Perussuomalaisten erinomaiset vastaukset hallituskysymyksiin

Ohessa perussuomalaisten puoluehallituksen asettaman hallitustunnustelutyöryhmän vastaukset hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjän Juha Sipilän kysymyksiin:

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5–7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Suomi vuonna 2025 -vision avainsanat: Työ, talous ja turvallisuus

Ehdotuksemme strategisen hallitusohjelman tavoitteiksi:
a. Kilpailukykyinen ja ketterä Suomi: Yritysten hallinnollisen taakan laskeminen, kustannuskilpailukykymme parantaminen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin, pk-yritysten määrän kasvattaminen, pk-sektorin viennin kasvattaminen.
b. Kestävä julkinen sektori: Tiekartta kestävyysvajeen poistamiseen. Työllisyysastetta nostetaan merkittävästi ja työttömyysastetta lasketaan selvästi.
c. Omavarainen ja innovatiivinen Suomi: Ruoantuotannon ja energian omavaraisuusasteen nosto, t&k-menojen kasvattaminen, cleantech- ja biotalous-sektoreiden liikevaihdon kasvattaminen
d. Turvallinen Suomi: Uskottavan ja itsenäisen maanpuolustuskyvyn turvaaminen, poliisin reagointiaikojen lyhentäminen, kansalaisten turvallisuudentunteen vahvistaminen, johon kuuluu sekä fyysinen että henkinen turvallisuus.
e. Hyvinvoiva Suomi: Tuloerojen kaventaminen, kansanterveyden parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen, koulutus- ja osaamistason nostaminen, eriarvoisuuden vähentäminen, osallisuuden lisääminen ja sosiaaliturvan uudistaminen, maahanmuuttajien kotouttamisen parantaminen, tasapaino yhteiskunnan apua tarvitsevien maahanmuuttajien määrän ja yleisen taloustilanteen välillä.
f. Itsenäinen, kansainvälinen Suomi: Maamme on ulkopolitiikassaan vakaa ja aktiivinen toimija. Vaalimme hyviä kahdenvälisiä suhteita niin Venäjään, Yhdysvaltoihin, Kiinaan kuin muuhun maailmaan sekä olemme mukana EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomi haluaa muiden jäsenvaltioiden kanssa kehittää Euroopan unionia itsenäisten valtioiden yhteistyöjärjestönä.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Yhdymme pääpiirteissään valtiovarainministeriön esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja katsomme valtiovarainministeriön esittämän arvion sopeutustarpeesta olevan oikeaa kokoluokkaa. Pidämme kuitenkin valtiovarainministeriön esittämää aikataulua sopeutuksen toteuttamiseksi liian kireänä. Näemme, että sopeutuksen toteuttaminen vaatii 6–7 vuotta, jottei heiveröinen talouskasvu vaarannu ja työttömyys pahene kestämättömäksi.

Keskeiset sopeutuskeinot ovat rohkeat rakenteelliset uudistukset sekä taloutemme ja työllisyytemme saaminen takaisin kasvu-uralle. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan julkista taloutta on sopeutettava vaalikauden aikana noin 2–3 miljardilla eurolla. Sopeutus vaatii myös leikkauksia, jotka on aloitettava maasta ulos virtaavista rahavirroista ja mm. tuulivoiman syöttötariffeista ja puoluetuesta. Katsomme, että valtion velkaantuminen on taitettava seuraavan vaalikauden aikana.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Katsomme, että veronkiristysten tie on käyty loppuun. Hallituksen tavoitteena on oltava, että vaalikauden aikana kokonaisveroaste ei nouse.

Keskeiset verotuksen muutosehdotuksemme ovat:

– Autoiluun kohdistuvan verotuksen alentaminen.
– Pieni- ja keskituloisten tuloverotuksen alentaminen, niin että 1 000 euron kuukausitulot ovat verovapaat. Olemme valmiit korottamaan suurituloisten tuloverotusta.
– Varallisuusveron palauttaminen
– Kaikkia verotukia tarkastellaan kriittisesti ja turhat tuet karsitaan. Tällöin tulee kysymykseen ainakin suursäätiöiden verovapaudesta luopuminen pääomatulojen osalta. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan hyväksy ruoan tai lääkkeiden ALV:n korotusta.
– Vientisektorin kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaamiseksi energiaverotusta alennetaan.
– Kasvuyrittäjyyden kannustamiseksi otetaan käyttöön Viron veromallin kaltainen kannustin työllistäville kasvuyrityksille.
– Aloittavan yrittäjän hallinnollisen ja taloudellisen taakan keventämiseksi arvolisäverollisen liiketoiminnan alarajaa korotetaan 20 000 euroon ja niin sanottu huojennusalue 40 000 euroon.
– YLE-veron alentaminen

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Konkreettiset keinot:
– Ylisäätelyn ja byrokratian purkaminen. Yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään ja EU-lainsäädännön kansallinen toimeenpano toteutetaan minimivaatimusten mukaan ja kansalliset joustot hyödynnetään täysimääräisesti.
– Lupa- ja valitusprosesseja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan. Lupaprosessit on pyrittävä saamaan mahdollisimman pitkälti yhden luvan ja luukun alle. Lisäksi on siirryttävä käyttämään yhden valituksen periaatetta, aina kun se on kansalaisen oikeusturvaa vaarantamatta mahdollista. Viranomaiset eivät saa valittaa toistensa päätöksistä.
– Työllistämiskustannuksia alennetaan laskemalla palkan sivukuluja käyttämällä myös EMU-puskuria.
– Uudistetaan hankintalakia niin, että se tukee nykyistä paremmin pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin ja uusien teknologioiden käyttöönottoa julkisella sektorilla. Lisäksi laatukriteerit on otettava nykyistä paremmin huomioon.
– Tuetaan kilpailukykyä parantavan ja ostovoiman turvaavan pitkäaikaisen palkkaratkaisun syntymistä.
– Liikenneverkkomme korjausvelkaa alennetaan vaalikauden aikana ja samalla pidetään huolta myös koko liikenneverkkomme edelleen kehittämisestä.
– Hallitus sitoutuu siihen, että se ei omilla toimillaan aiheuta teollisuudelle lisäkustannuksia, vaan päinvastoin kustannuksia on alennettava. Energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi energiaverotusta alennetaan ja päästökaupan epäsuorat kustannukset kompensoidaan sähköintensiivisille aloille. Kaivosteollisuuden sähkövero palautetaan samalle tasolle kuin muunkin teollisuuden.
– Talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi toteutetaan etupainotteinen investointipaketti. Paketti kohdistuu ennen kaikkea pakollisten korjausinvestointien tekemiseen julkisissa rakennuksissa, tie- ja rataverkossa sekä kasvuyritysten rahoituksen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen.
– Työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi asuntopolitiikkaa uudistetaan ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisätään. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ehtoja uudistetaan siten, että riittävä kohtuuhintainen asuntotuotanto varmistuu.
– Uudistetaan pk-yritysten verotusta. Otetaan käyttöön Viron veromallin kaltainen verokannustin työllistäville kasvuyrityksille ja korotetaan arvonlisäverollisen toiminnan alarajaa sekä huojennusaluetta. Otetaan käyttöön pienyritysten maksuperusteinen arvonlisäverotus.
– Parannetaan pk-yritysten rahoituksen saatavuutta esimerkiksi edistämällä pk-sektorin joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittymistä sekä lisäämällä Finnveran pk-sektorille tarjoamaa vientirahoitusta.
– Uudistetaan konkurssilainsäädäntöä niin, ettei rehellisen konkurssin kohdannut yrittäjä jää 15–20 vuoden velkaloukkuun. Myös 1990-luvun lamassa velkavankeuteen joutuneiden asemaa tulee helpottaa, jotta heidän voimavaransa saadaan yhteiskunnan käyttöön.
– Yritystukien painopiste siirretään ennen kaikkea aloittavien, kasvuhakuisten sekä vientimarkkinoille tähtäävien pk-yritysten tukemiseen.
– Yrittäjien sosiaaliturvaa kehitetään ja sen hallinnollista taakkaa kevennetään.
– Sosiaaliturvaa ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmää uudistetaan niin, että myös osa-aikaisen työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavaa.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Perussuomalaiset ovat sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökset työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Olemme myös sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena ja perustuslakivaliokunnan määrittelemillä raameilla. Uudistuksen lähtökohtana on vahva julkinen sektori, joita kolmas ja yksityinen – erityisesti pk-sektori – voivat täydentää. Olemme myös valmiita vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla. Hyvänä esimerkkinä kuntien velvoitteiden vähentämisestä on kuntaliitosten yhteyteen säädetyn viiden vuoden irtisanomissuojan poistaminen.

Valtionhallintoa ja aluehallintoa uudistaisimme byrokratiaa purkamalla ja joustavuutta sekä eri toimijoiden yhteistyötä lisäämällä. Olemme myös valmiita ennakkoluulottomasti miettimään ELY:jen ja AVI:en uudistamista.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Suomi on ulkopolitiikassaan vakaa ja aktiivinen toimija, joka pyrkii edistämään rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta lähellä ja kaukana. Suomella on omalla lähialueellaan tärkeä rooli. Lähimmän viiteryhmämme muodostavat muut Pohjoismaat. Euroopan unionin jäsenenä osallistumme EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rakentamiseen ja toteuttamiseen.

Turvallisuuspolitiikassa lähtökohtana ovat Suomen puolustuksen kolme kivijalkaa: yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustus ja sotilaallinen liittoutumattomuus.

Olemme tulevalla vaalikaudella valmiita Nato-selvitykseen, jossa analysoidaan kiihkottomasti mahdollisen jäsenyyden hyödyt, haitat ja kustannukset.

Maanpuolustukseen käytettäviä voimavaroja ei mielestämme voida nykytasosta enää vähentää, ilman että maanpuolustuksen perusta vaarantuu. Kannatamme parlamentaarisen selvitysryhmän mietintöön kirjattua puolustushallinnon linjausta siitä, että Puolustusvoimat saisi vuonna 2016 noin 50 miljoonaa euroa lisää ja siitä asteittain vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 150 miljoonaa euroa indeksikorotusten lisäksi.

Mielestämme Suomen on myös selvitettävä mahdollisuutta irtautua Ottawan sopimuksesta, johon liittyminen oli virhe. Minimitavoite on ylläpitää Suomessa valmius jalkaväkimiinojen nopeaan massatuotantoon.

Kansainvälisillä areenoilla Suomi on kokoaan suurempi toimija. Meille on tärkeää, että Suomi toimii aktiivisesti muun muassa YK:ssa, Euroopan neuvostossa sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:ssä. Kansainvälinen kriisinhallinta on myös osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se ei saa kuitenkaan tärkeysjärjestyksessä ohittaa oman maan puolustamista ja virka-avun antamista. Kriisinhallinnassa korostamme YK:n merkitystä. Pohjoismaiseen turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön suhtaudumme myönteisesti ja kannatamme sen edelleen kehittämistä.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU-politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

Suomi on aktiivinen Euroopan unionin jäsen, joka pyrkii yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa kehittämään EU:ta kevyemmäksi ja löyhemmäksi. Unioni on ennen kaikkea työkalu, jonka keskeisin tarkoitus on edistää rauhaa, vahvistaa turvallisuutta ja edistää työllisyyttä ja talouskasvua ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointia.

Suomen suhtautumisen Euroopan unioniin tulee olla rakentavan kriittinen. EU ei nykyisellään toimi niin hyvin kuin pitäisi, minkä vuoksi sitä on kehitettävä. Jatkuvasti kaikilla politiikan aloilla yhdentyvän unionin aika on ohi. Kannatamme Ison-Britannian ja Alankomaiden esityksiä kevyemmästä unionista. Hyvä periaate on se, että päätöksiä tehdään EU-tasolla sen ollessa välttämätöntä, ja kansallisella tasolla aina kuin suinkin mahdollista. Unionin tulee myös kuunnella kansalaisia nykyistä paremmin, eikä yhdentymistä tai EU:n kehittämistä voida jatkaa kansalaismielipiteestä välittämättä.

Unionin budjettia tulee leikata tai menotaso jäädyttää nykyiselleen. Unionille ei tule antaa verotusoikeutta eli niin kutsuttuja omia varoja. Vuoden 2016 EU:n rahoituskehysten puolivälintarkastelussa Suomen tavoitteena on nettomaksuosuutemme laskeminen. Suomen on myös pyrittävä jäsenmaksupalautuksen saamiseen.

EU-sääntelyä tulee luoda ainoastaan yleisesti tunnustettujen epäkohtien korjaamiseksi. EU:ta on uudistettava vähemmän byrokraattiseen suuntaan. Haluamme Suomen olevan mukana EU-byrokratian leikkaustalkoissa, joissa EU-hallinnon eri osa-alueille annetaan tiukka tuottavuusohjelma, joka sisältää myös määräyksen jäädyttää menojen kasvu tai jopa höylätä niitä alaspäin.

Emme kannata EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus taataan Suomessa parhaiten kansallisen päätöksenteon pohjalta, eikä EU:n tule puuttua asiaan. Myös eläkeasioistamme tulee päättää kansallisesti nyt ja tulevaisuudessa.

Suhtaudumme kielteisesti Suomen vastuiden kasvattamiseen eurokriisin hoidossa. Emme hyväksy yhteisvastuun kasvattamista vaan kannatamme no bail-out-säännön palauttamista, joka on myös Maastrichtin sopimuksen mukaista.

Osana hallitusohjelmakokonaisuutta olemme valmiit hyväksymään pääpiirteissään liitteessä esitetyn kirjauksen eurokriisin hoidosta.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

– Arvioidaan kokonaisvaltaisesti päätösten vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin ennen päätöksentekoa.
– Laaditaan perhepoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on pirstaleisen lainsäädännön ja hajautuneen tukijärjestelmän kokoaminen. Edistetään perhe- ja työelämän yhteensovittamista.
– Toteutetaan sote-uudistus, jonka avulla voidaan mm. suunnata resursoinnin painopistettä ennaltaehkäiseviin toimiin.
– Edistetään viranomaisten välistä yhteistyötä
– Uudistetaan sosiaaliturvajärjestelmää mm. paremmin pieni- ja keskituloisista huolehtivaksi. Kohdennetaan lapsilisiä nykyistä paremmin niille perheille, joilla siihen on todellinen tarve. Lapsiperheiden köyhyyttä tulee vähentää.
– Liikunnallisen elämäntavan omaksumista on syytä tukea vahvemmin, ja erityisesti vähävaraisten perheiden lasten harrastusmahdollisuuksia on parannettava
– Huolehditaan paremmin maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä kotoutumisen tukemisesta mm. päiväkodeissa
– Omaishoitajien aseman parantaminen
– Tasa-arvoisen vanhemmuuden vahvistaminen. Lapsella on oltava oikeus äitiin ja isään; myös erotilanteessa.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

– Arvioidaan päätösten kokonaisvaikutukset paremmin ennen päätöksentekoa
– Koulutuksen rahoituksesta ei pidä leikata vaan rahoitukseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä
– Panostetaan pedagogiseen varhaiskasvatukseen, sillä se on tehokkain tapa ehkäistä syrjäytymistä ja myöhempää erityistuen tarvetta
– Panostetaan opinto-ohjaukseen ja edistetään erilaisten oppijoiden ja oppimistapojen huomioon ottamista
– Uudistetaan oppisopimuskoulutusjärjestelmää ja otetaan käyttöön mestari-kisälli-malli
– Panostetaan ammatilliseen koulutukseen
– Ei saa kiusaa. Edistetään koulurauhaa ja koulukuria
– Kansallisen digistrategian luominen
– Koulutuksen alueellisen tasa-arvon turvaaminen
– Huolehditaan mm. alanvaihtajien kouluttautumismahdollisuuksista sekä jatko- ja täydennyskoulutuksesta. Varmistetaan sujuvat opintopolut, jotta kouluasteelta toiselle siirtyminen sujuu joustavasti.
– Koulutuksen sisällössä huomioidaan paremmin työelämälähtöisyys
– Panostetaan oppilashuoltoon ja erityisesti opiskelijaterveydenhuoltoon
– Edistetään kieliosaamisen monipuolisuutta mm. ruotsin kielen vapaaehtoisuudella koulutuksen eri tasoilla
– Edistetään mahdollisuutta korkeakouluopintojen suorittamiseen myös kesällä
– Taataan riittävät resurssit perustutkimukseen

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Olemme sitoutuneet sekä normien ja byrokratian purkamiseen että yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin. Haluamme esimerkiksi kumota haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen ja terveydenhuollon päivystysasetuksen. Alueellinen kokeilu kieliopinnoissa on toteutettava eduskunnan linjauksen mukaisesti.

Haluamme kaikin tavoin edistää julkisen sektorin digitalisaatiota. Tavoitteeksi on syytä ottaa se, että sähköisestä asioinnista tulee ensisijainen asiointimuoto. Turvataan kuitenkin palveluiden saatavuus ja saavutettavuus kaikille.

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

– Kannustetaan verotuksella ja tukipolitiikalla kotimaisten energialähteiden kuten turpeen, puuhakkeen ja biokaasun hyödyntämiseen.
– Selvitetään ja puretaan hajautetun energiatuotannon ja rakennusten energiatehokkuusinvestointien hallinnollisia esteitä.
– Luodaan erityisesti bio- ja kiertotalouden kokeiluhankkeita tukeva lainoitus- ja tukijärjestelmä.
– Lisätään voimakkaasti määrärahoja perusväylänpitoon ja ennen kaikkea alempiasteisen tieverkon korjaamiseen, jotta voimme varmistaa raaka-aineiden kulun tuotantolaitoksiin.
– Metsäpolitiikan uudistamisella lisätään metsien kestäviä hakkuumahdollisuuksia, edistetään paremmin aktiivista metsänhoitoa sekä parannetaan puun saatavuutta.
– Pidetään kiinni biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta ja laajennetaan se koskemaan myös biokaasua.
– T&k-rahoitusta suunnataan nykyistä voimallisemmin bio- ja kiertotalouden hankkeisiin.
– Varmistetaan aktiivisella EU-vaikuttamisella, että myös EU-tason sääntelyssä otetaan paremmin huomioon Suomen näkökulma bio- ja kiertotaloudesta sekä metsien merkityksestä maallemme. Metsäpolitiikka tulee säilyttää kansallisissa käsissä.
– Edistetään voimakkaammin suomalaisen ruoan vientiä ja pidetään ruoan ALV korkeintaan nykyisellä tasolla.
– Turvataan maaseudun pienimuotoinen elinkeinotoiminta (esim. viinitilat, pienteurastamot ja ratsutilat). Suoramyyntiä tiloilta tulee edistää. Muutoinkin lainsäädäntöä tulee ketteröittää siten, että toiminnan kannattavuusedellytyksiä parannetaan.
– Maatalouspolitiikan tavoitteeksi on otettava kotimaisen ruokatuotannon omavaraisuuden nostaminen
– Luopumistukien ehtoja ei saa tiukentaa eikä heikentää
– Puurakentamista edelleen edistettävä

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Hyväksymme linjauksen perusperiaatteet. Perussuomalaiset eivät kuitenkaan voi hyväksyä ilmastopolitiikkaa, joka vaarantaa vientiteollisuutemme kilpailukyvyn ja työllisyyden. Suomen ei tämän takia tule suostua EU:n 2030 ilmastotavoitteisiin ilman reilua taakanjakoa.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

– Yleisen taloustilanteen tulee vaikuttaa pakolaiskiintiön kokoon. Jos valtiontalous on alijäämäinen, maa elää velaksi ja perustoiminnoista leikataan, silloin myös pakolaiskiintiötä on leikattava.
– Kotouttamispolitiikkaa on kehitettävä kannustavampaan suuntaan. Ei ole oikein, että veronmaksajat esimerkiksi kustantavat asiointitulkkauspalvelut vuosikausia maassa asuneille henkilöille. Loputon tulkkaaminen ei kannusta suomen opiskeluun. Jatkossa valtion tulee kustantaa tulkkaus vain tietyksi ajaksi, minkä jälkeen tulkkauskustannuksista huolehtii tulkkausta tarvitseva taho.
– Sosiaaliturvan osalta maahanmuuttajia tulee kohdella yhdenvertaisesti ns. kantasuomalaisten kanssa
– EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä jatkossakin kiinni, koska EU-alueella toimiva työvoiman vapaa liikkuvuus täydentää riittävällä tavalla työvoiman tarjontaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Oleellisinta on pyrkiä kotouttamaan ja työllistämään tähän mennessä jo Suomeen tulleet maahanmuuttajat. Lisäksi mm. hoito- ja rakennusaloilla kielitaitovaatimuksia tulee kiristää potilas- ja työturvallisuuden takaamiseksi.
– Ulkomaalaislain mukaan toistuva toimeentulotukeen turvautuminen on peruste oleskeluluvan lakkauttamiselle. Sosiaaliturvaa koskeva lainsäädäntö estää kuitenkin toimeentulotukipäätöstä tekevää viranomaista ilmoittamasta tällaisista asiakkaista ulkomaalaisviranomaisille. Näin ollen toimeentulotuesta päättäville virkailijoille on asetettava velvoite ilmoittaa toistuvasti toimeentulotukea hakevista ulkomaalaisista ulkomaalaisviranomaisille.
– Turvapaikkamenettely on tarkoitettu henkilöille, jotka kokevat kotimaassaan vainoa. Jos humanitaarisin perustein oleskeluluvan ja myöhemmin mahdollisesti kaksoiskansalaisuuden saanut henkilö lomailee kotimaassaan tai lähettää sinne lapsiaan ”kulttuuria oppimaan”, voidaan katsoa, että lähtömaa ei turvapaikanhakijan itsensä mielestä ole enää liian vaarallinen. Tällaisessa tapauksessa suojeluntarpeen voidaan katsoa päättyneen, jolloin oleskelulupa tulee peruuttaa. Näin tulee toimia myös niiden henkilöiden kohdalla, jotka päättävät lähteä sotatoimiin kriisialueille.
– Tiukennuksia perheenyhdistämiskäytäntöihin
– Lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille
– EU ei voi mielestämme päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa. Vastustamme maahanmuuttopolitiikassakin keskusvaltaista päätöksentekoa. Suhtaudumme kriittisesti EU:lle kaavailtuihin solidaarisuusmekanismeihin, jotka antaisivat rahallista tukea vapaaehtoisesti humanitaarista maahanmuuttoa vastaanottaville maille.

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Kyllä. Olemme valmiit sitoutumaan OHRA-työryhmän esittämiin linjauksiin ja niiden käyttöönottoon.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Olemme valmiita osallistumaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan siihen koko vaalikaudeksi. Mielestämme hallitusohjelma on kokonaisuus, johon kaikkien hallituspuolueiden tulee sitoutua ja jossa jokaisen puolueen kädenjäljen tulee näkyä. Mielestämme toimiva ja strategiseen hallitustyöskentelyyn kykenevä hallitus voidaan muodostaa parhaiten Keskustan, Perussuomalaisten ja joko Kokoomuksen tai SDP:n kesken.

Puoluehallituksen asettama hallitustunnustelutyöryhmä