laitan tähän tekoälyn vastauksia esittämiini lisäkysymyksiin, jätän kysymystekstit pois, koska Grok toistaa ne pitkälti vastauksessaan.

Kyllä, tilanne joulukuun 2021 Venäjän ehdotusten ympärillä on ehdottomasti mielenkiintoinen – ja samalla hyvin kiistanalainen – juuri siksi, että osapuolet tulkitsevat samoja tapahtumia täysin eri tavoin.Venäjän näkökulmasta (ja monien sen tukijoiden mukaan) kyse oli aidosta neuvottelutarjouksesta vakavan sodanuhan keskellä: Moskova esitti luonnokset kahdeksi sopimukseksi (yksi USA:n kanssa, toinen NATOn kanssa), julkaisi ne julkisesti ja toisti halunsa aloittaa neuvottelut nopeasti ilman tiukkaa deadlinea. Venäjä väitti, että ehdotukset eivät olleet ennakkoehtoja vaan neuvottelupohja, josta voisi keskustella – ja että länsi kieltäytyi kokonaan neuvottelemasta ytimestä (Naton laajentumisen pysäyttäminen, joukkojen paluu 1997-tasolle jne.), vaikka Venäjä oli joukkoja rajoilla ja uhka oli ilmeinen.Lännen (Nato + USA) näkökulmasta tilanne näytti toisin:

• Ehdotukset eivät olleet "neuvottelupyyntö" vaan ultimaatumi tai pakotettu neuvottelupohja ase uhkauksen alla. Venäjä oli jo massannut kymmeniätuhansia sotilaita Ukrainan rajalle (arvioita 100 000+), mikä itsessään oli painostuskeino. Monet länsianalyytikot (esim. Brookings, IISS, useat diplomaatit) arvioivat jo etukäteen, että ehdotukset oli laadittu tietoisesti epärealistisiksi – vaatimukset Naton "ovi kiinni" -politiikan lopettamisesta, joukkojen vetämisestä Puolasta/Baltian maista, Ukrainan ikuisesta Naton ulkopuolella pysymisestä jne. olivat sellaisia, että ne eivät voineet mennä läpi Naton 30 jäsenmaan konsensuksella ilman periaatteiden romuttamista.
• Nato ja USA eivät kieltäytyneet neuvottelemasta kokonaan. Tapaamisia pidettiin: Genevessä USA–Venäjä 10.1.2022, Brysselissä Nato–Venäjä 12.1.2022 ja Wienissä OSCE 13.1.2022. 26.1.2022 Nato ja USA antoivat kirjallisen vastauksen, jossa hylättiin ydinvaatimukset (erityisesti Naton laajentumisen esto ja joukkojen paluu 1997-tasolle), mutta tarjottiin neuvotteluja muista asioista: asevalvonta (mm. INF-sopimuksen kaltaiset rajoitukset), harjoitusten läpinäkyvyys, riskien vähentäminen, keskipitkän kantaman ohjusten sijoittelu jne. Ehdotettiin myös joukkojen vähentämistä molemmilta puolilta tietyillä alueilla vastavuoroisesti.
• Länsi korosti periaatteita: mikään maa ei voi vetoida toisen maan Nato-jäsenyyteen (open door policy), ja Ukrainalla on suvereeni oikeus valita liittoutumansa. Neuvottelut Venäjän ehdoilla olisivat antaneet Kremlin de facto veton muiden maiden turvallisuusratkaisuihin – mikä rikkoo Helsingin loppuasiakirjaa, Pariisin peruskirjaa ym. post-kylmän sodan järjestystä.

Mielenkiintoinen ristiriita on juuri tässä:

• Venäjä näkee lännen vastauksen kieltäytymisenä neuvotella (koska ydinvaatimukset hylättiin suoralta kädeltä).
• Länsi näkee oman vastauksensa neuvottelutarjouksena, mutta sellaisena, joka ei hyväksy venäläistä pakkoa tai imperiumin palauttamisyritystä – ja että todellinen este oli Venäjän kieltäytyminen vetää joukkoja pois (mikä olisi voinut avata tilaa kompromisseille).

Tulos oli, että Venäjä piti vastausta "tyydyttämättömänä" ja eteni kohti helmikuun 2022 hyökkäystä. Monet analyytikot pitävätkin koko prosessia diplomaattisena savuverhona tai tekosyynä sodalle, kun taas toiset näkevät siinä lännen jäykkyyden estäneen mahdollisen eskalaation välttämisen.

Mitä mieltä olet – olisiko lännen pitänyt mennä pidemmälle kompromisseissa (esim. julkinen lupaus, ettei Ukrainaa oteta lähivuosina jäseneksi) vai oliko Venäjän vaatimuslistassa itsessään jo sodan siemen?