1. (Sisältö)

2.1Johdanto

Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen ja teknologinen kehitys muuttavat Suomea ja maailmaa ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.Muutos tarjoaa suuria mahdollisuuksia maamme kehittämiselle, mutta myös turvattomuutta ja huolta tulevasta. Murroksen keskellä politiikan on tarjottava ihmisille turvaa, toivoa paremmasta huomisesta.

Ei ole ihme, että monia muutos pelottaa. Epävarmuus työssä ja yrittämisessä, huoli maapallon kohtalosta ja lastemme elinolosuhteista tai yhä jyrkemmäksi käynyt vastakkainasettelu erilaisista taustoista tulevien ihmisten kesken houkuttaa meitä asettumaan eri leireihin.

Emme elä tai ajattele samoin, eikä niin tarvitsekaan tehdä. Mutta maailman muutoksen keskellä epävarmuutta ja sisäisiä ristiriitoja vastaan toimiminen edellyttää, että tulemme toisiamme vastaan. Suomen on löydettävä yhteinen tie.Sen eteen tämä hallitus, uuden vuosikymmenen ensimmäinen hallitus, lupaa tehdä kaiken mahdollisen.

Yhteiskunnan perusrakenteet ovat kunnossa. Talous- ja työllisyyskehitys on ollut viime vuodet vahvaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomme on kestävä ja oikeudenmukainen malli vastata tulevaisuuden haasteisiin. Toimeentulon turva, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus ovat perusta, joka takaa jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan. Maailman muutos ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät kuitenkin pohjoismaisen mallin uudistamista ja vahvistamista 2020-luvulle. Tavoitteenamme on luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan yhteiskuntaa varten, ei päinvastoin.

Sosiaalinen kestävyys on sitä, että sukupolvet kantavat vastuuta toinen toisistaan ja yhteisestä tulevaisuudesta. Ihmisten välillä vallitsee oikeudenmukaiseksi koettu tasa-arvo. Laadukkaat julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavat hyvinvointia – luottamusta siihen, että jokaisesta pidetään huolta, kun omat voimat eivät riitä. Rakennamme Suomesta lapsiystävällisen maan, jossa perheitä tuetaan ja vanhemmat osallistuvat tasa-arvoisesti lastensa hoitoon. Yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista.Haluamme, että kaikki pysyvät mukana.

Hyvinvoinnin perusta on myös 2020-luvulla työssä ja yrittäjyydessä. Työelämän murroksessa avainasemassa ovat vahvat perustaidot sekä kyvyt ja valmiudet oppia uutta, päivittää omaa osaamistaan koko työuran ajan. Tavoitteenamme on maailman paras työelämä: onnellisten ja hyvinvoivien ammattilaisten Suomi, missä jokaisen tiedot ja taidot ovat työelämän käytössä.

Luottamus ihmisten kesken ja toisaalta yhteiskunnan toimijoiden välillä on edellytys sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiselle. Sopimisen kulttuuri ja työelämän reilut pelisäännöt turvaavat työntekijöiden aseman ja toimeentulon. Samalla taataan yritysten vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, joka tekee mahdolliseksi uudet investoinnit ja uusien työpaikkojen synnyttämisen.

Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu myös huolenpito koko Suomesta ja maamme tasapuolisesta kehityksestä. Haluamme, että ihmisillä on aito mahdollisuus rakentaa oman elämänsä polkua riippumatta siitä, missä he elävät. Se tarkoittaa toimivaa infrastruktuuria, sujuvia liikenneyhteyksiä ja hyvinvointipalveluja kaikkialla Suomessa. Elinvoimainen, sosiaalisesti vahva Suomi rakentuu metropolialueen, kasvavien kaupunkiseutujen, seutukuntien ja maaseudun yhteisestä menestyksestä.

Kestävä talouskasvu nojaa paitsi työllisyysasteen nostamiseen, myös työn tuottavuuden vahvistumiseen. Menestymisemme riippuu kyvystä hyödyntää muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia ja kehittää olemassa olevia vahvuuksiamme. Suomen on palattava maailman kärkeen koulutuksessa.

Sekä julkinen että yksityinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on käännettävä kasvu-uralle, jotta voimme luoda uutta kasvua globaalien megatrendien ratkaisemisesta. Perinteisten menestysalojemme rinnalla hiilineutraalisuus, ekologiset investoinnit, kierto- ja biotalous ja resurssiniukkuus synnyttävät uusia suomalaisen teollisuuden kasvutarinoita, rakennuspalikoita hyvinvoinnillemme.

Talous kukoistaa, kun yhteiskunta ja yritykset investoivat kasvun lähteisiin.Korkeasti koulutettu, osaava työvoima tutkimusmyönteinen ilmapiiri ja uusien teknologioiden ennakkoluuloton hyödyntäminen ovat 2020-luvun valttikortteja.Näistä on pidettävä kiinni jatkossa.

Pohjoismainen hyvinvointimalli yhdistettynä luonnonvarojen vastuulliseen ja vähenevään käyttöön on yhteiskuntamalli, joka takaa maamme tulevaisuuden kilpailukyvyn. Haluamme piirtää tiekartan kohti päästötöntä hyvinvointivaltiota.

Ekologisesti kestävä Suomi näyttää tietä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. 2020-luvun maailma tarvitsee edelläkävijöitä. Luonnonvarojen käyttö on suhteutettava kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ratkaisumme teollisuudessa sekä metsä- ja maataloudessa toimivat esimerkkinä muillekin

Suomi voi toimia kokoaan suurempana maailmalla, kun teemme osaltamme töitä sääntöperusteisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi. Yhteisistä päätöksistä on pidettävä kiinni. Erityisen tärkeää tämä on sitoutumisessa maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen. Tavoittelemme rauhaa, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja yhteistyötä valtioiden välillä niin lähellä kuin kaukana.

Muutoksen keskellä ei ole helppoa ja tiedämme, että kohtaamme myös vaikeuksia. Yhdessä kuitenkin selviämme, siksi toivomme kaikkien tukea.Lupaamme olla luottamuksenne arvoisia.

2.2Lupauksemme politiikan muutoksesta kansalaisille

Sisältöpainotusten lisäksi haluamme linjata tavoista uudistaa poliittista kulttuuria. Yhteiskunnan uudistamisen ja tasa-arvon lisäämisen lisäksi hallituksen tavoitteena on myös vahvistaa kansalaisten luottamusta demokraattisen järjestelmämme toimintakykyyn.

Siksi teemme seuraavat lupaukset politiikan muutoksesta kansalaisille:

a.Lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta. Emme kuvittele tietävämme etukäteen mikä toimii ja mikä ei. Sen sijaan etsimme tietoa ja kokeilemme, jotta osaamme toimia tavoilla, joista suomalainen yhteiskunta hyötyy

1.Lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta

a.Yhteiskunnan uudistaminen ei tapahdu yhden ministeriön, vaan useiden eri ministeriöiden yhteisestä toiminnasta. Kehitämme tapoja tuoda yhä laajemman joukon yhteiskunnan uudistamiseen

2.Lupaus pitkän aikavälin politiikasta

a.Sitoudumme pitkän aikavälin tavoitteiden huomiointiin ja järjestelmälliseen parlamentaariseen yhteistyöhön valtioneuvoston ja parlamentin välillä. Vain kehittämällä uusia parlamentin ja valtioneuvoston välisiä yhteistoimintakäytäntöjä, voidaan pitkän aikavälin tavoitteet saada todeksi.

3.Lupaus tietopohjaisesta politiikasta

a. Laadukas lainvalmistelu on keskeistä politiikan uskottavuuden ja legitimiteetin näkökulmasta. Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen ihmis- ja perusoikeuksien arviointiin kaikessa lainvalmistelussa.

Nämä lupaukset lunastamalla on mahdollista saavuttaa rohkeita poliittisia tavoitteita ja sosiaalisesti, taloudellisesti sekä ekologisesti kestävä Suomi.

3Kestävän talouden Suomi

Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Se tarkoittaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta sekä sellaista talouden vakautta, jonka ansiosta vältetään yllättävät, hyvinvointia heikentävät muutokset ihmisten elämässä.

Hallitus kiinnittää erityistä huomiota päätösten vaikutuksiin pitkällä aikavälillä.Perinteisten taloudellisten mittarien tukena ja rinnalla päätöksenteon valmistelun tukena hyödynnetään mittareita, jotka kuvaavat taloudellista, ekologista ja sosiaalista hyvinvointia.

Talouspoliittisessa päätöksenteossa huomioidaan tavoite hiilineutraalista Suomesta sekä Suomen tavoitteet ja sitoumukset EU:n ja globaalissa ilmastopolitiikassa. Kunnianhimoinen, johdonmukainen ja ennakoitava ilmastopolitiikka luo vakaan investointiympäristön, mikä on mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja työllisyydelle.

Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun, ja tuottavuuden kasvun tärkeimmät tekijät ovat osaaminen ja innovaatiot. Toimiva hyvinvointivaltio, toimiva infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja tiivis kiinnittyminen maailmantalouteen ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kasvun perusta. Nämä tekijät vahvistavat toinen toisiaan. Hallituksen talouspolitiikka tähtää tämän perustan vahvistamiseen.

Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen väestön ikääntyessä edellyttää nykyistä korkeampaa työllisyyttä 2020-luvulla ja sen jälkeen. Tavoitteeseen pääsemiseksi toteutetaan työllisyyttä vahvistavia uudistuksia. Uudistukset toteutetaan tavoilla, jotka lisäävät luottamusta ja osallisuutta ja vähentävät ihmisten epävarmuutta työstä ja toimeentulosta koko Suomessa. Tavoitteena on, että uudistukset vahvistavat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät siten sosiaalista liikkuvuutta.

Viennin kasvu luo tilaa kotimaisen kysynnän ja työllisyyden kestävälle kasvulle.Hallituksen tavoitteena on reaalisen kilpailukyvyn ja kustannuskilpailukyvyn turvaaminen, päätöksenteon vakaus ja ennakoitavuus sekä viennin pohjan laajeneminen uusiin yrityksiin, toimialoille ja markkinoille ja jalostusarvon nostaminen.

Erityinen huomio kiinnitetään siihen, että investointiympäristö on Suomessa houkutteleva. Ilmastoteknologian ja vähähiilisen tuotannon tuomat mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Kun Suomi on mukana osana globaalien ilmiöiden ja megatrendien ratkaisuja, syntyy kestävää talouskasvua ja uudenlaista vientiä.

Hallitus kannustaa yrittäjyyteen. Yhteiskunnan tulee pitää huolta yrittäjyyden kannusteista ja yritysten kannusteista työllistää.

Julkisen talouden kestävyys

Ihmisarvoisten ja laadukkaiden palvelujen ja koko väestön toimeentulon turvaaminen edellyttävät, että julkinen talous on vakaalla pohjalla ja että sitä hoidetaan kestävällä tavalla.

Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen.

Ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu koko 2020-luvun ja siitä eteenpäin.Kestävyysvajeen suuruudeksi arvioidaan 3 – 4 % BKT:sta. Kestävyysvajearvio on luonteeltaan painelaskelma, jonka arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta vaikeasti ennakoitavan talous- ja väestökehityksen vuoksi.

Työikäisen väestön määrän aleneminen heikentää taloudellista huoltosuhdetta ja aiheuttaa haasteita työvoiman saatavuudelle. Kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä on työllisyyden kasvu, ml. työperäinen maahanmuutto, tavalla, joka vahvistaa myös julkista taloutta.

Työllisyyden kasvun ohella kestävyyttä vahvistetaan tehokkaimmin julkisesti rahoitetun palvelutuotannon tuottavuutta parantamalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muun julkishallinnon tuottavuuskasvua vahvistetaan organisatorisin toimin sekä teknologisin keinoin. Julkisia hankintoja ja tilojen hallintaa tehostetaan. Kustannusten kasvua pyritään lisäksi hillitsemään erityisesti osaamis-, sosiaali- ja terveyspoliittisin ennaltaehkäisevin toimin.

Hallitus on sitoutunut vuoden 2017 eläkeuudistuksen toimeenpanon jatkamiseen yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Meno- ja veropäätökset mitoitetaan niin, että tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bkt:hen alenee.

Päätöksenteon lähtökohtana on, että budjettitalouden lukuja tarkastellaan hävittäjähankinnoista puhdistettuna.

Työllisyys- ja työmarkkinapoliittinen kirjaus

Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena on, että normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa työllisyysaste saavuttaa 75 prosentin tason 15-64-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 2023. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden kestävyys edellyttää tätäkin korkeampaa työllisyyttä, minkä vuoksi kiinnitetään huomiota myös toimiin, joiden työllisyysvaikutus näkyy vasta viiveellä.

Työllisyyden kehitystä seurataan myös hienojakoisemmilla mittareilla, ja työllisyysasteen tarkastelussa käytetään rinnakkain myös 20-69-vuotiaille laskettua työllisyysastetta. Työllisyyden kehityksen arvioinnissa tarkastellaan myös tehtyjen työtuntien määrää, kokoaikatyöksi muutettua työllisyysastetta, työsuhteiden tyyppiä ja niiden laatua. Tavoitteena on, että syntyvät työpaikat ovat laadukkaita ja toimeentulon turvaavia.

Korkea työllisyys edellyttää hyvin toimivia työmarkkinoita ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa, ja erityisesti vaikeasti työllistyvien työmarkkinoille pääsyn tukemista.

Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa on niissä ryhmissä, joissa työllisyys on nyt matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia.Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset, vammaiset ja osa maahanmuuttajataustaisista.

Työllisten määrää voidaan kasvattaa nostamalla jo maahan muuttaneiden työllisyysastetta ja koulutusmahdollisuuksia parantamalla sekä vahvistamalla erityisesti osaavan työvoiman työperusteista maahanmuuttoa. Työperusteisen maahanmuuton vahvistaminen edellyttää toimivia ja tasaveroisia pelisääntöjä työmarkkinoilla sekä niiden tehokasta ja kattavaa valvontaa.

Työllisyyttä vahvistavissa toimissa kiinnitetään erityistä huomiota niiden kustannustehokkuuteen, vaikuttavuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Hallitus toimii yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi. Yhteistyön tavoitteena on työmarkkinoiden vakaus ja hyvä työllisyyskehitys, työelämän tasapainoinen kehitys, kotitalouksien ostovoiman myönteinen kehitys ja reaalinen- sekä kustannuskilpailukyky. Lisäksi huomioidaan suhdannevaiheluihin ja rakennemuutokseen varautuminen ja reagointi. Myös ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää erityisesti toimialakohtaista arviointia ja yhteistyötä myös työmarkkinaosapuolilta.

Työllisyystavoitteeseen sitoutuminen

Hallitus on vahvasti sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen normaalin kansainvälisen ja siitä heijastuvan kotimaisen talouskehityksen oloissa. Se tarkoittaa valtiovarainministeriön kevään 2019 ennusteeseen verrattuna työllisten määrän kasvua laskennallisesti noin 60 000 henkilöllä vuonna 2023.Työllisyysasteen nousu on hallitusohjelmassa tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti.

Hallitus arvioi työllisyyden kehitystä ja tämän tavoitteen saavuttamista jatkuvasti mm. jokaisessa JTS- ja budjettiriihessä sekä hallituskauden puolivälitarkastelussa. Jos näyttää siltä, että tavoitetta ei saavuteta, hallitus ryhtyy määrätietoisiin toimenpiteisiin sen saavuttamisen varmistamiseksi.Hallitus ei sulje mitään työllisyyttä parantavaa keinoa tarkastelun ulkopuolelle.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää työn tarjontaa ja kysyntää tukevia toimenpiteitä sekä kohtaanto-ongelman lievittämistä:

•Ikääntyneiden ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyyttä lisätään.

•Työttömyysturvaa uudistetaan ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä lisätään tavoitteena työttömyysjaksojen lyhentäminen ja työttömyyden pitkittymisen torjuminen. Palkkatuen käyttöä lisätään merkittävästi.

•Jo maahan muuttaneiden työmarkkinavalmiuksia parannetaan ja erityisesti osaavan työvoiman työperusteista maahanmuuttoa lisätään.

•Paikallista sopimista edistetään.

•Korkeakoulutuksen saaneiden työmarkkinoille tuloa nopeutetaan.

Näiden edellä lueteltujen ja muiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä edellä tarkoitetussa normaalissa suhdannetilanteessa. Edellä tarkoitetuista toimenpiteistä on puolet valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Hallitus ei tee työvoimapolitiikassa toimenpiteitä, joilla on negatiivinen työllisyysvaikutus ilman että tekee samanaikaisesti työllisyyttä parantavia tehokkaampia toimia.

Hallitus käynnistää kolmikantaisen valmistelutyön, joka laatii esitykset toimenpiteistä, jotka tukevat hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista.Kolmikantaisen valmistelun piiriin kuuluu ainakin työttömyysturvan uudistaminen ja siihen liittyvät työvoimapoliittiset toimet, vaikeasti työllistettävien ryhmien työllisyyden parantaminen sekä paikallinen sopiminen (laajennettu kolmikanta).

Valmistelu etenee kaksivaiheisesti siten, että ensimmäinen osa valmistuu syksyn 2019 budjettiriiheen mennessä ja toinen osa niin, että esitykset ovat käytettävissä kevään 2020 julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä.Työmarkkinajärjestöt käyvät sopimallaan tavalla ja aikataulussa toimialakohtaiset palkka- ja muut työ- ja virkaehtoneuvottelut.

Finanssipolitiikka

Hallitus toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla.

Hallituksen päätösperäiset pysyvät lisämenot katetaan pääosin päätösperäisin pysyvin lisätuloin. Pysyviä menoja lisätään hallituksen päätöksin 1,23 mrd. euroa vuoden 2023 tasolla verrattuna kevään 2019 tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Pysyvät uudet menot kohdennetaan mm. osaamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen sekä ilmastopoliittisiin toimiin.Luettelo menomuutoksista on liitteessä.

Hallitus sitoutuu valtiontalouden menoja koskevaan kehysmenettelyyn.Kehyssääntö on kuvattu liitteessä.

1,23 miljardin euron päätösperäiset menolisäykset rahoitetaan siten, että verotuloja lisätään 730 miljoonaa euroa ja budjettitalouden menoja ja tuloja uudelleen kohdennetaan 200 miljoonaa sisältäen 100 miljoonaa yritystuista.Lisäksi 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen vahvistaa julkista taloutta niin, että vahvistumisesta voidaan kohdentaa 300 miljoonaa lisämenoihin julkisen talouden tasapainotavoite saavuttaen.

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman, joka tukee hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Sen puitteissa kohdennetaan enintään 3 miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin. Toimet ovat kertaluonteisia eivätkä ne lisää valtion menoja vuonna 2023. Toimet rahoitetaan pääosin omaisuustuloilla siten, että ne eivät johda lisävelkaantumiseen vuonna 2023. Näiden varojen käytöstä päättää valtioneuvoston yleisistunto talouspoliittisen ministerivaliokunnan valmistelun perusteella. Luettelo investointiohjelman sisällöstä ja menettelytavoista on esitetty liitteessä.

Finanssipolitiikan mitoittaminen suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että julkisen talouden tulojen ja menojen on mahdollista muuttua automaattisesti suhdannetilanteen mukaan. Aktiivisen työvoimapolitiikan resurssit mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla.

Kysyntää tuetaan tarpeen vaatiessa myös päätösperäisin toimin. Päätösperäisiä suhdannetasausvälineitä ovat mm. valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot, finanssisijoitukset, verotoimet ja infrahankkeiden jaksotus. Niiden lisäksi osana kehyssääntöä otetaan käyttöön mekanismi poikkeuksellista suhdannetilannetta varten. Mekanismi turvaa osaltaan talouspolitiikan kykyä reagoida taloustilanteen edellyttämällä tavalla ja se voidaan ottaa käyttöön poikkeuksellisen vakavan suhdannetaantuman tilanteessa.

Mekanismin puitteissa voidaan kohdentaa enintään 1 miljardi euroa, kuitenkin enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, kertaluonteisiin menoihin tilanteessa, jossa mekanismin käytön edellytykset täyttyvät. Mekanismin käyttö ei ole automaattista, vaan se perustuu harkintaan suhdannetilanteen luonteesta ja erilaisten suhdannetasaustoimien tehokkuudesta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää poikkeuksellisen suhdannetilanteen määritelmän täyttymisestä ja poikkeusolojen mekanismin käyttöä koskevasta suosituksesta valtioneuvostolle. Mekanismin koko ja käyttöperiaatteet on kirjattu kehyssääntöön liitteessä X ja poikkeuksellisen suhdannetilanteen määritelmää on tarkennettu pöytäkirjamerkinnässä sivulla X.

Selvitetään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvajärjestelmän muun kehittämisen ohella myös sen parempaa sopeutumista suhdanteisiin. Yksi tapa varautua kansainvälisen talouden uhkiin on Työllisyysrahaston suhdannepuskureiden vahvistaminen.

Talouspoliittinen päätöksenteko

Hallitus seuraa taloustilannetta sekä työllisyys- ja tasapainotavoiteiden toteutumista jatkuvasti ja reagoi taloustilanteen edellyttämällä tavalla.Talouspolitiikkaa korjataan, jos tavoitteiden toteutumisesta jäädään jälkeen.Talouspolitiikan kokonaisuutta tarkastellaan vuosittain JTS-riihessä ja budjettiriihissä. Hallituskauden puolivälissä toteutetaan politiikan kokonaisuutta koskeva tarkastelu, jossa päätetään tarvittavista laajemmista lisätoimenpiteistä.

Työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet eivät estä suhdanteita tasoittavaa politiikkaa. Tavoitteet ovat luonteeltaan rakenteellisia.Kansainvälisen talouden odotettua heikomman kehityksen aiheuttamaa kasvun, työllisyyden ja julkisen talouden heikentymistä ei ole syytä tulkita tavoitteista poikkeamiseksi. Sen sijaan kotimaisista syistä syntyvä poikkeama on tällainen ja sen toteamisen tulee johtaa politiikan tarkistamiseen.

Laadukkaan päätöksenteon varmistamiseksi päätökset valmistellaan huolellisesti ja tutkimustietoon pohjautuen. Siksi osa talouspoliittisista linjauksista edellyttää jatkovalmistelua, jossa selvitetään tarkoituksenmukaisimmat keinot ja yksityiskohdat sovittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Yksityiskohtainen päätöksenteko voi tällöin tapahtua esim. ensimmäisen JTS-riihen yhteydessä ja EU-puheenjohtajakauden jälkeen vuoden 2020 alussa.

Ilmiöpohjaista budjetointia ja erityisesti kestävän kehityksen budjetointia kehitetään valtiovarainministeriön julkaiseman työryhmäraportin esitysten pohjalta. Niitä hyödynnetään aidosti ohjaavana työkaluna.

Rahoitusmarkkinat

Kotitalouksien ylivelkaantumisen ehkäiseminen

Kotitaloussektorin nopeasti kasvanut velkaantuneisuus tekee siitä haavoittuvan tulojen supistumiselle ja korkotason nousulle. Päätetään tarpeellisista toimenpiteistä työryhmävalmistelun pohjalta kotitalouksien suoran ja välillisen velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi sekä rahoitusvakauden turvaamiseksi

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta

Varmistetaan riittävät viranomaisresurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja tehostetaan valvontaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.

Rahoitusmarkkinoiden vakaviin häiriötilanteisiin varautuminen

Edistetään vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista rahoitusalalla kehittämällä sääntelyä kansallisista varajärjestelyistä kustannustehokkaalla tavalla.

Tehostetaan julkisen hallinnon strategisen tason johtamista sekä linjataan yhteiskunnan toiminnan turvaamisen kannalta kriittisten tietojen, tietoverkkojen ja tietojärjestelmien kehittämisttoimista digitaalisessa toimintaympäristössä.

3.1Verotuksen tilannekuva

Suomen ja maailman talouteen vaikuttaa tällä hetkellä kaksi keskeistä muutospainetta: ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys, johon liittyy robotisaatio, digitalisaatio, alustatalous ja tekoäly. Tämän vuoksi verotuksen tulisi paremmin huomioida taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys.

Globalisoitunut talous ja tekninen kehitys uhkaavat perinteistä verotuksen päätehtävää: yhteiskuntien palveluiden ja etuuksien rahoittamista. Keskeinen ongelma nykyisessä verojärjestelmässä on se, että pääomat liikkuvat vapaasti rajojen yli ja yritykset toimivat kansainvälisesti, mutta sääntely on pitkälti edelleen kansallista.

Suomen tulee edistää sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä ratkaisuja, jotka turvaavat ja vahvistavat Suomen veropohjaa globaalisti kestävällä tavalla.Liikkuvien pääomien veropohja vuotaa. Pidemmän aikavälin tavoitteena konsernit tulisi periaatteessa voida verottaa yhtenä kokonaisuutena. Ensi vaiheessa on puututtava aggressiiviseen verosuunnitteluun tiivistämällä veropohjaa ja estämällä kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää veronkiertoa.Harmaata taloutta on torjuttava kansainvälisesti ja kansallisesti.

Suomen on osallistuttava haitalliseen veropohjista käytävän kilpailun lopettamiseen sitoutumalla yhteisiin, reiluihin pelisääntöihin OECD:n, YK:n ja EU:n puitteissa. Se on Suomen etu, sillä Suomi ei ole osallistunut haitalliseen verokilpailuun. Siksi Suomi tukee yhteistyötä johdonmukaisesti.

Julkisten palveluiden kestävä rahoitus edellyttää veropohjan tiivistämistä kansainvälisesti ja kansallisesti, jotta suomalaisten palkansaajien ja yritysten maksutaakkaa voidaan huojentaa ja kasvun edellytyksiä tukea. Samalla kansalaiset voivat kokea verotuksen oikeudenmukaiseksi ja liike-elämässä edistetään aitoa kilpailua.

Verotuksen tehtävä on myös tulon tasaus pieni- ja keskituloisten hyväksi, mikä onnistuu huomioimalla maksukyky verotuksen perusteissa. Sen lisäksi verotuksessa on otettava huomioon, että varallisuuserot ovat kasvaneet.

Digitaalisten palveluiden oikeudenmukainen verotus edellyttää myös Suomen veropohjan laajentamista. Verohallinnon työtä alustatalouden verottamiseksi on syytä tukea.

Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen hillintää on vahvistettava verotuksella niin kansainvälisesti kuin kansallisesti sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja veropohja turvaten. Verotuksella on ohjattava kestävämpiin valintoihin tuotannossa ja kulutuksessa.

Verotuksen tulee tukea talous- ja työllisyyspolitiikalle asetettuja tavoitteita ja koko Suomen elinvoimaisuutta. Verotuissa on siirryttävä suunnitelmallisesti ja ennustettavasti kohti talouden uudistumista sekä tutkimusta ja innovaatiota vauhdittavia toimia.

Samalla on muistettava, että verotus ei aina ole tehokkain ratkaisu yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tarvitaan suunnitelmallista sääntelyä ja muita ohjauskeinoja.

3.2Kansainvälinen verotus

Hallituksen tavoitteena on varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja digitaalisessa ja nopeasti kehittyvässä maailmantaloudessa. Suomi edistää EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa aktiivisesti ja aloitteellisesti kansainvälistä yhteistyötä Suomen etu huomioiden.

Suomi tukee ratkaisuja, joilla voidaan torjua ja vaikeuttaa veroparatiisien toimintaa niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa, jotta yritysten voitot ja muut tulot tulevat läpinäkyvällä tavalla kertaalleen verotetuiksi. Tavoitteena on tiiviimmät ja laajemmat veropohjat, joilla torjutaan kansainvälisten yritysten aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa sekä valtioiden välistä haitallista verokilpailua. Hallitus on tarvittaessa valmis kahdenvälisten verosopimusten uudelleen neuvotteluun, mikäli se on verovälttelyn estämiseksi tarpeen.

Kilpailua vääristävät verokannustimet ja muu haitallinen verokilpailu tulee tunnistaa ja niihin tulee puuttua tehokkaasti. Samalla veropohjaa laajennetaan kansainvälisessä yhteistyössä niin, että alustatalouden ja digitalouden yritysten Suomesta kertyneet voitot saatetaan verotuksen piiriin. Samat periaatteet otetaan huomioon neuvoteltaessa verosopimuksista OECD:ssa ja kahdenvälisissä neuvotteluissa. Sellaiset yhtiöt, joissa valtiolla on määräysvalta, näyttävät esimerkkiä yhteiskuntavastuusta raportoimalla maakohtaisesti verojalanjäljestään omistusohjauksen ohjeistuksen mukaisesti. Aggressiivista verosuunnittelua ei hyväksytä.

Suomeen perustetaan kansallinen yhteistyöelin, kuten laaja-alainen parlamentaarinen neuvottelukunta, muodostamaan tilannekuvaa ja seuraamaan kansainvälisen verotuksen kehitystä ja arvioimaan erilaisten ehdotusten vaikutuksia Suomelle.

EU:n toiminnan rahoitusta koskevissa uudistuksissa tulee varmistaa, että Suomen edut tulevat riittävällä tavalla huomioon. Päätökset EU:n rahoituksesta kuuluvat jatkossakin jäsenvaltioille.

EU:n mahdollisia uusia omia varoja on tarkoituksenmukaista kerätä sellaisista lähteistä, joiden luonteeseen sopii laaja-alainen kansainvälinen verotus paremmin kuin yksittäisen maan toteuttama kansallinen verotus. EU:n rahoitusta koskevia uudistuksia tehdessä tulee arvioida, miten EU:n rahoitusmalli voidaan kytkeä muihin käynnissä oleviin uudistuksiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan.

3.3Veropohjan tiivistäminen

Veropohjan tiivistäminen on erityisen tärkeää globaalissa taloudessa, jossa rahavirrat ylittävät kansalliset rajat. Tiivis veropohja mahdollistaa myös matalat verokannat ja tasapuolisen verotuksen, jotka edistävät yritystoimintaa, työllisyyttä, kasvua ja hyvinvointia.

Harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunta sekä hallinnon digitalisaatio

Harmaa talous ja veronkierto aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävät veromenetykset vuosittain. Ensinnäkin tämä heikentää laillisesti ja eettisesti reilusti toimivien yritysten ja niiden työntekijöiden asemaa asettamalla ne epäreiluun kilpailutilanteeseen. Toisekseen verovajeen vuoksi yhteiskunnan menoja on rahoitettava keräämällä veroja ja maksuja enemmän toisaalta.

Verovajeen pienentämiseksi hallitus laajentaa ja vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia kattavalla ohjelmalla, jonka toteuttamiseen varataan vaalikauden aikana yhteensä 20 miljoonan euron lisärahoitus. Lisäksi poliisin harmaan talouden torjunnan erillismääräraha vakinaistetaan ja jatketaan ulosottolaitoksen sekä konkurssiasiamiehen toimiston 1,3 miljoonan euron lisärahoitusta talousrikollisuuden torjuntaan. Samalla edistetään merkittävästi hallinnon ja koko yhteiskunnan digitalisaatiota sekä reaaliaikaista taloutta.Lisäksi helpotetaan pitkäjänteisesti yritysten ja kansalaisten hallinnollisia velvoitteita. Suomi osallistuu aktiivisesti myös harmaan talouden torjunnan kansainväliseen yhteistyöhön.

Yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku. Verottajalle mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön. Selvitetään arvonlisäveroilmoitusten tietosisällön laajentamista. Verohallinnon tarvitsemiin hallinnon digitalisointia koskeviin ja läpinäkyvyyttä edistäviin kehityshankkeisiin varataan vaalikauden aikana yhteensä noin 30 miljoonan euron rahoitus.

Telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla hyvin toiminut ja harmaata taloutta ennaltaehkäissyt veronumero. Veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muille riskialoille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle. Yritystietojärjestelmää (YTJ) voidaan laajentaa sisältämään nykyistä kattavammin tietoja yritysten keskeisten velvoitteiden hoitamisesta. Hallituksen harmaan talouden vastaisia toimia on listattu tarkemmin hallitusohjelman liitteessä 1.

Suomi jatkaa kansallisia toimia kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi erillisellä toimenpideohjelmalla, jolla laajennetaan Suomen veropohjaa ja lisätään läpinäkyvyyttä. Ohjelman toimenpiteitä on esitetty liitteessä 2. Hallitus seuraa kansainvälisten ja kansallisten veronkiertoa estävien toimien vaikuttavuutta.

Osinkojen lähdevero

Hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen (ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen)saamille osingoille viiden prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.

Kansainvälisen vertailun lisäksi selvitetään lähdeveron vaikutus eri toimijoihin Suomessa, erityisesti yleishyödyllisiin yhteisöihin. Mahdollisen osinkoveron johdosta tieteen, taiteen, kulttuurin ja liikunnan rahoituksen kokonaistaso ei laske. Samalla kartoitetaan verosopimukset, joita uudelleen neuvoteltaessa pyritään varmistamaan, etteivät ne rajoita lähdeveron soveltamista.

Kotitalousvähennyksen uudistaminen

Kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 40 prosenttiin ja palkoissa 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2250 euroon. Muutoksessa kotitalousvähennyksen kokonaistaso laskee vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa.

Selvitetään edellytykset ottaa kotitalousvähennyksen rinnalle käyttöön tukijärjestelmä, jossa kotitalousvähennyksen kaltaisesta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat.

Muut veropohjaa tiivistävät toimet

Hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa, jossa oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Jäljelle jäänyt verovähennys poistuu kokonaan hallituskauden aikana.

Selvitetään mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta.Osaltaan veroedun vuoksi monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste on noussut jopa yli 80 prosenttiin.

Selvitetään vuoteen 2022 mennessä mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa.

3.4Kestävän kehityksen verouudistus

Valmistellaan hallituksen ilmastotavoitetta palvelemaan kestävän verotuksen tiekartta, jonka ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2020 kehysriiheen mennessä. Valmistelussa haetaan ratkaisuja, jotka edistävät hallituksen ilmastotavoitteita taloudellisesti tehokkaimmin, nopeuttavat siirtymää pois fossiilisista polttoaineista ja jotka samalla täyttävät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Hallitus edistää ilmastotavoitteiden toteutumista myös EU-tason verouudistuksissa.

Kokonaisuuteen kuuluvat energiaverotuksen uudistus, liikenteen verotuksen uudistus, kiertotalouden edistäminen sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen.

Energiaverotuksen uudistus

Lisätään energiantuotannon päästöohjausta poistamalla teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero EU:n sallimalle minimitasolle. Uudistus toteutetaan siirtymäkauden kuluessa.Uudistuksen verotuottoa alentava nettovaikutus on noin 40 miljoonaa euroa.Siirretään sähköveron veroluokkaan II kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat lämpöpumput ja konesalit.

Alennetaan verotukea yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä korotetaan verotasoa lämmityspolttoaineissa niin, että verotulot kasvavat yhteensä 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Edistetään kysyntäjouston kannustimia esimerkiksi dynaamisella sähköverotuksella. Sähkön varastoinnin kahdenkertainen verotus poistetaan myös pumppuvoimaloiden ja nykyistä pienempien akkujen osalta.

Liikenteen verotuksen uudistus

Liikenteeltä vaadittavat päästövähennykset ovat merkittävät, samoin tähän liittyvä liikenteen käyttövoimien nopea muutos, käynnissä oleva automatiikkaan liittyvä teknologinen murros ja liikkuminen palveluna yleistyminen. Näihin muutoksiin liittyen käynnistetään työ, joka tähtää tätä hallituskautta pidemmällä aikajaksolla liikenteen verotuksen fiskaalisen pohjan turvaamiseen huomioiden sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasa-arvo samalla kun päästövähennykset tiukentuvat.

Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan kuluttajahintojen ennustetun nousun mukaisesti 250 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana. Vaikutus pienituloisille huomioidaan tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla.

Uudistetaan autoilun työsuhde-etua siten, että etu suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa. Vapautetaan sähköauton latausetu verosta.Uudistetaan samalla muiden työsuhde-etujen verotusta niin, että sillä tuetaan tasapuolisemmin myös kevyen ja julkisen liikenteen sekä liikkumispalvelujen (MaaS) käyttöä. Säädetään laki, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien tiemaksujen käyttöönoton.

Suomi tukee päästökaupan laajentamista kaikkiin lentoliikenteen ilmastoon vaikuttaviin päästöihin. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöönottaminen EU:n laajuisesti.

Poistetaan arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta mahdollisimman nopeasti ja viimeistään vuoden 2021 alusta.Tämä lisää arvonlisäveron verotuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa.Kuljetuspäästöjen vähentämisen lisäksi uudistus vähentää harmaata taloutta sekä parantaa kotimaisen kaupan kilpailukykyä.

Kiertotalouden edistäminen

Hallitus selvittää kevään 2020 kehysriiheen mennessä kattavasti edellytykset edistää veropoliittisin keinoin kiertotaloutta esimerkiksi laajapohjaisella uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausverolla, jätteenpolton energia- ja hiilidioksidipäästöön perustuvalla verolla sekä kaatopaikalle päätyvän jätteen jäteveroa korottamalla. Tavoitteena on toteuttaa veromuutokset vuoden 2021 alusta.

Päästöihin perustuvan kulutusvero

Kehitetään elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomiovaksi.

Kaivosverotus

Siirretään kaivokset sähköveroluokkaan I, mistä kertyy vuositasolla 30 miljoonaa euroa. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero, jotta maaperän kaivannaisista saadaan yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus.Selvitetään mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa.

3.5Työllistävä ja yrittämiseen kannustava verotus

Ansiotuloverotus

Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä tilanteessa, jossa talous kasvaa normaalilla tavalla. Hallitus varaa kuitenkin 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan osaltaan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia. Jatketaan niin kutsuttua solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun. Ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain.

Työtulotuki ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen

Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön valtion tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisille palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Työtulotuki kannustaisi työllistymään muun muassa osa-aika- ja keikkatyöhön ja ulottaisi tuloverotuksen progression myös pienempiin ansiotuloihin, joista ei makseta ansiotuloveroa. Valmistelun yhteydessä selvitetään, miten työtulotuki on yhdistettävissä muihin etuuksiin tarkoituksenmukaisella tavalla.

Edistetään työvoiman liikkuvuutta sekä maan sisällä että ulkomailta Suomeen työnantajan maksamien muuttokustannusten korvausten veronalaista osuutta kohtuullistamalla.

Pienyritysten ja kasvuyritysten tukeminen

Suomi hakee EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon, jolla pyritään keventämään pienyrittäjien hallinnollisia velvoitteita.

Selvitetään tulorekisterin käyttöönotossa ilmenneet ongelmat ja korjataan niitä, jotta helpotetaan pienyrittäjien ja kansalaisjärjestöjen toimintaa.

3.6Terveyden edistäminen verotuksella

Tupakkavero

Hallitus jatkaa tupakka- ja nikotiinituotteiden asteittaisia veronkorotuksia yhteensä 200 miljoonalla eurolla tulevan hallituskauden aikana. Vero-ohjauksella edistetään kansanterveyttä.

Alkoholivero

Hallitus jatkaa alkoholiveron maltillisia korotuksia 50 miljoonalla eurolla huomioiden toimintaympäristön muutokset niin, että vaikutukset matkustajatuontiin seurataan.

Virvoitusjuomavero

Hallitus korottaa 25 miljoonalla eurolla virvoitusjuomaveroa painottaen korotuksen sokeripitoisiin juomiin vahvistaen veron kansanterveydellistä ohjausvaikutusta. Hallitus selvittää, voisiko veron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta korottaa verosta vapautetun pientuotannon rajaa.

Terveyttä edistävän veron selvittäminen

Hallitus selvittää mahdollisuuden ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävän veron, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Hallitus vaikuttaa myös EU:ssa siihen, että uudenlaisia terveyttä edistäviä veroja voidaan ottaa käyttöön.

3.7Kiinteistöverotus

Kiinteistöverouudistuksessa päämääränä on uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot kokonaisuutena heijastavat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Kiinteistöverouudistuksen valmistelussa on otettava nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.

Kiinteistöverouudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Uudistusta arvioidaan kohtuullisten muutosten näkökulmasta ennen kuin se annetaan. Kiinteistöverouudistuksen yhteydessä selvitetään, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon.

Kiinteistöveron uudistamisen yhteydessä huomioidaan ympäristönäkökohdat.Alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöverotusta. Vapautetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet kiinteistöverosta. Kiinteistöverotusta ei laajenneta maa- ja metsätalousmaahan.

3.8Maakunnat ja kunnat

Mahdollisen maakuntaveron käyttöönotolla ei ole tarkoitus nostaa verotuksen tasoa. Veroperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen korvataan täysimääräisesti.

4Strategiset kokonaisuudet

Uuden vuosikymmenen ensimmäinen hallitus on tunnistanut seuraavat strategiset tavoitteet, joiden kautta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea lähdetään rakentamaan.

4.1Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Tilannekuva

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää nopeaa systeemistä muutosta yhteiskunnassa.Suomella on hyvät mahdollisuudet kestävän kehityksen mukaiseen ekologiseen jälleenrakentamiseen vakaan ja kestävän yhteiskuntarakenteen, koulutetun väestön ja korkean teknologiaosaamisen maana.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on mahdollista. Ihmisten huoli ympäristön tilasta vaatii meitä toimimaan nopeasti.Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisijana – meillä voi olla pieni jalanjälki, mutta suuri kädenjälki.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan ilmaston lämpeneminen yli 1,5 asteen rajan kiihdyttää lajien sukupuuttoa merkittävästi, muuttaa yhä useampia alueita elinkelvottomiksi sekä uhkaa veden saatavuutta, ruuantuotantoa ja ekosysteemin toimivuutta. Elämän perusedellytysten järkkyminen sadoilta miljoonilta ihmisiltä johtaisi epävakauteen, konflikteihin ja pakolaisuuteen. Aikaa globaalien päästöjen kääntämiseen pysyvästi laskuun on vain muutamia vuosia.

Suomi osana Euroopan unionia on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen.Eduskuntapuolueiden yhteisen linjauksen mukaan tavoite edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan ennen vuotta 2050.

Suomi on vähentänyt päästöjään yli 21 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja saavuttaa EU:n vuoden 2020 ilmastotavoitteet etuajassa. Kuitenkin 1,5 asteen tavoite tarkoittaa myös Suomen päästövähennysten tiukentamista.

Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen jatkuu. Uusimpien arvioiden mukaan Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia lähes puolet ja lajeista reilu kymmenes. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:n mukaan luonnon monimuotoisuus heikkenee globaalisti ennen näkemättömän nopeasti ihmisen aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Suomi on sitoutunut omalta osaltaan pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Tämä edellyttää nopeita ja kattavia toimia.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen on mahdollista vain, jos ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään.

Tavoite

1Suomi on hiilineutraali vuonna 2035

Hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja.

Hallitus sitoutuu uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Suomi tavoittelee EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Tämä edellyttää vuoden 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

Jatketaan pohjoismaista ilmasto- ja energiayhteistyötä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja vahvistetaan yhteistä johtajuutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa.

Liikenteen päästöjen tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Keinot

Ilmastopolitiikan uudet tavoitteet:

Hallitus päättää tarvittavista lisätoimenpiteistä, joilla päästövähennyspolku saadaan vastaamaan tavoitetta 2035 hiilineutraliuudesta.

Ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan. Lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Ilmastolain vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoiteet vuosille 2030 ja 2040. Ilmastolakiin otetaan mukaan myös maankäyttösektori sekä hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Hiilineutraaliustavoite arvioidaan vuonna 2025. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa uusin tieteellinen tieto, teknologian kehitys ja muiden maiden päästösitoumukset ja mahdollisuudet kansainvälisten joustojen käyttöön.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa ja kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään siten, että hiilineutraaliuden edellyttämä päästövähennystaso vuodelle 2030 saavutetaan. Ratkaisuja arvioidaan niiden vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta sekä alueelliset erot ja työllisyysvaikutukset huomioiden.

Oikeudenmukainen siirtymä – ilmastopolitiikan ohjaus tulevalla hallituskaudella

Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana.

Hallitus perustaa ilmasto- ja energia-asioihin keskittyvän ministerityöryhmän valmistelemaan ilmastopolitiikkaa kokonaisuutena. Ilmastovaikutusten arviointi otetaan osaksi normaalia lainvalmistelua.

Ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön tarvitaan kaikki yhteiskunnan osa-alueet mukaan. Hallitus perustaa kestävän kehityksen toimikunnan yhteyteen ilmastopolitiikan pyöreän pöydän. Tuomalla yhteiskunnan eri toimijat yhteen varmistetaan, että ilmastotoimenpiteet ovat yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia ja kansalaisten laajasti hyväksyttävissä.

Hallitus edistää kuntien ja alueiden omien hiilineutraaliussuunnitelmien valmistelua ja ilmastotoimien toimeenpanoa.

Ilmastopaneelin roolia tieteellisenä ja riippumattomana asiantuntijaelimenä vahvistetaan ja sille osoitetaan tarvittavat resurssit

Tavoite

2Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi

hyvinvointiyhteiskunnaksi.

Sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla Suomessa lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.

Keinot

Osana kestävän kestävän kehityksen verosiirtymää hallitus toteuttaa energiaverotuksen kokonaisuudistuksen vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä (elokuu 2020). Uudistus yhdessä päästökaupan kanssa tukee johdonmukaisesti etenemistä hiilineutraaliin kiertotalouteen.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan seuraavat veromuutokset:

•Teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmästä luovutaan ja samalla sähköveron II veroluokan veroa lasketaan EU:n sallimaan minimitasoon. Uudistus voidaan toteuttaa valtiontalouden näkökulmasta kustannusneutraalisti esimerkiksi nostamalla teollisuuden lämmöntuotannon fossiilituotannon veroa tai säästämällä muista yritystuista.

•Siirretään veroluokkaan II sekä lämpöpumput että konesalit, jotka tuottavat lämpöä kaukolämpöverkkoon.

•Alennetaan merituulivoimaloiden kiinteistöveroa.

•Sähkön varastoinnin kaksinkertainen verotus poistetaan myös pumppuvoimaloiden ja nykyistä pienempien akkujen osalta.

Energiatukijärjestelmää kehitetään siten, että painopistettä siirretään tuotantotuista kohti uuden energiateknologian investointi- ja demonstraatiotukia.

Kivihiilen energiakäyttö päättyy jo tehtyjen päätösten myötä viimeistään toukokuussa vuonna 2029. Tuetaan kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden kivihiiltä korvaavia investointeja erillisellä kannustimella.

Polttoon perustumattomien uusien kaukolämmön tuotantotapojen ja varastoinnin käyttöönottoa ja pilotointia edistetään.

Turpeen pääasiallinen energiakäyttö päättyy nykyennusteiden mukaan 2030-luvun aikana päästöoikeuden hinnan noustessa vaikkakin se säilyy huoltovarmuuspolttoaineena. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Valmistellaan osana kestävän kehityksen verosiirtymää energiaverotuksen kokonaisuudistus, jossa arvioidaan turpeen verotukseen tarvittavat muutokset, jotta turpeeseen liittyvä tavoite vuonna 2030 toteutuu.On pidettävä huolta siitä, ettei ainespuuta ohjaudu polttoon.

Perustetaan turvealan laajapohjainen työryhmä selvittämään keinot, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Työryhmän tulee esittää keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisimmalla tavalla ja, ettei muutos vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta.

Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla.

Yhteiskunnan sähköistyminen ja energiajärjestelmien (sähkö-, lämpö- ja liikenne)kytkeytyminen toisiinsa edellyttää uusiutuvan sähköntuotannon merkittävää lisäämistä. Kasvatetaan tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta.Maatuulivoiman määrän kasvun arvioidaan tapahtuvan markkinaehtoisesti.Merituulivoiman rakentamisen edellytyksiä parannetaan. Poistetaan tuulivoiman rakentamisen hallinnollisia, kaavoitukseen liittyviä ja muita esteitä. Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan keinoja vähentää tutkista johtuvia rajoituksia tuulivoiman rakentamiselle.

Käytössä olevien ydinvoimaloiden jatkolupiin suhtaudutaan myönteisesti edellyttäen, että Säteilyturvakeskus puoltaa niitä.

Osana kestävän kehityksen verosiirtymää hallitus toteuttaa energiaverotuksen kokonaisuudistuksen. Uudistus yhdessä päästökaupan kanssa tukee johdonmukaisesti etenemistä hiilineutraaliin kiertotalouteen.

Sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi toteutetaan muun muassa sähkönsiirron kustannusselvityksen johtopäätöksiä, kuten alituottojen tasausjakson pidennys.Kehitetään sähköverkon joustavuutta ja vaihtoehtoisia tapoja varmistaa sähkön toimitusvarmuus erityisesti haja-asutusalueilla.

Laaditaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen, jotka sovitetaan yhteen uusien ilmastotoimien kanssa.

Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvitaan lisäpanostuksia erityisesti biotalouden, kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen, energiatehokkuuden, päästöttömien energiantuotantomuotojen, energian varastointiratkaisujen ja hiilen talteenoton ja hyödyntämisen kehittämiseksi ja markkinoille saattamiseksi sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Kehitetään pohjoismaista sähkömarkkinaa ja energiajärjestelmien integraatiota sekä näitä tukevaa yhteistä tutkimusta EU:n tutkimusohjelmien tuella.

Yhteiskunnallisella päätöksenteolla ohjataan ja kannustetaan julkisia ja yksityisiä rahavirtoja tukemaan muutosta kohti ilmastoystävällistä kiertotaloutta.

Parannetaan huoltovarmuutta kehittämällä Suomeen alan toimijoiden kanssa älykkäämpää sähkö- ja kaukolämpöverkkoa, parantamalla siirtoyhteyksiä sekä hyödyntämällä uusia energian varastointimahdollisuuksia.

Älykkäiden sähköverkkojen ja kysyntäjouston potentiaali on hyödynnettävä täysimääräisesti. Sääntelyä ja verotusta kehitetään siten, että helpotetaan energian pientuotannon hyödyntämistä kaikille osapuolille, mukaan lukien taloyhtiöt, pientalot ja maatilat.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutosten implementoinnin yhteydessä varmistetaan, että lämpöpumppuihin perustuvat lämmitysjärjestelmät eivät aiheuta sähkönkulutuksen tehopiikkejä.

Tavoite

3Hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä

aikavälillä.

Keinot

Hallitus laatii osana ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelujärjestelmän kokonaisuutta kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman.Ohjelman tehtävänä on selvittää keinot, joilla maankäyttösektorin päästöjä vähennetään ja Suomen hiilinieluja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.Tavoitteena on, että Suomen nettonielu kasvaa. Nielupolitiikka otetaan osaksi ilmastolain päivittämistä ja strategiaa kohti hiilineutraaliutta. Nielujen kehittymistä ja toimien vaikuttavuutta arvioidaan osana ilmastolain vuosittaista raportointia.

Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimenpiteitä arvioidaan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Ohjelman toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa:

•Metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtiminen

•Metsityksen edistäminen

•Metsäkadon vähentäminen

•Keinot soiden ja turvemaiden päästöjen vähentämiseen

•Suometsien ilmastokestävä hoito

•Maatalousmaan päästöjen vähentäminen ja hiilensidonnan vahvistaminen

Kehitetään ohjauskeinoja ja kannustimia metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseksi.

Edistetään monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja, mukaan lukien jatkuvapeitteinen kasvatus, ilmastotavoitteet ja taloudelliset näkökulmat huomioiden.

Metsänhoidon suosituksia arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään tutkimus- ja seurantatiedon sekä käytännön kokemusten perusteella.

Päivitetään Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset siten, että paremmin yhteensovitetaan kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot.

Metsähallituksen vuotuisessa tuloutusvaatimuksessa otetaan nykyistä vahvemmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teollisuuden puuntarpeen rinnalla. Asetetaan Metsähallitukselle nielutavoite.

Edistetään korkean jalostusarvon ja pitkään hiiltä varastoivien puutuotteiden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä sivuvirtojen kestävää hyödyntämistä.Varmistetaan puumarkkinoiden läpinäkyvyys ja toimivuus, jotta puuaines ohjautuu tarkoituksenmukaisesti.

Selvitetään mahdollisuus ottaa ilmastovaikutusten arviointi osaksi ympäristölupamenettelyä.

Metsien raivaamista rakentamiseen pyritään hillitsemään esimerkiksi ottamalla käyttöön maankäyttömuutosmaksu.

Arvioidaan metsälain toimivuus. Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä uudistetaan painottaen aktiivista ja oikea-aikaista metsien hoitoa ja luonnonhoitotoimia sekä ottaen huomioon hiilensidonnan kasvattaminen ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Järjestelmään sisältyy metsätieverkon ylläpito.

Toteutetaan ravinnekierron toimenpidekokonaisuus, jonka avulla lisätään biokaasun tuotantoa ja kulutusta sekä synnytetään markkina kierrätyslannoitteelle, jotta tarve uuden pellon raivaamiseksi lannanlevitykseen vähenee merkittävästi ja vesistöjen ravinnekuormitus pienenee.

Jatketaan panostusta hiilinielujen tutkimukseen, hiilensidonnan mittaukseen ja laskentamallien kehittämiseen.

Pilotoidaan hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita kotimaassa kuitenkin siten, ettei tällä korvata päästövähennyksiä.

Suomi edistää kansainvälistä 4/1000-aloitetta maatalouden hiilensidonnan lisäämiseksi. Kehitetään uusien viljelytapojen tutkimusta ja edistetään niiden käyttöönottoa.

Tavoite

4Pienennetään asumisen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä.

Keinot

Toteutetaan toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan hiilijalanjäljen pienentämistä asumisessa, parannetaan olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja tuetaan siirtymistä päästöttömään lämmöntuotantoon:

•Otetaan käyttöön erityisesti taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamiseen sekä älykkääseen ja joustavaan energiankulutukseen tähtääviä toimenpiteitä. Avustusjärjestelmän periaatteena on, että tukea maksetaan suhteessa saavutettuihin energiatehokkuushyötyihin.Hankkeiden tulee olla kustannustehokkaita ja asianmukaisesti suunniteltuja.

•Jatketaan ja korotetaan sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamistukea.

•Selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottaminen kotitalousvähennyksen piiriin, vähennyksen mahdollistaminen taloyhtiöiden osakkaille sekä korkeamman vähennysprosentin soveltaminen energiatehokkuuden parantamiseen tai fossiilisesta lämmitysjärjestelmästä luopumiseen tehtävien korjaustöiden osalta.

Lisätään rakennusalan täydennyskoulutusta energiatehokkuusosaamisen parantamiseksi. Panostetaan riippumattomaan rakennusalan tutkimukseen.

Rakennusmääräyksiä kehitettäessä varmistetaan mahdollisuus painovoimaisen ilmanvaihdon käyttöön energiatehokkuustavoitteista tinkimättä.

Edistetään laajamittaisia peruskorjaus- ja energiatehokkuushankkeita, joissa parannetaan kokonaisten kortteleiden, alueiden tai kaupunkien energiatehokkuutta.

Luodaan yhdessä alan toimijoiden kanssa rakennusalalle hiilineutraaliuteen tähtäävä toimialakohtainen suunnitelma. Jatketaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanoa ja kehitetään rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvaa säädösohjausta. Tehostetaan materiaalien kierrätystä ja kiertotaloutta rakennusalalla.

Puurakentamista edistetään, sillä puurakennus toimii myös hiilivarastona.Kehitetään palomääräysten materiaalineutraaliutta niin, että puurakennusten kaksinkertaisen, sekä teknisen että rakenteellisen, palosuojauksen tarve vähenee.

Asetetaan vähimmäismäärät sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamiselle kiinteistöissä laajamittaisten remonttien yhteydessä. Poistetaan sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamisen hallinnollisia esteitä erityisesti taloyhtiöissä.

Tavoite

5Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa.

Suomi saavuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet.

Keinot

Kasvatetaan luonnonsuojelun rahoitusta kokonaisuudessaan 100 miljoonalla eurolla vuositasolla.

Toteutetaan heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelma.

METSO-ohjelmaa jatketaan ja uudistetaan sekä korotetaan sen rahoitusta.Ohjelman laajentamista uusille elinympäristöille, kuten soihin, arvioidaan osana uudistusta. Jatketaan soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamista.

Metsähallituksen luontokohteiden korjausvelkaa vähennetään suunnitelmallisesti vaalikauden mittaisella ohjelmalla ja korotetaan luontopalveluiden perusrahoitusta. Parannetaan luontomatkailun harjoittamisen edellytyksiä eri puolella Suomea.

Laajennetaan kansallispuistoverkostoa.

Jatketaan Luontolahja Suomelle-kampanjan periaatetta, että yksityisen omistajan siirtäessä suojeluun omistamansa arvokkaan luontoalueen, Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista siirretään suojeluun vastaavankokoinen alue.

Turvataan Life-rahoituksen omarahoitusosuus.

Selvitetään uusien innovatiivisten rahoituskeinojen mahdollisuuksia luonnonsuojelun rahoittamisessa.

Vapautetaan luonnonsuojelulain nojalla suojellut alueet kiinteistöverosta.

Jatketaan laji- ja luontotyyppien inventointia.

Arvioinnin pohjalta uudistetaan luonnonsuojelulainsäädäntöä.

Varmistetaan Luontopaneelin toimintaedellytykset.

Pilotoidaan ekologisen kompensaation käyttöä esimerkiksi isoissa infrastruktuurihankkeissa ja saatujen kokemusten perusteella arvioidaan lainsäädännön uudistustarpeita. Ekologisella kompensaatiolla tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan luonnon monimuotoisuutta vaurioittavan toiminnan haittoja hyvitetään parantamalla heikentyneitä elinympäristöjä ja luomalla uusia toisaalla kuitenkin niin, että kompensaatio on viimesijainen vaihtoehto luontohaittojen vähentämisen jälkeen.

Edistetään talousmetsien luonnonhoitoa, kuten lahopuun ja kantojen jättöä, kulotusta, tekopökkelöitä, riistatiheikköjä, suojavyöhykkeitä ja vesistövaikutuksen pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Myös metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.

Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.

Kestävä vapaa-ajankalastus, metsästys sekä luonnontuotteiden keräily ja jokamiehenoikeudet turvataan.

Päivitetään vesilaki ulottamaan kalatalousvelvoitteet ns. nollavelvoite-laitoksiin.Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi:

•Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta.

•Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitusratkaisuja.

•Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.

Lisätään ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resursseja.

Kehitetään ympäristövahinkojen toissijaisia vastuujärjestelmiä (TOVA).

Edistetään luonto- ja ympäristökasvatusta.

Itämeren suojelu

Hallitus vahvistaa kansainvälistä ympäristöyhteistyötä Arktisella ja Itämeren alueella. Hallitus varmistaa riittävät resurssit Itämeristrategian päivittämiseksi Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja Itämeren suojelusuunnitelman päivittämiseksi Suomen HELCOM-puheenjohtajuuden aikana.

Eurooppalaisten ja pohjoismaisten rahoituslaitosten osallistumista Itämeren alueen ympäristöä ja ilmastoa parantaviin hankkeisiin vahvistetaan.

Jatketaan tehostettua Itämeren ja vesien suojelun ohjelmaa vähintään sen nykyisessä laajuudessa vaalikauden ajan vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi.

Laajennetaan peltojen kipsi-, rakennekalkki ja ravinnekuitukäsittelyä joko osana maatalouden ympäristötukiohjelmaa tai erillistoimin.

Edistetään kotimaisen luonnonkalan käyttöä ja itämerirehun käyttöä kalankasvatuksessa.

Parannetaan öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta.Öljyntorjuntayhteistyötä lisätään osana EU:n Itämeristrategiaa.

Tavoite

6Vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.

Kiertotalouden avulla hillitään luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastonmuutosta, suojellaan luonnon monimuotoisuutta, luodaan uudenlaista työtä ja vahvistetaan talouden kilpailukykyä.

Luodaan jätesektorille kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita tukeva visio, joka ulottuu 2030-luvulle tavoitteena kierrätysasteen nostaminen vähintään EU:n kierrätystavoitteiden tasolle.

Valtion ja kuntien on toimittava suunnannäyttäjinä ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönottajina.

Keinot

Kiertotaloudesta uuden talouden perusta

Kiertotalouden lisäämisen avulla hillitään luonnonvarojen ylikulutusta ja ilmastonmuutosta, suojellaan luonnon monimuotoisuutta, luodaan uudenlaista työtä ja vahvistetaan talouden kilpailukykyä.

Edistetään tuotteita korvaavien palvelujen syntymistä ja vahvistetaan neitseellisiä raaka-aineita korvaavien kierrätysraaka-aineiden markkinoita.

Kierrossa olevien raaka-aineiden osuutta lisätään suunnitelmallisesti.

Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä vahvistetaan ja toteutetaan hallituskaudella poikkihallinnollinen, strateginen kiertotalouden edistämisohjelma mittareineen. Ohjelmassa asetetaan tavoitteet, määritellään tarvittavat toimenpiteet ja varataan tarvittavat resurssit kiertotalouden edistämiseksi Suomessa.

Edistetään hallinnon, lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen avulla kiertotaloutta ja puretaan sen esteitä sekä Suomessa että EU:ssa.

Vahvistetaan Suomen profiilia kiertotalouden edelläkävijänä kansainvälisillä foorumeilla (ml. eri YK-prosessit, WTO).

Kehitetään suomalaisen kiertotalousosaamisen vientiä sekä luodaan edellytyksiä kansainväliselle kiertotalousyhteistyölle eri sektoreilla.

Suomi ajaa ekosuunnitteludirektiivin muuttamista siten, että se edistää kiertotaloutta nykyistä paremmin.

Vahvistetaan kiertotaloutta myös ravinteiden kierron osalta.

Kiertotalouden investointien vauhdittamiseksi otetaan käyttöön määräaikainen kiertotalouden investointituki.

Jätteiden kierrätys

Luodaan jätesektorille kierrätys- ja kiertotaloustavoitteita tukeva visio, joka ulottuu 2030-luvulle tavoitteena kierrätysasteen nostaminen vähintään EU:n kierrätystavoitteiden tasolle.

Käynnissä olevan jätelain uudistamisen yhteydessä varmistetaan, että kunnissa noudatetaan jätelain säännöksiä silloinkin, kun kuljetukset on annettu kiinteistöhaltijan järjestettäväksi. Pidetään kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja 10% (1.1.2030 alkaen).

Varataan tarvittavat resurssit seuranta- ja mittausjärjestelmien kehittämiseen.

Selvitetään mahdollisuus käynnistää tekstiilien erilliskeräys ennen jätedirektiivin asettamaa vuoden 2025 määräaikaa.

Tehostetaan muovinkierrätystä ja toimeenpannaan muovitiekartan ehdotukset.

Julkinen ja yksityinen kuluttaminen

Valtion ja kuntien on toimittava suunnannäyttäjinä ympäristöystävällisten ratkaisujen käyttöönottajina.

Hankintaosaamisen tasoa ja hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin ja laatuarviointiin nostetaan. Hankintalakia muutetaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.

Otetaan käyttöön työkalu innovatiivisten hankintojen riskien jakamiseksi.Vauhditetaan kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistymistä.

Kuluttajien mahdollisuutta saada tietoa palvelujen ja hyödykkeiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista vahvistetaan. Edistetään olemassa olevien kestävää kulutusta tukevien kriteeristöjen käyttöä ja uusien luomista. Uudistetaan verotusta tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävää kuluttamista.Tavoitteena on, että ilmasto- ja ympäristövaikutukset näkyvät vahvemmin tuotteiden ja palveluiden hinnassa.

Tavoite

7Parannetaan kaivosten ympäristönsuojelua

Keinot

Kaivoslainsäädäntö uudistetaan. Uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen sekä paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen.

Kunnille säädetään oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella.

Parannetaan kaivosalueen ja kaivoksen vaikutusalueen kiinteistön- ja maanomistajien asemaa ja tiedonsaantioikeutta.

Turvataan alkuperäiskansan oikeuksien toteutuminen kaivoshankkeissa.

Parannetaan kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista.

Huomioidaan suunnitellun kaivoksen ympäristövaikutukset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Malmin uraanipitoisuuden huomioonottamista kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa kehitetään.

Otetaan käyttöön maltillinen kaivosrojaltivero, jonka tuotonjaosta päätetään lainvalmistelun yhteydessä.

Kehitetään vakuussääntelyä siten, että ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa.

Lainsäädännön piiriin otetaan myös merenpohjan mineraaleihin kohdistuva kaivostoiminta.

Selvitetään malminetsintäoikeuden lupaprosesseja, käytänteitä ja mahdollisia rajoittamistarpeita luonnonsuojelualueilla.

Tavoite

8Parannetaan eläinten hyvinvointia

Keinot

Viime vaalikaudella eduskunnan käsittelyssä ollutta esitystä laiksi eläinten hyvinvoinnista täydennetään siten, että lain perusteluissa tunnistetaan eläimen itseisarvo ja mahdollistaa eläinten lajityypillisen käyttäytymisen.

Asetetaan asiantuntijatyöryhmä selvittämään, miten voidaan tukea sika-alan tavoitetta porsitushäkeistä luopumiseksi. Uusien parsinavetoiden rakentamisesta luovutaan.

Maatalouden kannattavuutta tarkastelevan työn yhteydessä selvitetään mahdollisuudet insentiiveillä vahvistaa siirtymää.

Selvitetään mahdollisuudet luopua porsaiden kastraatiosta ja taataan riittävä kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä.

Kehitetään tukijärjestelmää eläinten hyvinvointia parantaviin investointeihin, jotka menevät lain vaatimuksia pidemmälle tai toteuttavat lain määräykset ennen säädettyä siirtymäaikaa.

Kestävien tuotantotapojen edistämiseksi ja antibioottien liikakäytön vähentämiseksi selvitetään esimerkiksi eläinperäisten tuotteiden osalta antibioottiveron käyttöönottoa.

Edistetään eläinten hyvinvoinnin kriteeristöä Pohjoismaiden ja EU:n normeissa ja lainsäädännössä.

Kehitetään eläinkaupan sääntelyä erityisesti verkossa tapahtuvan eläinkaupan osalta sekä huolehditaan koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä.

Eläinlääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen johdosta lemmikeille tehdyistä toimenpiteistä.

Eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöönoton rahoitusta lisätään.

Eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön valvontaa parannetaan ja teurastamoiden videovalvontaa tehostetaan.

Perustetaan eläinsuojeluasiamiehen virka.

4.1.1Asuntopolitiikka

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja liikenne noin viidenneksen. Näitä päästöjä on vähennettävä, jotta Suomi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa.

Pääkaupunkiseudulla ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla asumisen kalleus sekä asuntojen riittämättömyys vaikeuttavat työvoiman saamista ja yritysten kasvuedellytyksiä. Ihmiset kärsivät asumisen kalleudesta, sillä monilla asuminen vie tuloista liian suuren osan. Vuokralla asuminen on yleistynyt ja vuokrat ovat nousseet elinkustannuksia nopeammin.

Tarvetta on monipuoliselle markkinaehtoiselle asuntorakentamiselle sekä sitä täydentävälle valtion tukemalle kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle.Opiskelijoiden asuntotilanne on joissakin kaupungeissa huono, eikä läheskään kaikille opiskelija-asuntoa hakeville pystytä sellaista tarjoamaan. Asunnottomuus on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kasvukeskuksiin.

Samaan aikaan asunnot jäävät tyhjilleen muuttotappioalueilla ja asuntokanta rappeutuu. Väestön ikääntyessä tarve asuntojen esteettömyyteen kasvaa.Esteettömistä asunnoista hyötyvät ikääntyneiden lisäksi myös monet erityisryhmät.

Rakennuskannan teknisessä kunnossa on korjaamista. Sisäilmaongelmista aiheutuvia haittoja ei ole onnistuttu merkittävästi vähentämään. Ongelmia on niin rakentamisen laadussa ja vastuunjaossa kuin sisäilmasta oirehtivien ja sairastuneiden asumisratkaisuissa.

Tavoite

1Rakennetaan hiilineutraalia yhteiskuntaa ja parannetaan rakentamisen laatua

Rakennetaan hiilineutraalia yhteiskuntaa pienentämällä rakentamisen, maankäytön ja liikenteen hiilijalanjälkeä ja tukemalla kestävää yhdyskuntarakennetta. Parannetaan rakentamisen laatua ja vähennetään sisäilmaongelmia sekä niistä aiheutuvia terveyshaittoja.

Parannetaan energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä olemassa olevassa rakennuskannassa. Kaksinkertaistetaan puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana, mikä lisää niin suomalaista työtä kuin positiivisia ilmastovaikutuksia.

Korjataan ja ennaltaehkäistään rakennusten sisäilmaongelmia ja helpotetaan niistä oirehtivien elämää. Lainsäädäntöä ja valtion tukijärjestelmiä kehitetään niin, että rakennusten sisäilmaongelmat ja niistä aiheutuvat terveyshaitat ja ihmisten sairastuvuus vähenevät merkittävästi. Parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa ja selkeytetään vastuita.

Keinot

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Viedään maankäyttö- ja rakennuslain uudistus loppuun parlamentaarisessa valmistelussa. Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Lisäksi on huomioitava yhdyskuntarakenteen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kuntien kaavamonopoli säilytetään, kaavaprosessin sujuvuutta edistetään ja vahvistetaan kuntien maapolitiikkaa. Kaavoituksen tulee perustua kattaviin vaikutusarvioihin.Alueiden käytön laillisuuden valvonta säilyy viranomaistoimintana vähintään nykytasolla.

Ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossa. Yhdyskuntarakenteen tulee tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erityisesti kaupunkiseuduilla. Vaalitaan kulttuuriympäristöjä ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiympäristössä.Parannetaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Edistetään kunnissa rakentamisen luvissa ja ilmoituksissa yhden luukun periaatetta ja sähköistä asiointia.

Puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen edistäminen

Nopeutetaan vähähiilisen rakentamisen tiekartan täytäntöönpanoa ja edistetään kiertotaloutta rakentamisessa. Jatketaan puurakentamisen toimenpideohjelmaa vuoden 2023 loppuun saakka. Osoitetaan puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa.

Edistetään puurakentamisen osaamista ja täydennyskoulutusta rakennusalalla sekä puurakentamisen tutkimusta, tuotekehitystä ja viennin edistämistä.

Edistetään puurakentamista ARA-tuotannossa MAL-alueilla maksettavalla korotetulla käynnistysavustuksella. Selvitetään, onko puurakentamisen palomääräyksiä syytä keventää.

Korjausten tukeminen

Edistetään ARA-asuntokannan perusparannuksia ja energiaremontteja ottamalla käyttöön korkotukilainaan sidottu perusparannuksen käynnistysavustus, jonka ehtona on energiatehokkuuden parantaminen.

Jatketaan sähköisen huoneistotietojärjestelmän kehittämistä. Selvitetään kiinteistön korjausvelkaa mittaavan laskennallisen osuuden liittämistä isännöitsijätodistuksiin asunto-osakeyhtiöissä asunnonostajan kuluttajansuojan parantamiseksi.

Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen takausjärjestelmä uudistetaan toimivaksi tukimalliksi. Otetaan käyttöön avustus kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmien laatimiseen.

Selvitetään mahdollisuuksia muuttaa asuintalovarausjärjestelmää veroneutraalisti siten, että se edistäisi asunto-osakeyhtiöiden varautumista välttämättömiin ja erityisesti vähäpäästöisyyttä tukeviin korjauksiin.

Sisäilmaongelmiin puuttuminen

Jatketaan Terveet tilat 2028 -toimintaohjelmaa. Lisätään ohjelman kunnianhimoa ja tarkastellaan sen tavoitteenasettelua ja toimialaa sisäilmaongelmien tehokkaammaksi ratkaisemiseksi. Varmistetaan, että ohjelma johtaa vaalikauden aikana tarvittaviin lainsäädäntömuutoksiin ja toimenpiteisiin. Osana Terveet tilat 2028 -ohjelmaa selvitetään korjausrakentamisen osaamiskeskuksen perustaminen.

Selvitetään eduskunnan aiemmin hyväksymien rakennusten kosteus- ja homeongelmia koskevien kannanottojen toteutuminen ja toteutetaan ne loppuun.

Parannetaan rakentamisen laatua ja valvontaa ja selkeytetään vastuita, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta.

Parannetaan ohjeistusta sisäilmaongelmien korjaamiseen ja välttämiseen tutkimuksen pohjalta. Lisätään korjausrakentamisen osaamista, tarvittaessa täydennyskoulutuksin. Panostetaan sisäilmaongelmien ja niiden ratkaisujen tutkimukseen.

Laajennetaan terveystarkastajien ja työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia korjauksiin velvoittamisessa. Tuodaan kuntotarkastustoiminta lainsäädännön piiriin ja asetetaan kuntotarkastajille pätevyysvaatimukset.

Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen

Selvitetään, millaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat.Selvitetään, voiko valtio tukea rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille.

Selvitetään, onko tarvetta vahvistaa sisäilmaongelmaisen talon ostajan oikeusturvaa velvoittavalla lainsäädännöllä. Selvitetään yksityisten omistamien asuinrakennusten korjausavustusten tarpeellisuus ja reunaehdot.Investointirahan myöntämisen edellytyksenä on todettu sisäilmaongelma.

Tavoite

2Tuetaan kestävää kaupunkikehitystä ja lisätään asuntorakentamista kasvavilla kaupunkiseuduilla

Tuetaan kestävää kaupunkikehitystä ja lisätään asuntorakentamista kasvavilla kaupunkiseuduilla, jotta pystytään vastaamaan asuntojen kasvavaan kysyntään, kohtuullistamaan asumisen hintaa ja helpottamaan työvoiman liikkuvuutta.

Kasvavien alueiden tarpeet edellyttävät monipuolisia toimenpiteitä asuntorakentamisen määrän lisäämiseksi ja rakentamisen kustannusten alentamiseksi. Valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa lisäämällä täydennetään markkinaehtoista ja yksityistä asuntotarjontaa sekä tasataan suhdanteita. Huomioidaan metropolialueen merkitys ja erityistarpeet.Kaupunkipolitiikassa korostuvat segregaation ehkäiseminen ja lähiöiden kehittäminen.

Tunnistetaan,että maan sisällä on hyvin erilaisia asuntomarkkinoita ja myös äkillisten muutosten aiheuttamia tarpeita. Pitkäjänteisen ja ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän asuntopolitiikan tavoitteena on monipuolisen asuntotarjonnan lisääminen kasvavilla alueilla. Samalla suurin osa Suomea on väestöään menettävää aluetta, jossa ikääntyneen väestön asumistarpeet korostuvat. Huolehditaan asuinolojen kehittymisestä koko Suomessa.

Huomioidaan eri ikä- ja väestöryhmien erilaiset tarpeet asumisessa. Huolehditaan riittävästä valtion tuesta erityisryhmien asumiseen. Kehitetään yhteisöllistä asumista.

Keinot

Asuntopolitiikan kehittäminen pitkäjänteisesti

Asuntopolitiikkaa kehitetään pitkäjänteisesti. Asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma.Ohjelman pohjaksi tehdään kattava selvitys asuntopolitiikan keskeisistä kehittämiskohteista. Ohjelma annetaan selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.

Toteutetaan eduskunnan syksyllä 2018 hyväksymässä, tarkastusvaliokunnan laatimassa Asuntopolitiikan kehittämiskohteet -mietinnössä esitettyjen kymmenen kannanoton toimenpiteet.

MAL-sopimusmenettely

Jatketaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kumppanuutta kaupunkikehityksessä Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksin ja vahvistetaan niiden sitovuutta. Rakennetaan hiilineutraaleja kaupunkiseutuja, lisätään asuntotuotantoa ja kasvatetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuutta.

Torjutaan segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistetään alueiden monimuotoista asukasrakennetta. Valtio huolehtii riittävistä panostuksista muun muassa joukkoliikenneinvestointeihin ja kunnallistekniikan rakennusavustuksiin sekä osoittaa maaomaisuuttaan erityisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja kestävien liikenneyhteyksien toteuttamiseen.

MAL-sopimuksilla varmistetaan, että kunnilla on riittävä kaavavaranto monipuolisen asuntotuotannon toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. MAL-sopimuksissa edistetään täydennysrakentamista ja siirtymistä markkinaehtoiseen pysäköintiin.

Sopimusmenettelyä voidaan laajentaa nykyisten sopimusseutujen lisäksi uusille seuduille ja valtio vastaavasti lisää osallistumistaan. MAL-sopimusten kesto pidennetään 12 vuoteen ja sopimuksista tehdään rullaavia.

Valtion tukemaa kohtuuhintaista ARA-asuntotuotantoa lisäämällä täydennetään markkinaehtoista ja yksityistä asuntotarjontaa sekä tasataan suhdanteita.Laajennetaan pitkän korkotuen käynnistysavustukset kaikille MAL-sopimusalueille. Niiden suuruus Helsingin seudulla on 10 000 e / asunto ja muilla MAL-alueilla 3 000 – 5 000 e / asunto. Puurakentamisessa otetaan käyttöön 20 % korotettu käynnistysavustus. Tavoitellaan kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon osuuden nostamista vähintään 35 prosenttiin kuitenkin niin, ettei muodostu hallintamuodoltaan yksipuolisesti painottuneita alueita.

Osana Helsingin seudun MAL-sopimusta huomioidaan seudun kasvuhaasteet ja segregaation torjunta.

Valtion tukema asuntotuotanto

Valtion tukemassa asuntotuotannossa säilytetään Valtion asuntorahaston asema valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona ja etsitään uusia tulonlähteitä rahastolle. Varmistetaan, että valtion tukijärjestelmä kannustaa innovatiivisiin ja ympäristöystävällisiin asumisen ratkaisuihin.

Uudistetaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon pitkän korkotuen tukijärjestelmä, jotta siitä tulee nykyistä kannustavampi ja läpinäkyvämpi. Valtion tuen määrää lisätään ja rajoitusaika säilytetään nykyisessä 40 vuodessa. Huomioidaan uudistuksessa asumisen palvelullistuminen ja uudet asumisen ratkaisut.Säilytetään ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteet ennallaan.

Uudistetaan asumisoikeusjärjestelmää niin että vahvistetaan kohtuuhintaisuutta, läpinäkyvyyttä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Uudistetaan asukasvalintaa.

Turvataan A-Kruunu Oy:n asema kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottajana.

Toimet kasvavilla kaupunkiseuduilla

Lisätään kasvavilla kaupunkiseuduilla kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantoa sekä nykyisen asuntokannan korjaamista. Asetetaan tavoitteeksi, että valtion pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen uudistuotannon määräksi tulee vähintään 10 000 uutta asuntoa vuosittain, josta yli puolet Helsingin seudulle.Uudistuotannon korkotukilainoitusta suunnataan pääsääntöisesti alueille, joilla on asuntojen kysyntää myös pitkällä aikavälillä. Huomioidaan myös positiivisen rakennemuutoksen alueet.

Edistetään kohtuuhintaista asuntorakentamista kasvavilla kaupunkiseuduilla ottamalla käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustus, jolla olemassa olevaa rakennuskantaa, kuten toimistoja, voidaan muuttaa ARA-asunnoiksi.

Toimet väestöltään vähenevillä alueilla

Väestöltään vähenevillä alueilla valtion tuella rakennetut vuokrataloyhteisöt tarvitsevat erityistä tukea asuinolojen kehittämiseksi ja valtion taloudellisten riskien vähentämiseksi.

Autetaan kuntia ja yhteisöjä sopeuttamaan kiinteistökantaansa vähenevään kysyntään ja korjaamaan olemassaolevaa ARA-asuntokantaa ikääntyville sopivaksi. Vuokrataloyhtiöiden lainojen yhdistelyä helpotetaan ns.konversiolainoilla.

Erityisryhmien asuminen

Edistetään erityisryhmien asumista huolehtimalla ARA-erityisryhmien investointiavustuksen riittävästä tasosta. Lisätään opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamista ja korotetaan erityisryhmien ARA-investointiavustuksen alinta tukiluokkaa 10 %:sta 15%:iin.

Toteutetaan osana hallituskauden uutta ikäohjelmaa erillinen ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma. Kehitetään ikääntyneiden asumisen hyviä ratkaisuja, kuten yhteisöllistä asumista ja yhteisökotien rakentamista, yhdessä kuntien kanssa. Edistetään esteettömyyttä hissi- ja esteettömyysavustuksilla, mikä hyödyttää ikääntyneiden lisäksi monia muita väestöryhmiä. Huomioidaan muistisairaiden erityistarpeet ja ikääntyvän väestön asumisen turvallisuus.

Kehitysvammaisten laitoshoidon purku saatetaan loppuun ja mahdollistetaan kehitysvammaisten ja autismin kirjon nuorten ja aikuisten itsenäistyminen tukemalla yksilöllisten tarpeiden mukaisten asuntojen hankintaa ja asuntokohteiden rakentamista tavallisille asuinalueille.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumista edistetään.

Lähiöiden kehittäminen ja kestävä kaupunkikehitys

Lähiöiden kokonaisvaltaista kehittämistä jatketaan ja samalla edistetään lähidemokratiaa. Edistetään sosiaalista eheyttä ja pysäytetään asuinalueiden eriytymiskehitys. Lisäksi edistetään kestävien liikenneratkaisujen luomista, täydennysrakentamista, viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta ja torjutaan syrjäytymistä. Varataan tähän riittävät resurssit. Hiilineutraalisuus ja viheralueet ovat keskiössä, kun asuinalueita kehitetään.

Käynnistetään poikkihallinnollinen lähiöohjelma, jolla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Jatketaan kansallista kestävän kehityksen kaupunkiohjelmaa.

Omistusasumisen uudet muodot ja hinta

Edistetään ja tuetaan ryhmä- ja osuuskuntarakentamista. Jatketaan osuuskunta-asumisen pilotteja ja valmistellaan osuuskunta-asumisen lainsäädäntö.Edistetään ryhmärakentamista säätämällä rakennusaikaisesta takauksesta.

Selvitetään rakentamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi autopaikka- ja väestönsuojanormeja edullisemman rakentamisen edistämiseksi. Mahdolliset säädösten keventämiset tulee tehdä ilman, että rakentamisen laatu tai rakennusten terveellisyys tai turvallisuus on uhattuna.

Selvitetään valtion mahdollisuudet edistää kohtuuhintaista omistusasumista, esimerkiksi aravalainoituksen kautta.

Vuokralaisen aseman vahvistaminen

Vuokralaisen aseman vahvistamiseksi, voimassaolevan lainsäädännön puitteissa, kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla voidaan ehkäistä kohtuuttomia vuokrankorotuksia. Vahvistetaan vuokralaisten asemaa uudistamalla yhteishallintolaki, joka säätelee asukkaiden päätösvaltaa valtion tukemissa vuokra- ja asumisoikeusyhtiöissä.

Tehdään kansainvälinen asumisen tukien, lainsäädännön ja vuokramarkkinoiden vertailu osana 8-vuotista asuntopoliittista kehittämisohjelmaa.

Tavoite

3Poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa

Puolitetaan asunnottomuus tämän vaalikauden aikana ja poistetaan asunnottomuus kahdessa vaalikaudessa eli vuoteen 2027 mennessä. Toimivaksi todetusta Asunto ensin -periaatteesta pidetään kiinni. Kiinnitetään erityistä huomioita asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, painopiste nuorissa ja maahanmuuttajissa.

Keinot

Käynnistetään yhteistyöohjelma keskeisten kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2022 mennessä ja poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä. Liitetään asunnottomuuden poistotavoite osaksi valtion ja suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimuksia.

Asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseksi tehdään asumisneuvonnasta lakisääteistä ja osoitetaan siihen riittävät resurssit. Turvataan riittävä asumisneuvonta yhdessä kuntien kanssa. Asumisneuvontaa on oltava tarjolla asumismuodosta riippumatta.

Kehitetään asunnottomuuden tilastointia. Rakennetaan esimerkiksi kansallisiin tietojärjestelmiin (kuten Kanta-palvelu) pohjautuva asunnottomuuden tilastointijärjestelmä, joka reaaliaikaisen määrällisen tilastotiedon lisäksi tuottaa tietoa myös asunnottomuuspoluista ja niiden taustalla vaikuttaneista tekijöistä.

4.2Suomi kokoaan suurempi maailmalla

Tilannekuva

Tietoisuus koko maapalloa koskevista ongelmista kasvaa. Merkitykseltään kaikkein kauaskantavimpiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestönkehitykseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ympäristön elinkelpoisena säilyttämiseen vaikuttaminen edellyttää mahdollisimman laajaa yhteistyötä ja nopeita toimenpiteitä. Pariisin ilmastosopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet määrittelevä Agenda2030 antavat perusteet lähivuosien kansainväli-selle yhteistyölle ja Suomen toiminnalle.

Kansainväliset yhteistyörakenteet mukaan lukien YK-järjestelmä kärsivät erilaisista vastakkainasettelusta. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden puolustaminen ja kehittäminen uusia tarpeita vastaavaksi on entistä vaikeampaa jakolinjojen vuoksi. Myös WTO ja monenvälinen kauppajärjestelmä ovat suurten haasteiden edessä. Nouseva protektionismi ja kriittinen suhtautuminen monenväliseen kauppapolitiikkaan ovat vaikeuttavat WTO:n toimintaa.

Sekä Euroopan että Yhdysvaltojen globaali vaikutusvalta muuttuu maailman moninapaistuessa. Vaurastunut Kiina pyrkii lisäämään kansainvälistä painoarvoaan monin eri tavoin. Muutkin valtiot, kuten Venäjä, hakevat itselleen merkittävämpää asemaa.

Sitoutuminen universaaleihin ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon on heikentynyt. Äärimmäisen köyhyyden osuus maailman väestöstä on pudonnut, mutta on silti huomattava. Erityisesti Saharan eteläpuolinen Afrikka on jäljessä tavoitteesta.

Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys kasvaa.Pohjoismaat ovat edelleen Suomen lähimmät kansainväliset yhteistyökumppanit.Turvallisuusyhteistyö Pohjoismaiden kanssa on viime vuosina kehittynyt Itämeren alueen lisääntyneestä jännittyneisyydestä johtuen

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjassa keskeistä on ihmisoikeuksien, oi-keusvaltioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen kaikessa kansainvälisessä toiminnassa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, aktiiviseen vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja tehokkaaseen monenkeskiseen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen ja vahvistamiseen perustuvaan yhteistyöhön. Suomi toimii aktiivisesti YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä Agenda2030:n tavoitteiden toteuttamiseksi.

Suomi harjoittaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jonka päämääränä on vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa, turvata itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ylläpitää yhteiskunnan toimivuutta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi ja jännitteiden vähentämiseksi laajemminkin. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa varaudutaan mm. ilmastonmuutokseen, luon-nonkatastrofeihin, eriarvoisuuden kasvuun, hybridi- ja kybervaikuttamiseen ja muihin ei-sotilaallisiin uhkiin. Suomen huoltovarmuus turvataan kaikissa olosuhteissa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista ja sen keskeisenä tavoitteena on edistää systemaattisesti sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien täyttä toteutumista.

Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksensa uskottavasta kyvystä. Suomi osallistuu tätä vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Naton kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö on osa tätä kokonaisuutta. Sotilaallisesti liittoutumattomien Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventäminen antaa erityisiä mahdollisuuksia maittemme puolustuksen vahvistamiselle. Suomen puolustuskyvyn tulee tukea maan yleistä ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.

Suomi jatkaa kumppanuuteen perustuvaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä.Osallistumme koulutus- ja harjoitustoimintaan omista lähtökohdistamme käsin.EU:n ja Naton toimiva yhteistyö on Suomen etu.

Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö. Suomen etujen mukaista on vahvistaa EU:n ulkoista toimintakykyä ja yhtenäisyyttä. Myös transatlanttisen suhteen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä on Euroopalle tärkeää. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.

Suomi ylläpitää hyviä ja rakentavia suhteita Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltain kanssa ja pyrkii toimimaan siten, etteivät suurvaltasuhteissa näkyvät jännitteet heikentäisi sääntöpohjaista monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Hallituskauden alussa laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko.Selonteon tilannekuva ja toimintaympäristön analyysi ohjaa myös puolustusselonteon valmistelua. Turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelun yhteydessä järjestetään eduskunnan edellyttämällä tavalla kaikki eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seuranta.

Suomen edustustot maailmalla luovat edellytyksiä turvallisuutemme ja hyvinvointimme ylläpitämiselle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi edustustoverkkoamme laajennetaan ja vahvistetaan mm. Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Lisäpanostuksia tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikan, taloussuhteiden, viennin, kehityspolitiikan ja maahantuloasioiden hoitoon sekä tietoturvallisuuteen niin ulkoministeriössä kuin edustustoverkossa.

Tavoite

1Suomi vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä.

Globaalien ongelmien ratkaisu onnistuu vain toimivan sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puitteissa. Samalle pohjalle rakentuu myös maamme turvallisuus ja taloudellinen menestys. Siksi Suomi kuuluu monenkeskisen järjestelmän ja kansainväli-sen oikeuden puolustajien joukkoon.

Keinot

YK on monenkeskisen järjestelmän perusta, jonka puitteissa luodut kansainväliset sopimukset suojelevat ihmisoikeuksia ja ympäristöä sekä hillitsevät asevarustelua. Suomi on sitoutunut YK:n yleismaailmallisiin arvoihin ja toimii kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo näkyvät vahvasti kaikessa toiminnassamme. Näiden asioiden edistämisessä pyrimme rakentamaan uusia kumppanuuksia erityisesti Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.

Suomi toimii YK-järjestelmän uudistamiseksi ja vahvistamiseksi. Suomi tukee YK:n pääsihteerin aloittamaa hallintoa, rauhaa ja turvallisuutta sekä kehityssektoria koskevaa YK:n uudistusprosessia. Turvallisuusneuvoston asemaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaajana tulee vahvistaa sekä neuvostoa laajentamalla, että toimintatapoja uudistamalla pyrkien entistä rajatumpaan veto-oikeuden käyttöön. Suomi on ehdokkaana YK:n ihmisoikeusneuvostoon vuosiksi 2022–2024 ja YK:n turvallisuus-neuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2029–2030.

Suomi tukee, vahvistaa ja kehittää kansainvälistä oikeutta ja monenkeskistä sopimus-järjestelmää. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten implementointia ja valvontaa on edistettävä ja vahvistettava, mukaan lukien Istanbulin naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen sopimus.

Suomi edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sopeutumista ilmastonmuutokseen kaikilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektoreilla, ml.kauppa- ja kehityspolitiikka.

Suomi toimii aloitteellisesti globaalihallinnan vahvistamiseksi paitsi hallitustenvälisesti myös yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden ei-valtiollisten toimijoiden kanssa.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön periaatteet muodostavat Euroopan turvallisuuden peruspilarin ja siksi niiden kunnioittaminen ja vahvistaminen on välttämätöntä. Euroopan neuvoston poliittisen, taloudellisen ja oikeudellisen toimintakyvyn turvaaminen on tärkeää.

Suomalaisten asiantuntijoiden rekrytointia kansainvälisiin tehtäviin YK- ja muihin monenkeskisiin järjestöihin edistetään.

Tavoite

2Suomi rakentaa rauhaa.

Konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomi ylläpitää ja kehittää valmiuksiaan osallistua kansainväliseen siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Osallistuminen palvelee niin vastuunkantoa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä kuin puolustusvoimien suorituskyvyn ja valmiuksien kehittämistä.

Muuttuvassa turvallisuusympäristössä asevalvonnan merkitys korostuu.

Keinot

Laajennetaan suomalaista osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin.

Vahvistetaan verkostomaista toimintatapaa suomalaisten rauhanvälityksen toimijoiden kanssa ja kehitetään toimintaa vahvuuksiemme pohjalta.

Suomi edistää YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus 1325-päätöslauselman mukaisesti naisten osallistumista rauhanneuvotteluihin ja rauhanrakentamiseen painottaen naisten ja tyttöjen oikeuksien turvaamista rauhanprosesseissa. Kestävää rauhaa ei voi rakentaa epätasa-arvoisuutta ylläpitäville rakenteille.

Suomi jatkaa tukeaan Nuoret, rauha ja turvallisuus -teeman mukaisille toimille ja laatii kansallisen toimeenpano-ohjelman 2250-päätöslauselman toteuttamisesta.

Tavoitteena on nostaa siviilikriisinhallinnan osallistumistaso vähintään 150 asiantunti-jaan. Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen yli-vaalikautinen kriisinhallinnan tavoitelinjaus toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi samoin kuin määrällisesti riittävän osallistumisen varmistamiseksi.

Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. Vahvistetaan tätä jatkumoa lisäämällä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön rahoituksen joustavuutta ja mahdollistamalla rahoituksen monivuotisuus.

Suomi toimii joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemiseksi ja hyödyntää laaja-alaista asevalvontaosaamistaan. Suomi tukee ydinsulkusopimuksen asemaa ydinaseriisunnan edistämisessä. Suomi jatkaa ydinasekieltosopimuksen sisällön analysointia ja vertailua muihin keskeisiin sektorin aloitteisiin sekä seuraa aktiivisesti sopimuksen voimaansaattamisprosessin etenemistä. Prosessin edistyessä Suomi arvioi YK:n ydin-asekieltosopimukseen liittymistä. Suomi pyrkii kaikkien joukkotuhoaseiden kieltämiseen ja hävittämiseen.

Suomi edistää kansainvälisissä neuvotteluissa autonomisten asejärjestelmien globaalia sääntelyä, tavoitteena kieltää tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittäminen ja tuotanto.

Suomi edistää kansainvälisen asekauppasopimuksen yleistä sitovuutta, kattavuutta ja toimeenpanoa. Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Puolustustarvikkeiden vienti kansainvälisiä velvoitteita noudattaen tukee osaltaan sotilaallista huoltovarmuutta. Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja tekemiensä sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

Tavoite

3Suomi kantaa globaalia vastuuta.

Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen perustana on Agenda 2030. Päämääränä on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Keinot

Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 % bruttokansan-tulosta kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 % bktl:stä tukena vähiten kehittyneille maille. Sukupuolinäkökulman vahvistamiseksi kehitysyhteistyössä Suomi tavoittelee vaiheittain EU:n linjauksen mukaisesti sitä, että uusista hankkeista 85 % sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita sekä sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista kaikessa kehitysyhteistyössä.

Suomi laatii tiekartan YK-tavoitteiden saavuttamiseksi sisältäen aikataulun.

Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta huomioiden osuutensa Pariisin ilmastorahoitusvastuusta. Pyrkimyksenä on ohjata puolet ilmastorahoituksesta sopeutumiseen muun muassa kansainvälisten rahastojen ja kansalaisjärjestöjen kautta. Investointi- ja lainamuotoista rahoitusta jatketaan erityisesti ilmastorahoituksen vahvistamiseksi.

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja reilujen työpaikkojen luomiseen. Suomi toimii omassa kehityspolitiikassaan ja EU-vaikuttamisessaan niin, että kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin saadaan mukaan yksityistä rahoitusta ja yrityksiä.Varmistetaan Finnfundin toimintaedellytykset ja jatketaan finanssisijoitusten käyttöä kehitysrahoituksessa.

Suomi vahvistaa kehitysmaiden omien verojärjestelmien kehittämistä.

Kehitysyhteistyötä toimeenpannaan pitkäjänteisesti Suomen painopistealueilla:naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö mukaan lukien metsitys.Kehitysyhteistyön lisärahoitus kohdennetaan edellä mainituille painopistealueille.

Suomi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumiseen ja osallisuuteen kehityspolitiikan valmistelussa. Toteutuksessa hyödynnetään näiden ryhmien omaa asiantuntijuutta.

Nostetaan tehokkaiksi ja tuloksellisiksi todettujen YK-järjestöjen ja muun monenkeskisen kehitysyhteistyön rahoitusta Suomen painopistealueisiin keskittyen.

Humanitaarisen avun tasoa nostetaan.

Hallitus toteuttaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parantavia uudistuksia. Laaditaan Suomelle kehityspolitiikan ylivaalikautiset politiikkajohdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta edistävät periaatteet.

Velvoitetaan kehitysyhteistyövaroin tuettavat yritykset noudattamaan verovastuullisuuden ja avoimuuden kriteereitä sekä edistämään ihmisoikeuksia sekä Suomen kehitys-politiikan tavoitteita.

Vahvistetaan systemaattisesti kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä Suomessa ja maailmalla. Kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyörahoitusta nostetaan.

Vahvistetaan ulkoministeriön hallinnollisia resursseja.

Tavoite

4Suomi lisää kumppanuutta Afrikan maiden kanssa.

Afrikan merkitys EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa. Suomi antaa vahvan tuen Afrikan unionin ja EU:n kumppanuusneuvottelujen eteenpäin viemiselle.

Keinot

Suomi laatii kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian, joka perustuu Agenda 2030:lle ja varmistaa Suomen Afrikka-politiikan johdonmukaisuuden. Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa.

Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste on Afrikka. Suomi ohjaa kehitysyhteis-työrahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.

Tavoite

5Suomi edistää avointa ja reilua kauppaa.

Suomi toimii aktiivisesti globaalitalouden hallinnon sääntöpohjaisuuden vahvistamiseksi, maiden tasavertaisen kohtelun lisäämiseksi ja Agenda2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi edistää WTO-järjestelmän uudistuspyrkimystä ja etsii monipuolisesti sovittelevia ratkaisuja kriisin päättämiseksi.

Keinot

Suomi toimii WTO:n ympärille rakentuvan monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistamiseksi ja EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten verkon laajentamiseksi Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Suomi vaikuttaa yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa siihen, että EU säilyy avoimena kansainväliselle kaupalle. Kaupan esteitä pyritään purkamaan.

Suomi pyrkii varmistamaan, että EU:n solmimissa kauppasopimuksissa otetaan riittävällä tavalla huomioon sopimusten vaikutuksen ympäristöön, kestävään kehitykseen, tasa-arvoon ja naisten, tyttöjen sekä työntekijöiden oikeuksiin liittyvät kysymykset.

Ulkosuhteiden kautta edistetään vientiä etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kan-sainvälistymistä, kehittyvien maiden integroitumista maailmantalouteen sekä investointien saamista Suomeen.

Suomi toimii monenkeskisesti säädellyn, oikeudenmukaisen ja tasapainoisen inves-tointisopimusjärjestelmän kehittämiseksi, joka edistää ulkomaisten suorien investoin-tien ohjaamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Suomi kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yritysvastuuta koskevaa sitovaa sääntelyä osana YK:n ja OECD:n puitteissa tapahtuvaa uudistamistyötä.

Aggressiivisen verosuunnittelun, veronkierron ja haitallisen verokilpailun kitkeminen edellyttävät yhteistyötä niin EU-tasolla kuin laajemmin. Haitalliset verokannustimet ja muu haitallinen verokilpailu tulee tunnistaa ja niihin tulee puuttua tehokkaasti. Suomi toimii EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa aktiivisesti aggressiivisen verosuunnittelun, veronkierron ja haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi.

Aasian painoarvo kasvaa maailmantaloudessa ja –politiikassa. Tämä otetaan huomioon niin kansallisesti kuin EU:n puitteissa.

Tavoite

6Suomi vahvistaa arktista yhteistyötä.

Arktisen alueen merkitys on kasvanut ilmastonmuutoksen, lisääntyvien taloudellisten aktiviteettien, liikenneyhteyksien avautumisen sekä alueen geopoliittisen merkityksen lisääntymisen seurauksena.

Keinot

Hallitus laatii uuden arktisen politiikan strategian, joka huomioi pitkäjänteisesti Suomen tavoitteet alueella ja tarvittavat toimintaresurssit. Suomi ottaa keskeisen roolin EU:n arktisen politiikan vahvistamisessa.

Suomi tukee arktisessa yhteistyössä Arktisen neuvoston vahvistamista ja Arktisen talousneuvoston työn edistämistä. Kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.

Suomi edistää arktisen alueen vakautta ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että arktinen alue pidetään sotilaallisten jännitteiden ulkopuolella.

Tavoite

7Suomi syventää pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja

Itämeri-yhteistyötä.

Pohjoismaat ovat Suomen luonnollisimpia yhteistyökumppaneita. Pohjoismaat jakavat samanlaisia arvoja demokratiasta, avoimuudesta ja hyvinvointivaltiosta.Suomi tukee Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston työtä.

Keinot

Pohjoismaiden on oltava maailman parhaiten integroitunut alue. Suomi pyrkii helpottamaan kansalaisten liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Suomi toimii aktiivisesti ole-massa olevien rajaesteiden poistamiseksi ja pyrkii huomioimaan uutta lainsäädäntöä laadittaessa, ettei uusia rajaesteitä synny Pohjoismaiden välillä.

Suomi edistää pohjoismaista yhteistyötä myös EU:ssa, YK:ssa ja muilla kansainväli-sillä foorumeilla.

Pohjoismaisessa yhteistyössä painopiste on käytännön tulosten saavuttamisessa mm. edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä, digitalisaatiossa, kulttuurin saralla sekä puolustuksen alalla.

Ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä Ruotsin kanssa syvennetään.

Suomi edistää Itämeren alueen turvallisuuspoliittista vakautta ja vahvistaa Itämeri-yhteistyötä yhdessä Pohjoismaiden, Venäjän ja Baltian maiden kanssa.Itämeren maiden valtioiden neuvosto (CBSS) ja HELCOM ovat tärkeitä foorumeita Itämeri-yhteistyössä.

Suomelle keskeinen alueellisen yhteistyön muoto Itämerellä on EU:n Itämeristrategia ja sen puitteissa tehtävä yhteistyö. Suomen tavoitteena on puhdas Itämeri, jolla on elinvoimainen, kestävästi hyödynnetty meriluonto.Itämeren alueesta pyritään saa-maan kestävän kehityksen sekä bio- ja kiertotalouden edelläkävijä.

Alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö, ml. EU:n Itämeristrategia, otetaan huomioon EU:n vuosien 2021-27 ohjelmakauden rahoitusinstrumentteja suunniteltaessa.

4.2.1Eurooppa-politiikka

Tilannekuva

EU:n kannatus kansalaisten keskuudessa on vahvistunut eri puolilla Eurooppaa.EU:lla on ollut kykyä selvitä kriiseistä ja siltä odotetaan nyt johtajuutta globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. EU on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon ja etenkin lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen sekä YK:n Kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanoon.

EU:hun kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia haasteita, jotka koettelevat sen yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. Iso-Britannia on eroamassa EU:sta. Tiettyjen EU-jäsenvaltioiden heikko sitoutuminen EU:n perusarvoihin ja erityisesti oikeusvaltioperiaatteeseen on koetellut EU:ta. Turvattomuus sekä taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat lisänneet epävarmuutta, mitä populistiset ja nationalistiset liikkeet ovat hyödyntäneet. Ulkoisissa suhteissa EU:ta haastavat kasvavat suurvaltajännitteet, alueelliset konfliktit EU:n lähialueilla sekä EU:n vaikeudet esiintyä vahvana ihmisoikeuksien puolestapuhujana.

Viime vuosien suotuisan talouskasvun jatkuminen edellyttää EU:lta kilpailukykyä vahvistavia uudistuksia, johdonmukaisuutta kauppapolitiikassa, sisämarkkinoiden kehittämistä, sosiaalisen pilarin vahvistamista sekä kykyä tehdä kestävää kasvua edistäviä investointeja. Tuleviin kriiseihin on varauduttu luomalla taloutta vakauttavia ja kriisivalmiutta parantavia järjestelmiä.Haitallisen verokilpailun vähentämiseen ja veronkierron ehkäisyyn on kasvavia paineita.

Laajentumis- ja naapuruuspolitiikka ovat merkittävässä roolissa Euroopan rauhan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä vakauden edistämisessä.

Tavoite

1Vahva, yhtenäinen ja toimintakykyinen EU, jolla on kyky ratkaista globaaleja haasteita

Euroopan unionin globaalitoimintaympäristö on muuttunut monimutkaisemmaksi ja arvaamattomaksi. EU:hun kohdistuu sisäisiä ja ulkoisia haasteita. Ulkoisissa suhteissa unioni ei ole kyennyt toimimaan riittävän yhtenäisesti ja ripeästi.

Viime vuosien suotuisan talouskasvun jatkuminen edellyttää EU:lta kilpailukykyä vahvistavia uudistuksia, johdonmukaisuutta kauppapolitiikassa, sisämarkkinoiden kehittämistä, sosiaalisen pilarin vahvistamista sekä kykyä tehdä kestävää kasvua edistäviä investointeja. Tuleviin kriiseihin on varauduttu luomalla taloutta vakauttavia ja kriisivalmiutta parantavia järjestelmiä.Haitallisen verokilpailun vähentämiseen ja veronkierron ehkäisyyn on kasvavia paineita.

EU-jäsenyys edellyttää EU:n perusarvoihin sitoutumista. Laajentumis- ja naapuruuspolitiikka ovat merkittävässä roolissa Euroopan rauhan, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä vakauden edistämisessä.

Keinot

Suomi sitoutuu vahvasti EU:n jäsenyyteen ja unionin kehittämiseen sekä sen perusarvojen mukaiseen politiikkaan. Hallitus tulee antamaan Eurooppa-poliittisen selonteon eduskunnalle EU-puheenjohtajakauden jälkeen.

Tiivistyvän EU:n päätöksenteko perustuu ennen kaikkea yhteisömenetelmään.Suomen edun edistämiseksi Suomen on oltava EU:n eturivissä, vaikutettava aktiivisesti EU:n tulevaisuuteen ja rakennettava entistä vahvempaa Eurooppaa.Suomen erityisolosuhteet huomioidaan EU:n päätöksissä. Eurooppalaisessa yhteistyössä keskitytään unionin eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin ydintehtäviin kuten ilmastopolitiikkaan, kauppapolitiikkaan, sisämarkkinoihin, sosiaalisiin oikeuksiin sekä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen.

EU noudattaa läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteita. Päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti, demokraattisesti ja lähellä kansalaisia. Suomi on valmis tapauskohtaisesti tarkastelemaan määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista neuvostossa. Unionin toiminnoissa, etenkin johtotehtävissä, huomioidaan sukupuolten tasa-arvo ja unionin moninaisuus.

EU tukee kansainvälistä sääntöperustaista monenkeskistä järjestelmää. EU edistää rauhaa, vakautta ja vastuullista markkinataloutta.

Oikeusvaltioperiaatetta vahvistetaan. Oikeusvaltioperiaatteen tukemiseksi sekä EU-tuomioistuinta että kansallisia tuomioistuimia vahvistetaan. EU:lle luodaan toimiva mekanismi puuttua oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen.Kansalaisyhteiskuntaa tuetaan oikeusvaltion vahvistamiseksi. EU-rahoituksen käyttö voidaan kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Iso-Britannian ja EU:n tulevan suhteen lähtökohtana on mahdollisimman läheisen yhteistyön jatkaminen eri politiikka-aloilla. EU:n yhtenäisyyttä, osapuolten etuja ja reiluja pelisääntöjä puolustetaan.

EU:lle luodaan kasvustrategia, jonka tavoitteena on rakentaa maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous. Murroksen yhteydessä on huomioitava sosiaalinen oikeudenmukaisuus, minkä on poikkileikattava ilmastotyötä. Samalla on tiedostettava, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka -cleantech, kiertotalous, resurssiviisaus - luo kestävää kasvua ja työpaikkoja.

Yhtenä perustehtävänä EU luo hyvinvointia kansalaisille. EU:n oikeutus lunastetaan luomalla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

EU:lle laaditaan tarkoituksenmukainen budjetti, joka turvaa nykyiset EU-toiminnot ja mahdollistaa joustavasti uusien prioriteettien luomisen. Suomen maksuosuus pidetään kohtuullisena ja käytetylle rahalle edellytetään saatavan sekä kotimaista vastinetta että eurooppalaista lisäarvoa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoituksen taso turvataan. Myös aluekehitysrahoituksen taso ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan. TKI-toimintaan panostaminen on Suomelle tärkeää.

Pariisin sopimuksen tavoitteita edistetään rahoituskehyksessä ja sen ohjelmissa.EU rahoittaa sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliuteen. Suomi tukee ilmastotoimien painoarvon nostamista 25 prosenttiin EU:n budjetista tulevalla rahoituskehyskaudella. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään EU:n talousarviossa sekä rahoituksen valvontamekanismeja tehostetaan.

Suomella on valmius tarkastella unionin omien varojen järjestelmän kehittämistä.Järjestelmää kehitettäessä huomioidaan Suomen kaltaisten maiden etu, ja että kustannusvaikutukset eivät kohdennu niihin suhteettomasti. Jäsenmaat päättävät unionin varainhankinnasta.

EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu EU-tason yhteisiin sääntöihin, yhteisesti sovittuun vastuunjakoon ja toimintaperiaatteisiin kuten korjattuun Dublin-järjestelmään sekä yhteistyöhön YK:n pakolaisjärjestön kanssa.Ihmisoikeusperustainen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin, viranomaisyhteistyöhön, tehokkaaseen ulkorajavalvontaan ja asianmukaisiin, nopeisiin ja oikeusturvan kannalta laadukkaisiin turvapaikkaprosesseihin. EU kitkee ihmissalakuljetusta ja muuta rikollisuutta. Laillisten maahantuloreittien järjestelmää kehitetään.

Suomi edistää EU:n globaalistrategiaa, joka vahvistaa unionin roolia globaalina johtajana. Jäsenmaiden ja unionin koordinaatiota ulkoisessa vaikuttamisessa lisätään. Määräenemmistöpäätöksentekoa voidaan lisätä rajatuilla toimialoilla, mikä mahdollistaa osaltaan riittävän nopean toiminnan unionin ulkosuhteissa.

Suomi on aktiivisesti mukana EU-puolustusyhteistyön kehittämisessä. Yksittäisiin PRY-hankkeisin osallistumisessa käytetään tapauskohtaista harkintaa.Harkinnassa otetaan huomioon esimerkiksi Suomen oman puolustuskyvyn erityiset kehittämistarpeet. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö on keskeisen tärkeä EU:n puolustusulottuvuutta koskeva hanke. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön puitteissa mahdollistetaan myös alueellinen yhteistyö. Puolustusrahaston puitteissa toteutettavalla yhteistyöllä tuetaan kansallisten suorituskykyjen sekä kotimaisen puolustusteollisen ja -teknologisen perustan kehittämistä.

Panostetaan EU:n valmiuksien vahvistamiseen hybridiuhkien torjumiseksi sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Kriisinkestokyvyn kehittämiseksi panostetaan myös EU:n ja eurooppalaisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen väliseen yhteistyöhön.

EU:n ulkorajavalvontaa kehitettäessä huomioidaan sen vaikuttavuus, humanitääriset näkökulmat sekä kansalliset erityispiirteet. Edistetään Frontexin tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Turvataan vapaa liikkuvuus Schengen-alueella.

Suomi edistää arktisen alueen vakauden, taloudellisten mahdollisuuksien, työllisyyden sekä erityisherkän luonnon turvaamisen huomioivaa EU-politiikkaa.Arktisen politiikan keskiössä on oltava ilmastonmuutoksen hillintä. Pohjoisen elinkeinot ja alkuperäiskansojen oikeudet turvataan ja kaikista keskeisistä arktisen alueen hankkeista tehdään perusteelliset vaikutusarvioinnit. Suomen liikenneverkon kytkeytymistä turvallista, kestävää ja talouden elinvoimaa edistävää liikennejärjestelmää edistävän Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T:n ydinverkkokäytäviin edistetään.

EU:n Itämeri-strategia uudistetaan ja sen toimeenpanoon turvataan riittävät resurssit.

EU:n kumppanuutta ja yhteistyötä Afrikan maiden kanssa tiivistetään. EU:n ja Afrikan välinen suhde perustetaan tasavertaisuuteen, jossa tavoitteena tulee olla ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä muutos esimerkiksi koulutukseen, kestävään talouskehitykseen ja ihmisarvoiseen työhön panostamalla.

Unionin laajentuminen perustuu yhteisesti sovittuihin kriteereihin. EU:n jäsenyyttä tavoittelevien maiden työtä kriteerien täyttämiseksi tuetaan.

Tavoite

2Ekologisesti kestävä EU globaalina ilmastojohtajana

Keinot

EU:n ilmastopolitiikka päivitetään nykyistä kunnianhimoisemmaksi siten, että sovitaan vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta ja nostetaan vuodelle 2030 asetettua päästövähennystavoitetta vähintään 55 prosenttiin.

EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet painotetaan päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä kaikissa jäsenmaissa. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta nousee ja ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä.

Markkinoille tulevia päästöoikeuksia vähennetään vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähennystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia mitätöidään ja päästökauppaa laajennetaan kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. EU:n päästökauppaa kehitetään pidemmällä aikavälillä niin, että päästöoikeuksien määrä sovitetaan EU:n osuuteen jäljellä olevasta globaalista 1,5 asteen mukaisesta hiilibudjetista.

Suomi tukee päästökaupan laajentamista kaikkiin lentoliikenteen ilmastoon vaikuttaviin päästöihin. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöönottaminen EU:n laajuisesti.

Päästökaupan kehittämiseksi pyritään sopimaan EU:n yhteisestä tai pohjoismaisesta päästöoikeuden lattiahinnasta. Sen avulla varmistetaan, ettei päästöoikeuden hinta laske tasolle, jolla sen ohjausvaikutus merkittävästi heikkenee.

Hallitus kannattaa maailmalla käytössä olevien päästökauppajärjestelmien yhteensovittamista ilmastovaikuttavuuden ja taloudellisen tehokkuuden parantamiseksi. Suomen ja EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti. Lisätään ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen.

Selvitetään lisämekanismien, esimerkiksi hiilitullien, kehittämistä EU:n ja sen ulkopuolisten maiden väliseen kauppaan, jotta hiilidioksidin hinta kohdistuu tasapuolisesti sekä EU:ssa että sen ulkopuolella valmistettuihin tuotteisiin.

Tuetaan EU:n tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen kasvattamista ilmastoratkaisuiden kehittämiseksi.

EU sitoutuu vahvasti YK:n biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseen. EU torjuu luonnon monimuotoisuuden hupenemista ja huomioi myös vesistöjen tilan.Euroopan komission antibioottiresistanssiohjelman kaltaisia aloitteita kehitetään laajojen haasteiden ratkaisemiseksi.

Pariisin sopimuksen tavoitteiden edistäminen ja saavuttaminen näkyy myös unionin rahoituskehyksessä ja sen ohjelmissa. EU rahoittaa sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliuteen. Suomi tukee ilmastotoimien painoarvon nostamista 25 prosenttiin EU:n budjetista tulevalla rahoituskehyskaudella.

Tavoite

3Sosiaalisesti kestävä ja tasa-arvoinen EU

Keinot

EU-yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen avain on sosiaalisten oikeuksien ja työelämän ajantasainen vähimmäissääntely ja sen tehokkaampi toimeenpano. Euroopan alueiden tasa-arvoa ja Suomen sosiaali- ja työllisyyspolitiikan kansallisia erityispiirteitä kuten sopimiseen perustuvaa työmarkkinajärjestelmää kunnioitetaan.

EU:n talousarvio edistää sukupuolten tasa-arvoa.

EU lisää työtään kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumisesta toimeenpannaan täysimääräisesti Euroopan unionin kaikessa toiminnassa. Hallitus vahvistaa EU-tason työtä tasa-arvon hyväksi. EU:ssa laaditaan tasa-arvostrategia.

EU:n päätöksenteossa korostetaan ikäsyrjinnän torjuntaa, ikääntyneiden osallisuutta ja arvokasta vanhuutta. Unionissa edistetään esteettömyyttä elinympäristössä, palveluissa ja digitalisaatiossa, elinikäistä oppimista ja ikäystävällistä työelämää.

EU:n nuorisostrategia huomioidaan EU-päätöksenteossa ja nuorten on voitava aidosti osallistua keskusteluun heitä koskevissa asioissa. EU:n nuorisotoimintaa kehitetään yhdessä Euroopan neuvoston kanssa, joka tavoittaa nuoret koko mantereella. Nuorisotakuuta edistetään kaikissa jäsenmaissa ja sitä hyödynnetään myös nuorisotyöttömyyden ehkäisemisessä.

Tavoite

4Taloudellisesti kestävä EU - maailman kilpailukykyisin talousalue.

Keinot

EU:ssa pidetään huoli sekä unionin sisäisestä että ulkoisesta kilpailukyvystä.Toimivat sisämarkkinat ovat koko EU:n sekä etenkin Suomen kaltaisen, vientivetoisen maan etu. EU:n teollisuus- ja kilpailupolitiikkaa kehitetään siten, että suomalaisyrityksille turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet unionin sisä-ja ulkomarkkinoilla. Varmistetaan elinkeinoelämälle ennakoitava toimintaympäristö. Kasvun mahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla vahvistetaan edistämällä tuotteiden, ja erityisesti palveluiden vapaata liikkuvuutta sekä vahvistamalla pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia toimia sisämarkkinoilla.

EU-sääntelyn on oltava tarkoituksenmukaista ja laadukasta. Samalla kun luodaan uutta sääntelyä, tarkastellaan kriittisesti vanhaa sääntelyä ja tarvittaessa yksinkertaistetaan sitä. Vältetään tarpeetonta hallinnollista taakkaa.

Suomi on sitoutunut euroalueen jäsenyyteen ja kasvu- ja vakaussopimukseen.Suomi osallistuu aktiivisesti ja suhtautuu avoimesti EMU:n kehittämiseen korostaen, että kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan.Euromaiden talouspolitiikkojen koordinaatiota ja eurooppalaisen ohjausjakson toimintaa kehitetään. Eurooppalainen ohjausjakso on ensisijainen väline maiden välisten erojen tasaamiseksi, työllisyyden sekä sosiaalisen koheesion edistämiseksi ja euroalueen vakauden ylläpitämiseksi.

Suomi pitää tärkeänä, että EU-maat harjoittavat vastuullista, EU:n vakaus- ja kasvusopimusta kunnioittavaa talous- ja finanssipolitiikkaa. Sääntökehikon on mahdollistettava jäsenmaille järkevän suhdannepolitiikan harjoittaminen.

Suomi toimii aktiivisesti pankkiunionin viimeistelemiseksi, huomioiden pankkien riskitasot.

EU edistää sääntöpohjaista, monenkeskistä kauppapolitiikkaa. Sääntöpohjainen vapaakauppa on Suomen kaltaisen vientivetoisen maan etu. EU:n kauppasopimuksiin sisältyvien kestävän kehityksen tavoitteiden sitovuutta vahvistetaan ja toteutumista seurataan. Kauppa- ja investointisopimukset eivät saa estää jäsenvaltioiden oikeutta säätää syrjimättömästi esimerkiksi terveyden suojelua, kuluttajansuojaa, sosiaalista suojelua, työntekijöiden suojelua tai ympäristönsuojelua koskevaa lainsäädäntöä.

Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä. Suomi edistää eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän datapolitiikan ja tekoälypoliittisen sääntelykehikon laatimista. Tekoälyä ja algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa käsittelevän unionin sääntelyviraston perustamista selvitetään.

EU:n strategiseksi tavoitteeksi tulee ottaa eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostaminen maailman parhaaksi. EU panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin globaalin kilpailukykynsä säilyttämiseksi. Suomi tukee Horisontti Eurooppa- ja Erasmus+ -ohjelmien rahoituksen huomattavaa kasvattamista ohjelmien kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. PK-yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan TKI-ohjelmiin vahvistetaan. Selvitetään mahdollisuuksia luoda verkostomainen eurooppalainen superyliopisto.

Tiiviillä EU-yhteistyöllä kitketään aggressiivista verosuunnittelua, torjutaan veronkiertoa ja vähennetään haitallista verokilpailua. EU:n veroparatiisilista uudistetaan ja EU:ssa otetaan käyttöön maakohtainen raportointi.

Selkeät ja yhteiset aggressiivista verosuunnittelua ja veronkiertoa torjuvat toimenpiteet ovat kaikkien etu ja ne helpottavat myös yritysten toimintaedellytyksiä. Tähän asiakokonaisuuteen liittyvät toimenpiteet käsitellään viimeistään Eurooppa-poliittisessa selonteossa.

Selvitetään mahdollisuutta huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaan EU-tasoiseen yritysvastuulakiin, joka huomioi eri kokoiset yritykset ja kansainväliset arvoketjut.

4.3Turvallinen oikeusvaltio Suomi

Tilannekuva

Suomi on maailman turvallisin maa ja sellaisena haluamme pysyä. Monissa kansainvälisissä vertailuissa olemme myös maailman vakain, vapain ja parhaiten ihmisten perusoikeuksia suojeleva maa, jossa on hyvä hallinto ja riippumaton oikeuslaitos. Tämä ei ole itsestäänselvyys. Olosuhteiden muutokset haastavat meitä ennakoimaan ja varautumaan aiempaa paremmin. Suomen on huolehdittava sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja arjen turvallisuudesta.

Kansalaisten turvallisuus ja myös turvallisuuden kokemus ovat suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan ydintä. Yhteiset arvot, hyvinvointi, tasa-arvo, demokratia, luotettava hallinto, oikeusvaltio ja toimivat instituutiot luovat pohjan yhteiskunnan vakaudelle ja sisäiselle turvallisuudelle.

Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki antaa vahvan suojan jokaisen yksilön ihmisarvolle ja koskemattomuudelle sekä muille perusoikeuksille. Suomi on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä EU:n perusoikeussäännöksiä. Oikeusvaltion ytimessä on laadukas perus- ja ihmisoikeudet turvaava lainsäädäntö, jota sovelletaan riippumattomissa tuomioistuimissa. Oikeusvaltioon kuuluu oikeuksien rinnalla myös yksilöiden velvollisuudet toisiaan sekä yhteiskuntaa kohtaan. Osana perusoikeuksiamme on alkuperäiskansamme saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet, joita valtio on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään.

Tulevan hallituskauden keskeisiä haasteita oikeusvaltion näkökulmasta ovat muuttunut turvallisuustilanne ja uhkien monipuolistuminen, eriarvoisuuden kasvu ja syrjäytymisen lisääntyminen, oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen ongelmat, turvallisuuden tunteen ylläpitäminen, luottamus yhteiskuntaan yleensä ja hyvät väestösuhteet sekä turvallisuusviranomaisten toimintakyky.

Tavoite

1Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen vahvistuvat

Hallitus huolehtii oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta ja lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta.

Sähköisten palveluiden esteettömyyttä parannetaan. Erityistä huomioita kiinnitetään viranomaiskieleen. Selkokielen käyttöä lisätään, jotta palvelut olisivat kaikkien saatavilla. Viranomaispalveluja kehitetään sellaisille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja.

Rasismia ja syrjintää torjutaan kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Hallitus laatii rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelman. Rekrytointisyrjintään puututaan määrätietoisesti sekä viranomaisten osaamista ja tietoisuutta vähemmistöasioissa lisätään.

Laaditaan tasa-arvo-ohjelma. Hallitus sitoutuu sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen muun muassa talousarvioprosessissa ja kaikissa keskeisissä uudistuksissa. (huomautus tekstin lopulliselle muokkaajalle: samasta asiasta laajempi kirjaus 5-pöydästä, 3.0 ryhmällä on halua kuitenkin jättää maininta myös tähän paperiin)

Hallitus varmistaa kielellisten oikeuksien toteutumisen viranomaistoiminnassa, hallinnossa ja lainvalmistelussa. Koulutuksella ja henkilöstön rekrytoinnilla huolehditaan, että turvallisuusviranomaisten tosiallinen palvelukyky turvataan suomen ja ruotsin kielellä (erityisesti poliisi ja hätäkeskus).

Vanhusten ja vammaisten tietoisuutta omista oikeuksistaan vahvistetaan ja niiden tosiasiallista toteutumista tuetaan.

Tavoite

2Turvallisuuden tunne vahvistuu ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky varmistetaan

Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus

Hallitus huolehtii perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä torjuu ihmisiin kohdistuvia oikeudenloukkauksia. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten turvallisuuden paranemiseen, uusiin turvallisuusuhkiin varautumiseen ja turvallisuuden kokemuksen vahvistamiseen.

Hallitus ottaa päätöksenteossaan huomioon myös elintärkeän infrastruktuurin toimivuuden, väestön toimeentulon ja toimintakyvyn, henkisen kriisinkestävyyden, huoltovarmuuden sekä Suomen toiminnan kansainvälisten yhteisöjen jäsenenä.

Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä kokonaisvaltaisen hallintorajat ylittävän sisäisen turvallisuuden selonteon.

Uuden tiedustelulainsäädännön tehokas ja asianmukainen soveltaminen varmistetaan sekä tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksien ja erityisesti tiedustelua valvovien viranomaisten resurssien ajantasaisuus ja riittävyys taataan. Hallitus antaa tiedustelulainsäädännöstä kokonaisvaltaisen selonteon vuoden 2021 loppuun mennessä.

Turvallisuusviranomaisten toimintakyky

Rikollisuutta ja rikosten uusimista ehkäistään monipuolisin keinoin. Poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten tai ulosoton kohtaamat henkilöt ohjataan myös muiden tarvitsemiensa palveluiden piiriin, kuten ulosotosta talous- ja velkaneuvontaan, poliisilta päihdehuoltoon tai väkivallan katkaisuohjelmaan, vankilasta ja yhdyskuntaseuraamuksista sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä rikollisuutta ehkäiseviin kuntoutusohjelmiin. Oikeusministeriölle osoitetaan rahoitus kolmivuotiseen hankkeeseen rikosten ennaltaehkäisyn tehostamiseksi.

Hallitus kiinnittää erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan vähentämiseen. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuksia parannetaan ja vahvistetaan viranomaiskäytäntöjä.Seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseksi edistetään Lastenasiantalo-mallin laajentamista. Ihmiskaupan uhrin asemaa parannetaan itse ihmiskaupparikosprosessin etenemisestä riippumatta.

Rikosvastuun toteutumiseksi ja rikosten käsittelyaikojen nopeuttamiseksi lisätään poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten voimavaroja siten, että koko oikeudellisen prosessin käsittelyajat lyhenevät (esitutkinta, syyttäminen ja tuomioistuinkäsittely lainvoimaiseen tuomioon).

Radikalisaatiota ehkäistään viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä tukemalla järjestöjen toimintaa. Järjestöjen tarpeellinen rahoitus ja ohjaus varmistetaan, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä ja valtakunnallista. Tietoa palveluista levitetään eri viranomaisille, jotta apua tarvitsevat osataan ohjata sopivan avun piiriin.

Poliisien määrä nostetaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Tätä tuetaan poliisien koulutusmäärää lisäämällä. Vahvistuvat voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyritään edistämään. Kiinnitetään huomiota poliisin kielitaitoon.

Hallitus lisää viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä etenkin heikoimmilla palvelutason alueilla. Poliisille määritellään enimmäisvasteajat koko Suomeen.

Lähiöpoliisitoimintaa, raskaan liikenteen valvontaa sekä ennalta ehkäisevän työn resursseja vahvistetaan. Harmaan talouden torjuntaohjelmaa jatketaan ja talousrikostutkinnan suorituskyvyn varmistamiseksi sisäministeriölle osoitettu määräaikainen erillisrahoitus muutetaan pysyväksi rahoitukseksi 2021 lukien.Verkossa tapahtuvan rikollisuuden tutkintaa ja torjuntaa vahvistetaan.Perustetaan ryhmä ihmiskaupparikosten paljastamiseen ja tutkimiseen.

Turvataan Rajavartiolaitoksen suorituskyky muuttuvassa toimintaympäristössä.Rajavartiolaitoksen tekniset valvontajärjestelmät ja kaksi lentokonetta uusitaan vuoteen 2022 mennessä. Käynnistetään suunnittelu kolmen vartiolaivan korvaamiseksi kahdella uudella laivalla ja myönnetään tilausvaltuudet.

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen PTR-yhteistyötä jatketaan.Turvallisuusviranomaisten hallinnollista yhteistyötä kehitetään ja syvennetään.

Hallitus jatkaa toimenpiteitä, joilla turvataan turvallisuusviranomaisille terveelliset, turvalliset ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiset toimitilat.

Ehkäistään ja torjutaan paperittomuutta laaja-alaisella viranomaisyhteistyöllä.

Laaditaan uusi laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma ja toteutetaan se.

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet. Vahvistetaan pelastustoimen ja siviilivalmiuden tutkimus- ja kehittämistoimintaa.Pelastusviranomaisten johto- ja tilannekeskuskokonaisuus yhtenäistetään sekä huolehditaan sen kytkeytymisestä muiden viranomaisten johto- ja tilannekeskuksiin.

Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina vahvistetaan tunnistaen myös niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet. Uudistetaan pelastuslaki kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta.Hallitus huolehtii koko maan kattavasta paloasemaverkostosta.

Viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden kriittinen viestintä ja yhteistyö turvataan koko maassa. Tulevaisuuden laajakaistaisen viranomaisverkon (Virve)toimintaedellytykset varmistetaan huomioiden haavoittuvuudet ja riskitekijät.

Hallitus uudistaa kansallisen kyberturvallisuusstrategian ja käynnistää strategian toimeenpanon. Kyberturvallisuuden strategista johtamista kehitetään.Kyberturvallisuuden rahoitusta sekä Kyberturvallisuuskeskuksen kykyä tukea eri toimialojen yritysten, hallinnon sekä kansalaisten kyberturvallisuutta vahvistetaan. Kansalaisten kyberosaamista kasvatetaan.

Yhteiskunnan haavoittuvuutta vähennetään vahvistamalla kriittisen infrastruktuurin toimintakykyä myös kriisitilanteissa. Suomessa sijaitsevan Euroopan hybridiosaamiskeskuksen toimintaa tuetaan.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi varmistetaan riittävät viranomaisresurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja tehostetaan valvontaa.

Elinkeinoelämän kykyä selvitä lisääntyvän tietotekniikan hyödyntämisen tuomista riskeistä vahvistetaan. Rahoitusalalla varautumista koskevaa lainsäädäntöä täsmennetään siten, että yhteiskunnan kannalta elintärkeiden rahoitusmarkkinapalveluiden jatkuvuus turvataan kansallisin varajärjestelyin myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

EU-maiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden ja kriisinhallintaoperaatioiden yhteistyötä tuetaan muun muassa hallitsemattoman muuttoliikkeen, terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemiseksi.

Tavoite

3Demokratia, osallisuus ja luottamus yhteiskunnan instituutioihin vahvistuvat

Hallitus turvaa osallisuuden ja monimuotoisen kansalaistoiminnan edellytykset valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.

Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä vahvistetaan ja torjutaan osallisuudella eriarvoisuutta. Kaikkien mahdollisuutta merkitykselliseen kansalaistoimintaan edistetään ja turvataan järjestöjen toiminnan autonomisuus.

Hallitus kartoittaa eri väestöryhmien keskuudessa esiintyviä syrjäytymisen riskitekijöitä ja keinoja niihin vaikuttamiseksi. Vähemmistöryhmien osallisuutta koulutuksessa parannetaan. Vahvistetaan osallistumisoikeuksien ja aktiivisen osallistumisen toteutumista sekä hyviä väestösuhteita.

Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden avunsaantia tehostetaan viranomaisten välistä palveluun ohjaamista kehittämällä.Syrjäytymisriskin tunnistamista kehitetään ja mahdollistetaan varhaisen puuttumisen malli, kun useampi syrjäytymisindikaattori täyttyy.

Kuulemiskäytäntöjä ja vaikutusten arviointia parannetaan sekä lisätään kansalaisyhteiskuntaan liittyvää osaamista hallinnossa.

Kansalaistoimintaa häiritsevää hallintokuormaa puretaan ja lupakäytäntöjä kevennetään. Selvitetään ja poistetaan pikaisesti muun muassa tulorekisterin aiheuttama tarpeeton kansalaistoimintaa häiritsevä hallinnollinen taakka pienille yhdistyksille.

Aselupakäytännöt yhdenmukaistetaan niin, ettei aselainsäädäntö kiristy.

Tiedonvälitys ja journalismi

Hallitus tukee sananvapautta ja demokratian toimivuutta vahvistamalla vastuullisen median toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä sekä kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään.

Yleisradion riippumattomuus turvataan ja sen merkittävää roolia kaikkia suomalaisia palvelevana julkisena mediana vahvistetaan.

Väärän tiedon ja valeuutisoinnin leviämistä ehkäistään edistämällä medialukutaitoa muun muassa opettajankoulutuksessa, kouluissa ja nuorisotyössä. Tietoisuutta hybridivaikuttamisesta lisätään.

Vastuullisen journalismin toimintaedellytyksiä tuetaan erityisesti nuorten suosimien digitaalisilla alustoilla toimivien medioiden osalta.

Hallitus seuraa tekoälyn käytön vaikutuksia ihmisten yhdenvertaisuuteen.Varmistetaan, ettei tekoälyjärjestelmissä hyödynnetä välittömästi tai välillisesti syrjiviä toimintamalleja.

Digitaalisesti talletetun informaation säilyvyys ja luotettavuus varmistetaan.Huolehditaan, että Suomella on varmennettua ja pysyvää digitaalista historiaa.

Vahvistetaan tukipalveluita, joilla edistetään ikäihmisten kykyä käyttää sähköisiä palveluja sekä autetaan lapsia suojautumaan ja käsittelemään verkossa kohtaamian ongelmia.

Ylivelkaantumiseen liittyvät kysymykset

Hallitus toimii tehokkaasti ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseksi. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan ja palveluihin ohjaamista tehostetaan koko maassa oikeusministeriölle osoitettavan lisämäärärahan puitteissa. Sosiaalinen luototuksen valtakunnallistaminen selvitetään, ja selvityksen pohjalta se otetaan käyttöön koko maassa vaalikauden aikana.

Kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä ja ylivelkaantuneiden avunsaantia parannetaan. Hallitus vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä velkakierteiden ehkäisemiseksi. Talousosaamista lisätään eri asteisessa koulutuksessa velkaantumisongelman ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Taloussosiaalityön osaamista vahvistetaan osana sosiaalityön koulutusta.

Hallituskaudella 2015-2019 hyväksytyn kuluttaja- ja pikaluottoja koskevan sääntelyn tehokkuutta seurataan ja mikäli sen tehokkuudessa havaitaan puutteita, ryhdytään toimenpiteisiin sääntelyn tehostamiseksi ja kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelemiseksi. Pikaluoton myöntäjien valvonta keskitetään Finanssivalvontaan.

Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö. Hallitus ryhtyy toimiin vahvistaakseen viranomaisten edellytyksiä puuttua lain tai hyvän perintätavan vastaiseen perintätoimintaan.

Hallitus selvittää pikaisesti vaalikauden alussa ulosottokaaren muutostarpeet, esimerkiksi velallisen suojaosan kohdalla, ja tekee tarvittavat lainsäädännölliset muutokset. Tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosaa vähintään takuueläkkeen tasolle.

Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön hallituskauden aikana ja samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa.

Hallitus selvittää yksityishenkilön velkajärjestelyn ja yrityssaneerausta koskevien lakien muutostarpeet tavoitteena velkajärjestelyjen ja niiden kattavuuden parantaminen.

Rahapelipolitiikka, Veikkauksen asema ja veikkausvoittovarat-otsikko

Rahapelihaittojen hillitsemiseksi rahapelipolitiikalla turvataan Veikkaus Oy:n kanavointikykyinen yksinoikeus ja Veikkaus Oy:n toimintaedellytykset nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä.

Rahapelihaittoja torjutaan tehokkaasti. Rahapelipelaamista ohjataan lailliseen, vastuulliseen ja valvottuun pelitarjontaan.

Rahapelipolitiikan tavoitteiden varmistamiseksi hallitus toteuttaa hallituskauden alussa arpajaislain uudistuksen toisen vaiheen.

Arpajaislain vastaiseen markkinointiin puututaan tehokkaasti. Selvitetään keinoja rajoittaa pelaamista yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten toimijoiden sivustoille.

Järjestöjen valtionapukäytännöt

Järjestöjen avustusten ja rahoituksen riittävyyttä seurataan muuttuvassa toimintaympäristössä.

Järjestöille jaettavien avustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla selvitetään oikeusministeriön ja tuotonjakoministeriöiden kesken ja soveltuvin osin yhdenmukaistetaan. Uudistustyön lähtökohtana on kansalaisjärjestöjen autonomian kunnioittaminen ja byrokratian keventäminen, pitkäjänteisyyden ja ennakoitavuuden turvaaminen, järjestöjen yhdenvertainen kohtelu sekä avoimuus ja läpinäkyvyys.

Rakennetaan vahvaa kumppanuutta järjestöjen ja valtion välillä eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Turvapaikka- ja pakolaispolitiikka

Globaaliin pakolaistilanteeseen vastaaminen edellyttää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Suomi tekee turvapaikka- ja pakolaispolitiikassa jatkuvaa pohjoismaista yhteistyötä edistäen yhtenäisiä linjoja ja käytäntöjä. Suomi edistää yhteisten ihmisoikeuksia kunnioittavien eurooppalaisten turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa koskevien ratkaisujen muodostumista pyrkimyksenä oikeudenmukainen ja kestävä vastuunjako Euroopan maiden kesken.

Suomi edistää osana kansainvälistä yhteistyötään kiintiöpakolaisjärjestelmän laajempaa käyttöä. Yhteistyötä̈ YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kanssa jatketaan, jotta voimme tarjota turvaa kaikkein haavoittuvammassa asemassa oleville.

Kiintiöpakolaisjärjestelmä on mahdollistanut kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella myönnettävien oleskelulupien kohdentamisen erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ja on vaikuttava sekä turvallinen tapa toteuttaa humanitääristä maahanmuuttoa. Kiintiöpakolaisia valittaessa painotetaan haavoittuvaa asemaa ja huomioidaan myös kotoutumisen edellytyksiä.

Kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vuonna 2020 vähintään 850 tasolle. Tämän jälkeen arvioidaan vuosittain kiintiöpakolaisten määrä välille 850-1050 ottaen huomioon turvapaikanhakijoiden määrä.

Turvapaikkaprosessin sujuvuus ja perusoikeuksien toteutuminen varmistetaan sekä näyttökynnyksen kohtuullisuus arvioidaan. Turvapaikkahakemukset käsitellään ilman aiheettomia viivästyksiä yksilöllisessä ja oikeusturvan takaavassa menettelyssä tavoitteena kuuden kuukauden käsittelyaika.

Selvitetään ulkomaalaislakiin tehtyjen lukuisten erillisten lakimuutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan.

Vapaaehtoisen paluun järjestelmää kehitetään ensisijaisena vaihtoehtona turvata kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistuminen kestävää paluuta tukien.Palautuksia toimeenpannaan tehokkaasti kunnioittaen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten palautuskieltoja.

Hallitus pyrkii saamaan aikaan palautussopimukset kaikkien keskeisten kolmansien maiden kanssa, joiden kansalaisia Suomi voi palauttaa turvallisesti.Jatketaan yhteistyötä sen varmistamiseksi, että viranomaisten linjaukset keskeisimpien lähtömaiden tilanteesta ja sisäisen paon mahdollisuudesta ovat linjassa YK:n pakolaisjärjestön suositusten kanssa huomioiden myös EASO:n selvitykset.

Käynnistetään lakimuutos ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta.

Selvitetään yli 15-vuotiaiden lasten säilöönoton vaihtoehtoja.

Hallitus kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.

Selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta huomioiden perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt.Toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.

4.3.1Oikeusvaltion kehittäminen

Turvallinen oikeusvaltio edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien ja oikeusturvan yhdenvertaista toteutumista sekä hyvien väestösuhteiden, osallisuuden ja osallistumisoikeuksien vahvistamista. Näin ylläpidetään yhteiskuntarauhaa ja kansalaisten luottamusta. Erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaamiseen. Esimerkiksi lähisuhdeväkivallan uhrien, vanhusten, vammaisten, sukupuolivähemmistöjen, etnisten vähemmistöjen sekä turvapaikanhakijoiden asemassa on edelleen vakavia puutteita. Puutteita on myös ihmisoikeusongelmien tunnistamisessa sekä raportoinnissa.

Nykytilan parantaminen edellyttää arjen turvallisuuden edistämistä, eriarvoisuuden kaventamista sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa syrjäytymiseen ja vihapuheeseen puututaan. Lisäksi yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan sekä pääsyä koulutukseen ja työelämään edistetään tavoitteellisesti.

Yhteiskunnallinen passivoituminen on lisääntynyt ja esimerkiksi äänestysaktiivisuus on muihin Pohjoismaihin verrattuna alhainen. Liian moni kokee, ettei kykene vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Yhteiskunnallisessa osallisuudessa on suuria sosioekonomisia ja alueellisiakin eroja.

Tavoite

1Toimiva demokratia sekä laadukas lainsäädäntö, joka edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Keinot

Lainvalmistelijoiden osaamista perus- ja ihmisoikeuksista vahvistetaan johdonmukaisesti ja ministeriöiden rajat ylittävää tukea lisätään, jotta lakien vaikutukset myös ihmisten toimeentuloon, ympäristöön, tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja yritysten toimintaedellytyksiin voidaan arvioida perusteellisesti. Perustuslain asemaa ja sen tulkinnan riippumattomuutta kunnioitetaan ja vahvistetaan samalla kun lakiesitysten perustuslainmukaisuuden sekä vaikutusten arviointia tehostetaan ja laajennetaan.

Valmistellaan kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma.Ihmisoikeusongelmien tunnistamisen ja raportoinnin ongelmiin puututaan määrätietoisesti turvaamalla erillisvaltuutettujen ja muiden viranomaisten toiminta sekä kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten toimijoiden toimintaedellytykset. Toteutetaan yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus.

Lainsäädännön arviointineuvoston roolia vahvistetaan samalla kun Suomeen laaditaan valtioneuvostotasoinen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä, jonka valmistelu aloitetaan mahdollisimman pian. Laaditaan paremman sääntelyn kokonaisvaltainen toimintaohjelma.

Suomi edistää EU:n yhteisten perusarvojen toteutumista vaatimalla, että jäsenmaille maksettavat tuet, kuten rakennerahat kytketään EU:n perusarvojen noudattamiseen. Lainvalmistelussa edistetään pohjoismaista yhteistyötä, etenkin EU-direktiivien voimaansaattamiseksi, jottei synny uusia rajaesteitä Euroopassa.Suomi on aloitteellinen pohjoismaisen digitaalisen säädöskokoelman luomiseksi.

Käynnistetään vuoteen 2025 ulottuva hallinnonalat ylittävä demokratiaohjelma.Demokratiaohjelman keskeisiä painopisteitä ovat kouluopetuksen ja koulujen toimintakäytäntöjen kehittäminen tukemaan lasten ja nuorten valmiuksia vaikuttaa omassa lähiympäristössään ja laajemmin yhteiskunnassa, ulkopuolisuutta kokevien osallisuuden vahvistaminen, kansalaisjärjestöjen autonomian ja toimintaedellytysten turvaaminen sekä lähidemokratian vahvistaminen.

Edistetään aktiivisesti monipuolisia ja vaikuttavia osallistumisen mahdollisuuksia ja suoran demokratian keinoja, kuten esimerkiksi käyttäjädemokratia, kansalaisraadit, kuntalaishaastattelut, nuorisovaltuustot, verkkovaltuustot ja osallistuva budjetointi sekä etsitään keinoja kytkeä pop-up-tilaisuudet ja kevytosallistuminen politiikkaan ja poliittiseen keskusteluun.

Korruptionvastaista toimintaa tehostetaan säätämällä ilmoittajan suojelusta (ns.Whistleblower-direktiivi) sekä lisäämällä läpinäkyvyyttä kaikessa päätöksenteossa.

Säädetään avoimuusrekisteri parlamentaarisen valmistelun pohjalta kansalaisyhteiskuntaa kuullen. Lain tarkoituksena on päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta epäasiallisen vaikuttamisen torjunta sekä kansalaisten luottamuksen vahvistaminen.

Selvitetään tarve ajantasaistaa julkisuuslaki koskemaan asiakirjakohtaisuuden lisäksi tietoa laajemmin. Arvioidaan julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskemaan julkisen sektorin omistamia tai määräysvallassa olevia oikeushenkilöitä.

Julkisuuslain noudattamista vahvistetaan tiukentamalla viranomaisten velvollisuutta julkisuuslain ja sitä koskevan oikeuskäytännön julkisuusmyönteiseen noudattamiseen sekä selvittämällä nykyistä selkeämmät seuraamukset lain rikkomisesta.

Laaditaan uudistettu kansalliskielistrategia, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Strategia vastaa Kotimaisten kielten keskuksen huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä.

Kaikki valtiolliset ohjeet ja säännökset annetaan myös ruotsiksi niiltä osin kuin ne koskevat myös Ahvenanmaata. Lisäksi laaditaan kielipoliittinen ohjelma, jossa huomioidaan muut Suomessa puhutut kielet, erityisesti saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet.

Uudistetaan vahingonkorvauslain julkisyhteisön korvausvastuuta koskeva sääntely.

Henkilötietojen suojaa kehitetään määrätietoisesti. Edistetään Pohjoismaiden neuvoston yhteispohjoismaista sähköistä identiteettiä koskevaa hanketta.

Ahvenanmaan itsehallintoa kehitetään ja vaalitaan hyvässä yhteistyössä Ahvenanmaan kanssa. Ahvenanmaan itsehallinnon uudistaminen jatkuu.Ahvenanmaa-kysymysten yhteensovittamista kehitetään. Varmistetaan toimiva yhteydenpito ruotsin kielellä valtionhallinnon ja maakunnan itsehallinnon välillä.Ahvenanmaan vaikuttamismahdollisuudet EU-asioissa turvataan. Viime vaalikaudella tehty sopimus rahoituksesta toteutetaan.

Hallituskauden aikana tehdään Ahvenanmaa-strategia, jossa on konkreettisia ehdotuksia, miten Ahvenanmaa-osaamista vahvistetaan ja kehitetään valtionhallinnossa sekä varmistetaan resurssien riittävyys.

Ahvenanmaan itsehallintoa nostetaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuoden yhteydessä kansainvälisesti esille esimerkkinä onnistuneesta ja menestyksekkäästä itsehallintoratkaisusta.

Tavoite

2Toimivat oikeusprosessit ja oikeusturva (mm. oikeusturvan saatavuus taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta, oikeudenkäyntien kesto).

Keinot

Oikeudenhoidon riittävät resurssit turvataan ja oikeudenkäyntien kokonaiskestoa lyhennetään. Oikeudenkäyntien kustannuksia alennetaan ja sujuvoitetaan muun muassa digitalisaation avulla ja vahvistetaan oikeudenalakohtaista erityisosaamista tuomioistuimissa. Rikosasioiden käsittelyä nopeutetaan varmistamalla parempi yhteistyö syyttäjän ja poliisien kesken. Syrjäytymisen ehkäiseminen, koulutus ja kiinnijäämisriskin nostaminen ovat tärkeimpiä rikollisuutta ehkäiseviä toimia.

Selvitetään oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteita muun muassa kuluriskin alentamiseksi. Selvitetään oikeusavun tulorajojen nostamista, keskituloisten oikeusapua ja oikeusturvavakuutusten sääntelyä.

Keskitetään oikeudenkäynneissä näytön vastaanottaminen käräjäoikeuksiin niin, että todistelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten.

Käynnistetään ”tulevaisuuden tuomioistuin” -hanke oikeudenkäytön kehityssuuntien ja nykyisen tuomioistuinrakenteen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi sekä toimintatapojen uudistamiseksi.

Tuomioistuinverkko ja ulosottoviraston toimipisteverkko säilytetään nykyisellään ja vankilaverkkoa kehitetään edelleen samalla turvaten nykyiset toimipisteet.

Lautamiesjärjestelmä säilytetään ja selvitetään lautamiesten valintatavan uudistaminen tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavasti.

Selvitetään maksuaikoja ja maksukyvyttömyyttä koskevan lainsäädännön uudistamista, tavoitteina etenkin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen.

Selvitetään tarve lainsäädännölle, joka turvaa pienyrittäjien asemaa markkinoilla.Puututaan epäreiluun kilpailuun lisäämällä Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä markkinaoikeuden resursseja.

Ajantasaistetaan kuluttajansuojaa etenkin palveluiden osalta. Samalla kuluttajansuojalainsäädännön noudattamista tehostetaan uudistamalla kuluttajaviranomaisten toimivaltuuksia koskevaa sääntelyä.

Puhelin- ja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään tiukemmin kuluttajan suojaksi.

Vähennetään kuluttajaluottojen houkuttelevuutta jatkamalla aggressiivisen markkinoinnin hillitsemiseen tähtäävää työtä.

Sovittelun käyttöä vahvistetaan oikeudenkäyntien määrän vähentämiseksi.Sovittelua ei käytetä tilanteessa, jossa se saattaa uhata uhrin oikeusturvaa.Arvioidaan lähisuhdeväkivallan sovittelun jatkamista. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet tuoda sovittelun kaltaisia menettelyjä joihinkin hallintoprosesseihin ja selvitetään pienten yksityisten, mukaan lukien yritysten, välisten riita-asioiden ratkaisua kevyemmillä menettelyillä, esimerkiksi lautakunnilla. Selvitetään mahdollisuudet tasata juttuja joustavammin tuomioistuinten välillä.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa vahvistetaan niin, että mahdollistetaan avustajan käyttö turvapaikkapuhuttelussa ja otetaan käyttöön tuntiperusteiset palkkiot avustajille sekä yleiset hallinto-oikeudelliset valitusajat. Parannetaan turvapaikanhakijoille suunnattua yleistä oikeudellista neuvontaa, arvioidaan turvapaikkamenettelyn laatua ja lapsen edun toteutumista sekä varmistetaan turvapaikanhakijoita avustavien lakimiesten pätevyys ja huolellisuus.

Tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa jatkamalla ulosottolaitoksen ja konkurssiasiamiehen toimiston lisärahoitusta.

Selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi.

Tavoite

3Vahvistetaan yhteiskunnan eheyttä (osallisuus, hyvät etniset suhteet, syrjinnän ehkäisy, kasautuvan syrjäytymisen ja eriarvoistumisen katkaiseminen).

Keinot

Tuetaan tasa-arvoista vuorovanhemmuutta. Mahdollistetaan lapselle kaksi tasavertaista osoitetta.

Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta.Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta.

Sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika.

Henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuudesta luovutaan osana henkilötunnuksen uudistamista valtiovarainministeriön selvityksen pohjalta.

Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan ja luovutaan pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta.

Yhdistetään äitiys- ja isyyslait vanhemmuuslaiksi.

Selvitetään ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen lainsäädännössä erikseen määriteltävissä tapauksissa.

Hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset. Osana tätä työtä selvitetään ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin edellytyksiä. Jatketaan työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi.Totuus- ja sovintokomission työtä jatketaan. Selvitetään pikaisella aikataululla saamelaiskäräjävaalien ajankohtaan liittyvä kysymys.

Hallituskaudella laaditaan laaja-alainen hyvien väestösuhteiden edistämisen toimintaohjelma täydentämään valtion kotouttamisohjelmaa. Arvioidaan tarve puuttua vakavimpiin järjestäytyneen rasismin muotoihin lainsäädännön keinoin.

Valtioneuvosto käynnistää valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.

Tavoite

4Turvallinen oikeusvaltio (vastuullinen rikosseuraamusjärjestelmä, rikoslaki ja rikosuhrien aseman parantaminen).

Kriminaalipolitiikka tähtää kokonais- ja uusintarikollisuuden vähentämiseen, vaikuttavan kuntouttavan toiminnan vahvistamiseen sekä rikosseuraamusviranomaisten ja muiden sektoreiden välisen yhteistyön lisäämiseen. Kohdennetaan väkivallan vastaista työtä väkivaltataipumuksia itsessään tunnistavalle, kaikki sukupuolet huomioiden.

Keinot

Turvataan rikoksen uhrin ja henkirikoksen uhrin omaisten parempi tuki ja mahdollisuus saada korvauksia Valtiokonttorilta. Vahvistetaan matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuksia ja viranomaiskäytäntöjä. Uudistetaan lähestymiskieltoon liittyvä lainsäädäntö turvaamaan paremmin uhrin oikeudet.Säädetään rikoslain 6 luvun 5 pykälän mukaiseksi koventamisperusteeksi rikoksen tekeminen sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta.

Laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma, jossa muun muassa lisätään uhrien tukipalveluja sekä turvakotien paikkamäärää ja resursointia Euroopan neuvoston edellyttämälle tasolle. Perustetaan itsenäinen ja riippumaton naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävä ja huolehditaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta. Ehkäistään myös miehiin kohdistuvaa väkivaltaa sen kaikissa muodoissa.

Turvataan resurssit sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön. Mahdollistetaan pakkoavioliittojen mitätöinti ja selvitetään niiden kriminalisointia.

Laaditaan laki ihmiskaupan uhrien auttamisesta, joka turvaa kuntien mahdollisuuden auttaa uhreja ja lisää sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin viittaukset ihmiskaupan uhreihin. Vastaanottolakia päivitetään niin, että kytkentä rikosprosessiin heikkenee kansainvälisten velvoitteiden edellyttämällä tavalla.

Ihmiskaupan uhrien turvallisesta ja tuetusta asumispalvelusta säädetään ja huolehditaan EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Toiminnan valvonta- ja ohjaustehtävä osoitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.

Toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Muutetaan rikoslain raiskausmääritelmä suostumuksen puutteeseen perustuvaksi oikeusturvasta huolehtien. Laajennetaan seksuaalirikosten uhrien tukikeskusten palvelutarjontaa ja valtakunnallista kattavuutta. Laaditaan Suomeen Lanzaroten sopimuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä järjestöjen kanssa lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi ja varmistetaan sen kohteeksi joutuneiden palvelut.

Törkeimpien väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistavuutta arvioidaan niin, että rangaistukset ovat oikealla tasolla sekä suhteessa teon vahingollisuuteen että muista rikoksista langetettaviin rangaistuksiin. Erityisesti lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten vähimmäisrangaistuksia korotetaan. Arvioidaan vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapautumisen edellytyksiä perusteellisesti.

Hallituskauden aikana toteutetaan poikkihallinnollisesti toimenpiteitä, joilla puututaan nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, tutkimusta ja tiedonvälitystä.Turvataan edellä mainittujen rikosten torjuntaan ja selvittämiseen riittävät resurssit sekä osaaminen. Edistetään syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Selvitetään ja tarvittaessa tarkennetaan kotirauhan ja julkisrauhan rikkomisen soveltuvuus yritystoimintaan, elinkeinonharjoittajiin ja tuotantotiloihin kohdistuvaan häirintään.

Selvitetään ympäristörikosten ennaltaehkäisyn ja seuraamusjärjestelmän tehostamista.

Toteutetaan maanomistajan oikeusturvaa parantava ja kuntien maapolitiikan turvaava lunastuslain kokonaisuudistus.

4.3.2Puolustuspolitiikka

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan ja muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen. Itämeren alueen sotilasstrateginen merkitys on kasvanut, ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt. Uusien vaikuttamiskeinojen kehitys on vaikeuttanut uhkatilanteiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Kybertoimintaympäristön ja hybridiuhkien merkitys kasvaa eikä niiden käyttöä poliittisten ja sotilaallisten päämäärien saavuttamiseksi voida sulkea pois. Turvallisuusympäristön kehitys on asettanut kasvaneita vaatimuksia erityisesti tilannekuvalle, ennakkovaroituskyvylle ja valmiudelle. Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa, yllättävät turvallisuusympäristön muutokset ovat mahdollisia.

Sotilaallisen toimintaympäristön muutoksen ohella haasteena on myös käytöstä poistuva kalusto. Suomen puolustus on 2020-luvulla poikkeuksellisessa tilanteessa, kun kahden puolustushaaran pääjärjestelmät poistuvat käytöstä lähes samanaikaisesti.

Vuosina 2012–2014 toteutuneessa puolustusvoimauudistuksessa puolustusbudjettia leikattiin n. 10 prosenttia pääosin sen hetkisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Uudistukselle asetetut säästötavoitteet saavutettiin.

Tavoite

1Uskottava puolustus

Suomi pitää huolen uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen riittävästä resursoinnista. Suomen puolustuskyky perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.

Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. Kansainvälinen puolustusyhteistyö, kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta sekä osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan ovat tärkeä osa Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.

Keinot

Toimintaympäristön kehitystä vastaavan puolustuskyvyn ylläpito ja sen kehittämisedellytykset varmistetaan turvaamalla puolustushallinnolle riittävät resurssit. Puolustuksen resursoinnissa noudatetaan puolustusselontekoa (2017).

Suomen sotilaallinen puolustuskyky on kokonaisuus ja sitä kehitetään tasapainoisesti kaikissa puolustushaaroissa. Maavoimien toimintaedellytykset turvataan ja kalustoa ja materiaalia kehitetään suunnitelmallisesti.

Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään hallituskaudella noin 100 tehtävällä.Turvallisuustilanteen muutokset edellyttävät puolustusvoimilta korkean valmiuden ylläpitämistä ja suorituskyvyn jatkuvaa kehittämistä. Lainsäädäntö ja tehtävät ovat muuttuneet ja kansainvälisen toiminnan määrä on kasvanut.Henkilöstön jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Puolustushallinnon kiinteistöjärjestelmää kehitetään palvelemaan puolustushallinnon tarpeita aiempaa paremmin. Senaatti-kiinteistöille perustetaan tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt, joka vastaa puolustushallinnon erityistarpeista muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Puolustuskiinteistöjen velvoitteista säädetään lailla. Tavoitteena on vähentää toimitilakustannusten nousua.

Kansainvälinen puolustusyhteistyö on osa Suomen puolustuskykyä.Puolustusyhteistyöllä, mukaan lukien kansainvälinen harjoitustoiminta ja kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö, vahvistetaan Suomen kansallista puolustusta sekä parannetaan lakisääteistä edellytystä tarvittaessa antaa ja vastaanottaa sotilaallista apua.

Suomi jatkaa aktiivista osallistumista pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön Nordefco:n puitteissa. Nordefco-yhteistyön painopisteet ovat tilannekuvayhteistyössä ja koulutus- ja harjoitustoiminnassa.

Hallituskaudella laajennetaan kahdenvälistä ja alueellista puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Hallituskaudella kehitetään transatlanttista yhteistyötä sekä lisätään yhteistyötä Norjan kanssa. Yhteistyötä kehitetään myös muiden kumppanimaiden kanssa.

Osallistuminen vaativaan kansainväliseen harjoitustoimintaan on keskeinen osa puolustusyhteistyötä. Harjoituksiin osallistuminen harkitaan tapauskohtaisesti kansallisen puolustuksen, Suomen omien intressien ja harjoituksista saatavan hyödyn pohjalta. Puolustusministeriö arvioi yhdessä ulkoministeriön kanssa koulutus- ja harjoitustoiminnan ulko- ja turvallisuuspoliittista merkittävyyttä harjoituskohtaisesti TP-UTVA:n asettamien kriteereiden mukaan. TP-UTVA linjaa puolustusvoimien kansainvälisestä harjoitustoiminnasta. Kansainvälinen koulutus- ja harjoitustoiminta on myös välttämätöntä kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista koskevan lainsäädännön sekä sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämän sotilaallisen kyvyn kannalta. Suomi osallistuu Naton artikla 5 -harjoituksiin ainoastaan kumppanimaan roolissa.

Eduskunnan valiokuntia informoidaan säännöllisesti ja oikea-aikaisesti kansainvälisestä harjoitustoiminnasta.

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan perustuu Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteisiin. Osallistuminen palvelee niin vastuunkantoa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä kuin puolustusvoimien suorituskyvyn ja valmiuksien kehittämistä.

Suomi toteuttaa ja edistää kriisinhallinnan kokonaisvaltaista lähestymistapaa.Keskeistä on turvallisuuden ja vakauden vahvistaminen konfliktialueilla sekä konfliktista kärsivien maiden oman osaamisen ja kapasiteetin vahvistaminen.Vahvistetaan Suomen kykyä tarjota kriisinhallintakapasiteettia ja rakennetaan johdonmukaista kokonaisuutta kriisinhallinnasta rauhanvälitykseen ja jälleenrakentamiseen.

Suomen kriisinhallintapolitiikan kehittämiseksi asetetaan parlamentaarinen komitea, joka laatii kokonaisvaltaisen yli hallituskausien ulottuvan kriisinhallinnan tavoitelinjauksen toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi samoin kuin määrällisesti riittävän osallistumisen varmistamiseksi. Hallituskaudella Suomi pyrkii vahvistamaan osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan.

Yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.Asevelvollisuus tukee yhteiskunnallista koheesiota ja luo perustaa maanpuolustustahdolle. Hallituskauden alussa asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Tavoitteena on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen.

Varusmiesten ja reserviläisten koulutusta kehitetään yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutoksia seuraten. Palvelusta suorittavien mahdollisuuksia yhdistää siviilielämä ja palvelus kehitetään. Naisten edellytyksiä suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus ja palvella Puolustusvoimissa parannetaan muun muassa tasa-arvotyöllä ja lisäämällä tietoisuutta naisten asepalveluksesta.

Kertausharjoitusten määrää nostetaan asteittain vaalikauden aikana Puolustusvoimien henkilöstömäärän kasvaessa. Tavoitteena on noin 20 prosentin lisäys nykyisestä tasosta hallituskauden loppuun mennessä.

Hallituskauden alussa laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon linjauksia noudattava puolustusselonteko. Tämä mahdollistaa Puolustusvoimien tehtävien ja resurssien tarkastelun kestävästi ja pitkäjänteisesti.

Tiedustelulakien mukanaan tuomat resurssitarpeet huomioidaan yhdessä sisäministeriön hallinnonalan kanssa. Hallitus antaa eduskunnalle selonteon tiedustelulakeihin liittyen.

Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli. Maanpuolustusjärjestöjen aktiivinen toiminta reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpidossa on merkityksellistä kansallisen puolustuksen suorituskyvyn näkökulmasta.Maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit varmistetaan ja ampumaharjoittelun edellytykset koko Suomessa turvataan. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta pannaan toimeen. Puolustushallinto ohjaa ja valvoo vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa asianmukaisella tavalla.

Suomalaisella puolustusteollisuudella on keskeinen merkitys huoltovarmuuden kannalta. Puolustustarvikkeiden vienti tukee osaltaan sotilaallista huoltovarmuuttamme. Suomi toimii puolustustarvikkeiden viennissä kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten sekä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Suomi kehittää omaa puolustusteollisuuttaan kansallisesti sekä yhteistyössä Euroopan unionin ja muiden vakiintuneiden kumppaneiden kanssa.

Puolustusvoimien sodan ajan suorituskyvyt perustuvat suurelta osin muualta yhteiskunnasta saataviin resursseihin. Sotilaallisella huoltovarmuudella turvataan puolustusvoimien kriittisten järjestelmien toimintakyky yhteiskunnan häiriötilanteissa. Teknologista osaamista kehitetään näiden järjestelmien toiminnan varmistamiseksi. Tätä varten tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä niin viranomaisten kuin koti- ja ulkomaisen puolustusteollisuuden kanssa. Räjähteiden elinkaaren hallinta järjestetään lähtökohtaisesti Puolustusvoimien omana tuotantona huoltovarmuuden varmistamiseksi.

Tavoite

2Poistuvat strategiset suorituskyvyt korvataan

täysimääräisesti

Maamme puolustuskyky turvataan strategisten hankkeiden kautta. Meri- ja ilmapuolustus ovat edellytys koko puolustusjärjestelmän toimivuudelle ja puolustusvoimien tehtävien toteuttamiselle normaalioloissa, alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa, ennaltaehkäisyssä sekä mahdollisen hyökkäyksen torjunnassa.

Keinot

Hornet-kaluston suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Hankintasopimus solmitaan vuonna 2021.

Laivue 2020-hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös tehdään hallituskauden alussa.

Tavoite

3Suomi on varautunut monipuolistuviin uhkiin

Perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi Suomi varautuu vastaamaan entistä monitahoisempiin uhkiin, joissa yhdistyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot.Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät toisiinsa yhä selvemmin ja siksi toimenpiteet vaativat poikkihallinnollista johtamista ja koordinointia.Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukaisesti sekä säädöspohjaa kehittämällä. Turvallisuuteen vaikuttavia teknologisia, yhteiskunnallisia ja ympäristön tilaan liittyviä kehityskulkuja seurataan tiiviisti ja ennakoiden.

Kansainvälinen yhteistyö on Suomen kyberturvallisuudelle elintärkeää. Suomen etu on tehdä tiivistä yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa monenvälisesti, alueellisesti ja kahdenvälisesti. Tämä koskee niin teknistä kuin poliittisen tason yhteistyötä ja vuoropuhelua. Suomi vaikuttaa kansainvälisen kyberturvallisuuden haasteiden ratkaisemiseksi aktiivisesti Euroopan unionissa ja keskeisissä kansainvälisissä järjestöissä.

Keinot

Kansallista kyberturvallisuutta edistetään päivittämällä Suomen kyberturvallisuusstrategia ja laatimalla kyberturvallisuuden kehittämisohjelma.Kyberturvallisuuden koordinaatiota tiivistetään ja vastuu siitä on valtioneuvoston kanslialla. Lisäksi varmistetaan ympärivuorokautinen keskitetty tilannekuva, joka on tukena valtion virastoille, kriittisille infrastruktuurin toimijoille ja kumppaneille.

Puolustusvoimat kehittää valmiuksia vastata monitahoisiin uhkiin. Hybridiuhkiin ja yhteiskunnan muihin häiriötilanteisiin varautuminen edellyttää syvenevää kansainvälistä, koko julkishallinnon kattavaa ja yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. Suomi vahvistaa hybridi- ja kyberuhkiin liittyvää osaamistaan jatkuvasti, jotta se pysyy korkealla kansainvälisellä tasolla. Puolustusvoimat jatkaa oman kyberpuolustuskykynsä kehittämistä ja osallistuu kansallisen kyberturvallisuusstrategian toteuttamiseen.

4.4Elinvoimainen Suomi

Tilannekuva

Suomella on vahvat edellytykset menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana vahvuuksiensa pohjalta. Tulevaisuuden muutosajureita ovat globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen. Elinvoimaisen Suomen menestyksen avain on kyvyssämme tarttua muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tarjota niihin ratkaisuja.Vahvuutenamme on myös moniin muihin maihin verrattuna vakaa ja ennustettava toimintaympäristö.

Kiinnittymällä kansainvälisiin kysyntävetoisiin ekosysteemeihin yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ja muut oppilaitokset luovat yhteistyössä uutta liiketoimintaa ja huippuluokan innovaatioita. Näin on mahdollista vahvistaa viennin merkittävää kasvua nykyisestä. Panostamalla lisäksi ohjelmallisesti kansainväliseen kasvuun sekä vahvaan yrittäjyyspolitiikkaan kykenemme monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja luomaan kestävän kasvun edellytyksiä kaiken kokoisille yrityksille.

Kasvua tuetaan panostamalla TKI-toimintaan, kehittämällä uusia toimintamalleja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä sekä lisäämällä kansainvälisten huippuosaajien määrää.

Suomen näkökulmasta keskeisiä tulevaisuuskysymyksiä ovat esimerkiksi väestön entistä voimakkaampi keskittyminen ja tämän seuraukset. Elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa. Pääkaupunkiseutu kilpailee muiden metropolialueiden kanssa. Kaupunkien merkitys elinvoimalle on suuri niin kasvun rakentamisessa kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä alueiden ja maakuntien asema on ratkaiseva.

Väyläverkkojen osalta on tarve siirtyä pitkäjänteisempään ja suunnitelmallisempaan kehittämiseen sekä korjattava pitkään jatkunutta investointien alirahoitusta. Saavutettavuus on turvattava koko Suomessa.

Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos voi johtaa tuotantoedellytysten heikkenemiseen maailman tärkeillä ruuantuotantoalueilla ja sen vuoksi tulee varmistaa maatalouden kannattavuus, kansallinen ruokaturva sekä kilpailukykyinen kotimainen ruokajärjestelmä osana kierto- ja biotalouden kokonaisuutta. Oma kotimainen ruoantuotanto on tärkeää huoltovarmuuden, työllisyyden ja aluerakenteen kannalta.

Tavoite

1Suomi tarjoaa ratkaisuja globaaleihin kehityshaasteisiin, mitä tukee arvopohjainen maakuva.

Suomeen luodaan kestävän kasvun strategia, joka tähtää elinkeinorakenteen monipuolistumiseen, tuottavuuden paranemiseen, viennin kasvuun, yritysten uudistumiseen ja toimintaedellytysten vahvistumiseen, sekä kansainvälisten miljardiluokan ekosysteemien syntyyn, joiden myönteiset vaikutukset heijastuvat koko maahan. Kasvustrategiaa ja työllisyyttä tukevat nouseva koulutustaso ja kansainvälinen huippuosaaminen sekä vahvat kotimarkkinat.

Suomi kehittyy merkittävästi tutkimus- ja innovaatiotoimintaympäristönä, sekä aineettomat ja aineelliset investoinnit lähtevät kasvuun.

Isoina muutosajureina kaikessa toiminnassa vaikuttavat ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, bio- ja kiertotalous, teknologinen kehitys sekä kaupungistuminen.

Keinot

Ekosysteemit kestävän kasvun moottoreina – Suomeen syntyy uusia miljardiluokan ekosysteemejä sekä nykyiset vahvistuvat.

•Laaditaan tiekartta TKI-panosten nostamiseksi 4 %:iin ja Suomen kehittämiseksi maailman parhaaksi innovaatio- ja kokeiluympäristöksi.

•Käännetään Suomen TKI-panostukset kasvu-uralle. Yksityisten TKI-rahojen määrän nostamiseksi resurssien lisäysten painopiste on avustusmuotoisessa yritysvetoisten yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia sisältävien yhteishankkeiden tukemisessa.

•Kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuusmallia.Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan ylittävää johtamista ja kasvupolitiikan koordinaatiota vahvistetaan läpi valtionhallinnon.

•Panostetaan kansainvälisten osaajien pito- ja vetovoimatyöhön sekä oleskelulupajärjestelmän nopeuttamiseen laatimalla ja resurssoimalla poikkihallinnollinen ohjelma. Säädetään avainhenkilölaki pysyväksi.

•Luodaan kansallinen aineettomien oikeuksien strategia, jonka avulla osaamista sekä hallintoa kehitetään ja tehdään nykytilannetta kehittäviä toimenpiteitä.

Valmistellaan viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelma 2030 yli perinteisten toimialarajojen yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa vuoden 2019 aikana.

•Sisällytetään ohjelmaan poikkihallinnollisesti tärkeimmät politiikan osa-alueet viennin ja kansainvälisen kasvun kannalta. Ohjelmassa painotetaan mm.kansainvälisen liiketoiminnan osaamista, tuottavuuden ja jalostusarvon nostoa sekä vähähiiliseen bio- ja kiertotalouteen siirtymistä.

•Seurataan ohjelman toteutumista vuosittain (julkisen talouden riihien yhteydessä) ja tarvittaessa tehdään uusia päätöksiä ohjelman tavoitteiden tueksi.

•Tehdään lisäpanostuksia kansainvälistymispalveluihin, jotka linkittyvät syntyviin ekosysteemeihin. Kehitetään pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia ohjelmakokonaisuuden avulla. Palvelujen alueellista, kansallista ja kansainvälistä saatavuutta parannetaan, ulkomaan resursseja vahvistetaan sekä eri osapuolten, kuten Team Finlandin, välistä yhteistyötä kehitetään.

•Edistetään aktiivista teollisuuspolitiikkaa EU-tasolla ja edellytetään teollisuuspoliittisen strategian laatimista, johon sisältyy suunnitelma eurooppalaisen elinkeinoelämän kestävästä kehityksestä globaalissa muutosprosessissa. Lisäksi edistetään aktiivista kauppapolitiikkaa, joka perustuu avoimuuteen sekä sääntöpohjaisen monenkeskisen kauppajärjestelmän ja vapaakaupan edistämiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.

•Kansainvälisen kasvun ohjelmaan sisällytetään toimialakohtaiset tiekartat vähäpäästöisyyteen.

•Sovitetaan yhteen yrityslähtöisen strategisen tutkimuksen ja kehityksen toimia kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikutetaan EU:n piirissä valmisteltavien osaamisalueiden ja eurooppalaisten ekosysteemien kehittämisohjelmiin ja uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin, kuten energian varastointiin ja akkuteollisuuteen koskeviin aloitteisiin. Varaudutaan mahdollisiin lisäinvestointitarpeisiin.

•Rakennetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä (PPP-malleilla)kansallisille vahvuuksille perustuvia ratkaisuja globaaleihin kehityshaasteisiin.

•Lisätään Pohjoismaista yhteistyötä arvopohjaisen yhteisen brändin vahvistamiseksi. Edistetään kasvua tukevaa lähialueyhteistyötä.

Vauhditetaan toimialojen kasvuhakuisuutta ja tulevaisuuden haasteisiin vastaava rohkeaa uudistumista.

•Laaditaan kaupan alan tulevaisuuden selonteko, jotta alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti.

•Käynnistetään kansallinen matkailun ohjelmakokonaisuus, jonka avulla matkailuala jatkaa kestävää kasvua ja tukee matkailuyrittäjyyden lisääntymistä.

•Jatketaan terveysalan kasvustrategian mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Edistetään sote-datan joustavaa ja laajamittaista hyödyntämistä, samalla kuitenkin rekisteröityjen tietosuojan korkeasta tasosta huolehtien.

•Käynnistetään luovien alojen palvelukokonaisuus.

•Nostetaan puutuotteiden jalostusastetta, edistetään puurakentamista sekä puutuotevientiä.

•Kasvatetaan kestävän elintarviketalouden lisäarvoa kotimarkkinoilla ja viennissä, sekä parannetaan alan toimintaedellytyksiä.

•Laaditaan kansallinen biokaasuohjelma Suomen elinvoiman kehittämiseksi ja ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi.

Yritysten kasvua ja uudistumista mahdollistetaan tunnistaen erilaisten yritysten tarpeet.

•Luodaan yrittäjyysstrategia, joka huomioi eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset. Ohjelma sisältää yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämisen, luovan alan arvonmuodostuksen ja liiketoimintamallien kehittämisen, pk- ja midcap-yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemisen sekä suurten veturiyritysten kanssa tehtävän vienninedistämisen.

•Madalletaan kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen ja kasvattamiseen yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja työelämätaitoja vahvistamalla mm. lisäämällä yrittämiseen ja työelämään liittyvää ymmärrystä ja osaamista eri koulutusasteilla sekä muiden julkisten palveluiden kautta. Kansainvälisen tason liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi luodaan soveltuvaa koulutusta.

•Edistetään riskinottokykyä kehittämällä yrittäjälle entistä parempia mahdollisuuksia ”uuteen alkuun” mm. konkurssitilanteissa. Asiassa huomioidaan mm. EU:n ns. maksukyvyttömyysdirektiivin täytäntöönpano ja arvioidaan maksukyvyttömyyslainsäädännön kokonaistoimivuus.

•Arvioidaan maksuhäiriöitä, perintäkuluja ja maksuaikoja koskevan lainsäädännön kehittämistarpeet.

•Tuetaan toimintamalleja yrittäjien jaksamisen tukemiseksi osana yrityspalveluekosysteemin kehittämistyötä.

•Varmistetaan yritystoiminnan jatkuvuutta omistajanvaihdostilanteissa, ottaen myös huomioon tilanteet, joissa henkilöstö jatkaa yrityksen toimintaa.

•Otetaan käyttöön start up-yritysten kasvua, rekrytointeja ja omistuspohjan laajentumista tukeva uusi toimintamalli.

•Tuetaan aloittavia pienyrittäjiä lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa.

•Edistetään osuuskuntamuotoista yritystoimintaa.

•Vahvistetaan pk-yritysten edellytyksiä kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin parantamalla yritysten tasaveroisia toimintaedellytyksiä, huolehtimalla verotuksen ennustettavuudesta ja markkinoiden kilpailullisuudesta.

•Haetaan EU:lta poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamiseksi 15 000 euroon.

•Valmistellaan yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkausta tukeva toimintamalli ja tehdään tätä koskeva kokeilu.

•Huomioidaan digitalisaation edistämisessä ja tietopolitiikassa pk-yritysten kyky tarttua uusiin mahdollisuuksiin avoimien rajapintojen kautta.

•Yritys- ja kansainvälistymispalveluiden asiakaslähtöisyys, saumattomuus ja saatavuus varmistetaan alueellisesti ja kansallisesti kotimaassa ja ulkomailla.

•Huomioidaan päätöksenteossa vaikutukset aina yritysten kasvun, työllistävyyden ja investointien edistämisen näkökulmasta.

•Selvitetään keinoja yrittäjien sosiaaliturvan, eri tulomuotojen toimivaan yhteensovittamiseen ja eläketurvan parantamiseen

•Vaalitaan yritysrahoitusmarkkinoiden toimivuutta, haetaan ratkaisut rahoituksen pullonkaulojen poistamiseksi sekä vahvistetaan kotimaista omistajuutta.

•Tuetaan start up- ja pk-yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistumista.

•Kehitetään kotimaisia pääomasijoitusmarkkinoita sekä lisätään rahastosijoituksia ja suoria sijoituksia TEM-konsernin toimijoiden kautta.

•Varmistetaan Finnveran valtuuksien riittävyys riskien hallinnan tarpeet huomioiden.

•Laaditaan kotimaisen omistamisen ohjelma, joka tukee kasvua löytämällä keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta.

Tavoite

2Suomen menestystä rakennetaan eri toimijoiden yhteistyöllä alueiden ja kaupunkien vahvuuksien ja erityispiirteiden ympärille.

Alue- ja kaupunkikehitys on sosiaalisesti oikeudenmukaista, ympäristöllisesti kestävää ja taloudellisesti vastuullista. Yli alue- ja toimialarajojen rakentuvat ekosysteemit ja elinkeinoille myönteinen toimintaympäristö, sekä hyvä saavutettavuus ja toimivat palvelut, mahdollistavat kiinnittymisen kasvuun kaikkialla Suomessa.

Kunnilla on riittävät resurssit elinvoiman kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen.

Keinot

Koko Suomen monimuotoinen elinvoimapolitiikka

Vahvistetaan osana kestävän kasvun strategiaa alueiden, kuntien ja kaupunkien monimuotoista elinvoimaa.

•Aluekehitystä tehdään alueiden vahvuuksista käsin. Tavoitteena on elinvoiman lisääminen, poikkihallinnolliseen toimintaan kannustaminen ja alueellisten voimavarojen kokoaminen yhdessä määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi.

•Huolehditaan elämisen ja yrittämisen edellytyksistä koko Suomessa monimuotoisesti alueiden ja kaupunkien tarpeet huomioiden: metropolialue, yli 100 000 asukkaan suuret kaupungit ja yliopistokaupungit, keskisuuret maakuntakeskuksien kaupunkiseudut, seutukaupungit sekä harvaan asutut alueet.

•Tunnistetaan erityisesti metropolialue ja suuret kaupungit koko maan kannalta strategisesti merkittävinä kasvun ja kestävän kehityksen alueina.

•Aluepolitiikan tavoitteena on alueiden välisen ja kuntien sisäisen eriytymisen vähentäminen.

•Elinvoimatyötä ja strategista kaavoitusta voidaan tehdä kunta- ja maakuntarajojen yli, alueellisen kasvun vahvistamiseksi, laajassa sitouttavassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

•Luodaan alue- ja/tai teemalähtöisesti sopimusperustaisuuteen ja kumppanuuteen perustuva (aluekehityksen) toimintamalli, joka vastaa kunkin alueen erityispiirteisiin. Alueelliset sopimuskokonaisuudet ovat osa Suomen ekosysteemipolitiikan ja kasvuohjelman kokonaisuutta. Tarkennetaan toimintamalli aluekehityspäätöksen yhteydessä vuonna 2019.

•Maakuntien liittojen rooli aluekehitysviranomaisena jatkuu. Liitoilla on myös jatkossa keskeinen merkitys aluekehityksen ja yhteistyön edistäjänä. Maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta (ent. maakunnan kehittämisraha).

•Maakuntien liittojen (18) rooli EU-rakennerahastojen ja muiden EU-ohjelmien välittäjinä ELY-keskusten kanssa säilytetään ohjelmarahoitukseen perustuvissa rahoituspäätöksissä.

•Hyödynnetään alueellisessa kehityksessä mahdollisimman tehokkaasti EU:n rahoitusmuotoja. EU:n koheesiopolitiikassa tavoitteena on turvata Suomen perusrahoitus ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuki niin, että Itä-ja Pohjois-Suomen olosuhteet ja muut erityishaasteet otetaan huomioon ja alueen tukien pysyvyys varmistetaan. (Tarkistettava yhteensopivuus ryhmän 2.2.1 kirjauksen kanssa)

•Huolehditaan elinvoimaisuuden osatekijöistä alueellisesti tasapainoisesti eli saavutettavuudesta (toimiva liikenneinfra ja -palvelut, ml. datayhteydet), korkeakoulujen, toisen asteen koulutuksen ja t&k-toiminnan jakautumisesta eri puolille maata, ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta sekä yritystoimintaa tukevasta kaavoituksesta ja palveluista.

•Päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön tuloksia hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Valtion, maakuntien liittojen ja kuntien sekä yksityisten toimijoiden ja järjestöjen välisiä yhteistyökokeiluja edistetään vapaaehtoisuuden pohjalta ja selvitetään niille uusia rahoitusmalleja.

•Edistetään uuden teknologian hyödyntämistä tehokkaasti joustavan elämisen, työskentelyn ja yrittämisen mahdollistamiseksi paikasta riippumatta. Valtion työtehtäviä tulee organisoida monipaikkaisuutta ja älyteknologian mahdollistamaa paikkariippumattomuutta hyödyntäen.Alueellistamislainsäädäntö on uudistettava vuoden 2019 loppuun mennessä laadittavan strategian puitteissa.

•Valtio ja kunnat panostavat osaavan työvoiman saatavuuteen, työperäiseen maahanmuuttoon ja kotoutumiseen. Valtio sitoutuu yhdessä halukkaiden kuntien kanssa resursoimaan pysyvän toimintamallin kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi.

•Laaditaan kansallinen kaupunkistrategia, jolla vastataan kaupungistumisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin YK:n kaupunkikehitysohjelman laaja-alaiset tavoitteet huomioiden.

•Vahvistetaan pääkaupunkiseudun muodostaman metropolialueen kykyä kilpailla muiden eurooppalaisten metropolien kanssa niin osaavasta työvoimasta, yrityksistä kuin kulttuurisesta vetovoimasta ja sen mukanaan tuomista matkailijoista.

•Metropolialueen ja suurten kaupunkien MAL-sopimuksia jatketaan ja pidennetään niiden kesto 12 vuoteen. MAL-sopimuksia on mahdollista laajentaa uusille yli 100 000 asukkaan kaupunkikeskuksille. Kehittämisen yksityiskohdista linjataan osana asuntopolitiikan kokonaisuutta. (Tarkistettava yhteensopivuus 1.1 ryhmän muotoilun kanssa)

•Mahdollistetaan metropolialueen tasapainoisen kehityksen vaatimat erityisratkaisut. (Tarkistettava yhteensopivuus pj-pöydän linjausten kanssa.)

•Yliopistokaupunkien kanssa luodaan erilliset ohjelmat/sopimukset julkisen ja yksityisen TKI-rahoituksen strategisesta kohdentamisesta globaalisti kilpailukykyisten ekosysteemien vahvistamiseksi.

•Vahvistetaan alueellisten keskuskaupunkien ympärille muodostuvaa kasvua edistämällä useamman kuntien yhteistä strategista kaavoitusta, vahvistamalla toimivia joukkoliikenteen ratkaisuja sekä asukkaiden joustavia palveluita.

•Luodaan sopimusperusteista kehittämistyötä kaupunkien ja alueiden tarpeista ja yhteistyöstä nousevilla sisällöillä ja painopisteillä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi (myönteinen talous-, työllisyys- ja investointikehitys).

•Turvataan korkeakoulutuksen kehittämistä jokaisessa maakunnassa, mikä tukee alueellista erikoistumista ja kiinnittymistä globaaleihin ekosysteemeihin, sekä kattava toisen asteen koulutusverkosto koko maassa osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi.

•Tehdään seutukaupunkiohjelma ja tuetaan seutukaupunkien yhteisten kehittämisstrategioiden laadintaa ja verkostomaista toimintaa.

•Tunnistetaan usein yksittäisten päätösten ratkaiseva merkitystä koko seutukaupungin elinvoimalle. Selvitetään ja huomioidaan päätösten yhteiskunnalliset vaikutukset kattavasti mm. alueen ja sen veturiyritysten kannalta.

•Toteutetaan harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän esityksen pohjalta vaikuttavuusarviointi ja muodostetaan toimenpideohjelma kokeiluineen elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseksi myös väestöään menettäville alueille, joiden on sopeuduttava pysyvästi aiempaa pienempään väestömäärään.

•Selvitään poikkihallinnollisesti toteuttamiskelpoiset keinot monipaikkaisen elämän tukemiseksi sekä viedään eteenpäin säädösten ja käytäntöjen uudistamista tähän pohjautuen.

•Hyödynnetään matkailu- ja elämyspalvelujen sekä luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen mahdollisuudet uusien kehitysnäkymien avaamiseksi.

•Turvataan harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa ihmisten oikeudet peruspalveluihin alueiden yhteistyötä tukemalla, uusilla toimintatavoilla ja riittäville resursseilla (palveluiden saatavuus, yhteiskunnan turva, liikkumisen edellytykset).

•Turvataan EU:n leader-rahoituksen jatkuvuus.

•Etsitään ratkaisuja helpottamaan ihmisten tilannetta liittyen rapistuvaan ja arvoaan

•menettävään asuntokantaan. Selvitetään, millä edellytyksillä valtion takaamia perusparannuslainoja olisi mahdollista myöntää sellaisille asunto-osakeyhtiöille, jotka sijaitsevat esimerkiksi väestöltään vähenevillä alueilla ja joiden on muuten vaikea saada pankkilainoitusta kiinteistöjen peruskorjauksiin.

Kuntien asema

•Laaditaan kuntien tilanteesta kokonaisvaltainen tuoreimpiin tietoihin pohjautuva arviointi syksyllä 2019.

•Kuntien tehtävät rahoitetaan kestävästi kuntien omilla verotuloilla sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä valtion tuella.

•Väliaikaiset valtionosuusleikkaukset kunnille päättyvät vuonna 2020.

•Valtionosuusjärjestelmää tulee tarvittaessa kehittää niin, että se huomioi paremmin alueiden tarpeet ja erityispiirteet.

•Kuntien tehtäviä ja velvoitteita lisäävät tai laajentavat toimenpiteet sekä kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan 100-prosenttisesti kuntien valtionosuuksia korottamalla tai poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.

•Tuetaan kuntien yhteistoimintaa elinvoiman turvaamiseksi ja palveluiden järjestämiseksi.

•Kannustetaan kuntarakenteen vapaaehtoiseen tiivistämiseen taloudellisia esteitä poistamalla.

•Selvitetään kuntalain säännöksiä kilpailuneutraliteetista kunnan toteuttamassa elinkeinopolitiikassa kohtuullisuuden takaamiseksi kuntien näkökulmasta.

Tavoite

3Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä.

Suomi tunnetaan edelläkävijänä, jossa digitalisaation ja teknologisen kehityksen luomia mahdollisuuksia kehitetään ja otetaan käyttöön yli hallinto- ja toimialarajojen.

Julkisilla hankinnoilla vahvistetaan teknologista kehitystä, mutta myös laajemmin kestävää kehitystä, innovatiivisuutta sekä elinkaaritaloudellisuutta.

Suomi kehittää säädösympäristöä ja hallintoa siten, että ne mahdollistavat digitalisaation ja kestävän kehityksen sekä laajan kokeilukulttuurin.

Keinot

Varmistetaan kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toimivuus kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja tavoitellaan kotimarkkinoiden kilpailullisuuden vahvistumista.

•Vahvistetaan kilpailu- ja kuluttajavalvonnan toimivaltuuksia, käytettävissä olevia sanktioita ja resursseja.

•Tuetaan puolueetonta ja riippumatonta liiketoiminnallista kuluttajatiedon saatavuutta vahvistamalla kansalaisjärjestöjen rahoitusta.

•Arvioidaan kilpailun lisäämisen mahdollisuuksia sektoreilla, joilla kilpailu toimii puutteellisesti.

•Säädetään nykyistä laajempi velvoite tavaroiden ja pakkausten tuottajille tarjota tietoa kuluttajille myymiensä tavaroittensa ja pakkaustensa ympäristövaikutuksista.

•Selvitetään mahdollisuudet rajoittaa aggressiivista ja epäasiallista suora- ja kotimarkkinointia.

•Selvitetään keinoja rajoittaa monipoliasemassa toimivien sähkönsiirtoyhtiöiden ylisuuria maksukorotuksia.

Nostetaan julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyttä sekä kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

•Rakennetaan digitalisaatio edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä.

•Asetetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen korkean tason neuvottelukunta sihteeristöineen neuvoa-antavaksi elimeksi teknologia-alueelle.

•Laaditaan julkisen sektorin datan avaamisen ja hyödynnettävyyden strategia toimenpidesuunnitelmineen huomioiden tietosuojavaikutukset ja mahdolliset lainsäädäntötarpeet. Lähtökohtana on, että julkiset toimijat avaavat julkiset rajapinnat, mikäli ei ole erityistä syytä pitää niitä suljettuna.

•Edistetään yritysten ja yrittäjien datan jakamista ekosysteemien sisällä.

•Edistetään reaaliaikataloutta rakenteisten sähköisten laskujen ja kuittien laajalla käyttöönotolla.

•Kehitetään lupajärjestelmiä niin, että Suomessa on jatkossa toimiva yhden luukun digitaalinen lupa.

•Jatketaan arjesta ja liiketoiminnasta sujuvampaa tekevän AuroraAI-verkon kehittämistä tietoturvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla menokehyksen sen salliessa.

•Edistetään toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä, jotka mahdollistava erilaisten välineiden käytön.

•Turvataan yksilölle mahdollisuudet hallita omia julkisissa palveluissa olevia tietojaan omadata-periaatteen mukaisesti.

•Kehitetään digitaalisia järjestelmiä yhteistyössä kumppanimaiden mm. muiden Pohjoismaiden ja Viron kanssa.

•Parannetaan sähköisten julkisten palveluiden esteettömyyttä ja turvataan niiden käyttöön riittävät tukipalvelut kansalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.

•Suuria digitalisointihankkeita tehtäessä on varmistuttava, että kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä.

•Varmistetaan yksityisyyden suojaa, tietosuojaa ja tietojen julkisuutta koskevien lakien toimivuutta kokonaisuutena tietosuoja-asetuksen rajoissa.

Lisätään innovatiivisten hankintojen käyttöä ja kehitetään sitä kautta palveluja, luodaan kasvua ja mahdollistetaan referenssimarkkinoiden kehittymistä.

•Kasvatetaan innovatiivisten hankintojen määrää 10 %:iin julkisista hankinnoista vaalikauden loppuun mennessä. Seurataan tavoitteen toteutumista vuositasolla.

•Sovitaan valtioneuvoston yhteisistä tavoitteista ja konkreettisista linjauksista sekä lisätään ministeriöiden välistä käytännön yhteistyötä.

•Edistetään sosiaalisten, ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista julkisten hankintojen kautta.

•Panostetaan julkisten hankintayksiköiden osaamiseen koulutuksen ja parhaiden käytäntöjen levittämisen avulla.

•Selvitetään mahdollisuudet hajauttaa innovatiivisten hankintojen riskiä laajemmalle esimerkiksi riskirahastojen perustamisen kautta.

Tehdään Suomesta yhteiskuntavastuun edelläkävijämaa.

•Tehdään selvitys, tavoitteena säätää yritysvastuulaki, joka perustuu yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen. Selvitys tehdään elinkeino-, yrittäjä- ja palkansaajajärjestöjen kanssa ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten aseman.Vastaavaa tavoitetta edistetään EU:ssa.

•Sosiaali- ja terveyspalveluissa palveluntuotannon laadun ja vastuullisuuden valvontaa vahvistetaan.

Vahvistetaan kokeilukulttuuria poikkihallinnollisesti.

•Mahdollistetaan jakamistalouden kehittyminen lainsäädännöllä huomioiden työntekijöiden oikeudet ja yritysten reilun kilpailun pelisäännöt.

•Panostetaan kokeilutoiminnan edistämiseen toteuttamalla parlamentaarisen kokeilutoiminnan neuvottelukunnan suosituksia.

•Edistetään johdonmukaisesti kokeiluja ja testialustatoimintaa yhdessä kuntien kanssa.

•Kehitetään lainsäädäntöä laajentamalla asteittain yksi yhdestä -periaatetta painottaen määrällisyyden sijaan kuitenkin lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta.

4.4.1Liikenneverkon kehittäminen

Liikenneverkostossamme on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka ja verkon kunto heikentyy vuosi vuodelta. Ihmisten ja tavaroiden turvallinen sekä saumaton liikkuminen on uhattuna yhä useammalla alueella. Rahoitustaso on riittämätön, ja se vaikuttaa turvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä alueiden saavutettavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn. Esimerkiksi päärataverkon kehittäminen, matka-aikojen nopeuttaminen ja liikenteen välityskyvyn parantaminen ovat saaneet rinnalleen uusia merkittäviä suurhankkeita, jotka odottavat rahoitusta.

Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen maamme kasvihuonepäästöistä.Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.Suurin kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaali on tieliikenteessä.

Haasteena on myös nopeiden viestintäyhteyksien saatavuus. Verkkojen nykyinen kapasiteetti ei tue riittävästi asiakastarpeita, digitaalisia palveluita ja automaatiota. Verkot ovat alusta yhteiskunnan palveluille, ja niiden tulee olla palvelutarvetta vastaavassa kunnossa koko maassa.

Tavoite

1Toimiva liikenteen infrastruktuuri

Suomen infraverkko maalla, merellä, sisävesillä ja lentoliikenteessä rakentuu ja tukee tasapainoisesti koko maan huoltovarmaa, kilpailu- ja uudistumiskykyistä, resurssiviisasta ja kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä.

Suomi kasvattaa rautateiden liikenne- ja infrakorjausinvestointiosuutta merkittävästi nykytasosta, huomioiden myös poikittais- ja vähäliikenteiset radat.

Väylien peruskorjauksessa painotetaan perusväylästön kuntoa parantavia ja pullonkauloja poistavia, päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta vahvistavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita. Myös alemman tieverkon ja yksityisteiden korjausvelan tulee vähentyä.

Keinot

Perusväylänpitoon tehdään parlamentaarisen työryhmän esityksen mukaan, vuodesta 2020 eteenpäin, 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus.(Talvikunnossapitoon tehdään pysyvä korotus +20 milj. euroa perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti alueille, joissa talvi asettaa erityiset haasteet.)

Perusväylänpidon rahoitustason pysyvällä nostolla varmistetaan, ettei korjausvelka enää kasva ja olemassa olevaa korjausvelkaa pystytään purkamaan.Korjausvelan vähentämiseen osoitetun lisärahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain.

Korjataan perusväylästöä, poistetaan pullonkauloja, toteutetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita. Myös alemman tieverkon kuntoon panostetaan.

Raideinvestointien määrää kasvatetaan nykytasosta investoimalla enemmän raiteisiin. Toteutetaan rautateiden nopeutus- ja turvallisuustoimenpiteitä perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu lisärahoitusta 22 milj. euroa 2020-2022.

Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan. Korjauksissa huomioidaan vaikutukset vesien laatuun. Yksityisteiden runkojen pettäminen on kansantaloudellisesti kestämätöntä, joten pysyvä rahoitus on perusteltu.

Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet huomioidaan väyläverkon kehittämishankkeiden yhteydessä 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta.

Perusväylänpidon tasokorotusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla elinkeinoelämän tarpeet huomioiden ennen 12-vuotisen liikennejärjestelmäselonteon valmistumista; matkustajaliikenteen matka-aikojen nopeuttamiseen, tavaraliikenteen pullonkaulojen poistamiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen, akselipainojen korottamiseen ja väyläverkkojen päällysteisiin ja siltoihin.

Toteutetaan sähköistys Kemi(Laurila)Haaparanta -välillä, 10 miljoonaa euroa, Tämä sähköistys avaa yhteyden Pohjois-Ruotsin kautta rahti- ja matkustajaliikenteelle Eurooppaan ja jopa Jäämerelle (Narvik). Ratayhteys mahdollistaa uuden kuljetusreitin, palvelee teollisuutta ja avaa potentiaalia myös rajat ylittävään matkustajaliikenteeseen.

Väyläverkoston kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti sekä kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

Pääväyliä ja niiden palvelutasoa koskevan asetuksen toimivuus ja muutostarpeet arvioidaan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä, jotta yhteys lähekkäisten maakuntakeskusten välillä toimii ja vientisatamat sekä rajanylityspaikat tulevat huomioiduiksi.

Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta kriittiset infran erityistarpeet huomioidaan ja rautateiden terminaaleja kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan.

Suoran budjettirahoituksen rinnalle nostetaan erillisrahoituksen ratkaisuja hankekohtaisesti.

Erityisesti rataverkkoa ja raideliikennettä koskeville miljardihankkeille on syytä tehdä laaja-alainen vaikutusten arviointi sekä suunnitella ja rakentaa ne nykyisen verkon kanssa toimiviksi kokonaisuuksiksi, jotka tuovat lisää matkustajia raiteille ja mahdollistavat fiksun rahankäytön. Hankkeet tukevat Suomen kehittämistä, työvoiman liikkumista, kestävän liikkumisen tavoitteita toiminnallisesti ja alueellisesti tasapainoisella tavalla sekä tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoehdon lentoliikenteelle.

Hankkeita ei eroteta koko väyläverkoston kehittämisestä ja 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, jotta kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut tulevat käytäntöön.

Liikennepolitiikan näkökulmasta asetetut reunaehdot hankeyhtiöille ja suhde infran omistamiseen:

•Valtio omistaa keskeisen infran.

•Julkisomisteinen määräenemmistö yhtiöissä.

•Rahoituksesta tulee olla maininta kuntien takauskeskuslaissa

•Rahoituskustannusten minimointi

•Yhtiön tulot perustuvat realistiseen arvioon

•Tuotto-odotukset eivät saa kohtuuttomasti nostaa ratamaksuja

•EU-rahoitushakujen varmistamiseksi väylähankkeiden suunnitteluvalmiutta edistetään. Hankehakuja tehostetaan tiedostaen, että joidenkin hankkeiden kohdalla toteutusvalmius on edennyt.

Selvitetään myös Military Mobility – EU- linjausten rahoitushakumahdollisuudet pääväyläverkon investointien osalta.

Potentiaalisia erillisrahoituksen kohteita:

•Pääradan ja sen laajennusten suunnittelu käynnistetään

•Helsingistä länteen suuntautuvan, matka-aikoja lyhentävän, radan jatkosuunnittelu käynnistetään

•Helsingistä itään suuntautuvan, matka-aikoja lyhentävän, radan suunnittelu käynnistetään

Pisara-radan ja Helsingin ratapihan järjestelyjen osalta on varmistettava liikenteen kehittämisen ja kansantalouden kannalta tehokkain, parhaan kokonaishyödyn tuova malli.

Eteneminen näissä suurissa ratahankkeissa edellyttää sopimukseen pääsemistä toteutuksesta ja rahoituksesta valtion, kuntien ja muiden mahdollisten hyödynsaajien kanssa.

Investointikokonaisuuden yhteydessä on huomioitava, että myös rautateiden ohjaus-ja turvallisuusjärjestelmä tarvitsee päivittämisohjelman.

Tarvittavia muita toimenpiteitä:

Liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan uudelleen mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen tavoitteena vastata EU:n nollaskenaarioon (nolla liikennekuolemaa 2050 mennessä). Valmistellaan liikenneturvallisuuden periaatepäätös ohjaamaan tavoitteeseen pääsemistä. Vakavat onnettomuudet ja kuolemat synnyttivät 2016 hintatasossa 1 370 miljoonan euron kustannukset, joten tavoitteen saavuttamisella on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset.

Liikenteen digitalisaation, palveluistumisen ja yhteiskäytön mahdollisuudet käytetään täysimittaisesti järjestelmän kehittämiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kaupunkiympäristöjen ja maaseutualueiden erityispiirteet sekä eri liikennemuodot ja mahdollisuudet älykkäisiin väyläratkaisuihin maalla, merellä, sisävesillä ja ilmassa otetaan huomioon.

Kootaan tietoa eri tavoista turvata paremmin kansalaisten oikeuksia hallinnoida omia tietojaan Omadata-periaatteen mukaisesti ja edistetään tavoitetta niin kansallisessa kuin kansainvälisessä sääntelyssä.

Suuria digitalisointihankkeita tehtäessä on varmistuttava, että kielelliset oikeudet toteutuvat myös käytännössä.

Suomeen luodaan ohjeistus tekoälyn eettisestä käytöstä.

Huoltovarmuuden alaisen jäänmurtokalustokapasiteetin uudistamista jatketaan niin, että se vastaa ulkomaankaupan tarpeita pitkälle tulevaisuuteen.

Selvitetään vaihtoehdot tehdä jäänmurtoyhteistyötä ja kalustohankintoja yhdessä Ruotsin kanssa.

Saaristoliikenteen kaluston uudistamista jatketaan. Säilytetään saaristoliikenteen maksuttomuus.

Säilytetään meriliikenteen nykyinen väylämaksujärjestelmä, jonka avulla varmistetaan säännöllinen ympäri vuoden tapahtuva merenkulku Suomeen ja Suomesta.

Tehdään liikennepalvelulain arviointi.

Taksiliikenteen osalta tehdään tarvittavat korjaukset huomioiden toiminnan turvallisuus ja harmaan talouden torjunta. Erityisesti kohdattuihin epäkohtiin (esim. hinnoittelun läpinäkyvyys ja taksien saatavuus) pyritään etsimään ratkaisuja muuttuneessa tilanteessa. Kela-taksien kilpailutuskäytännöt vaativat myös uudelleenarviointia.

Tavoite

2Vähäpäästöinen liikenne

Liikenteen päästövähennystavoitteiden tulee vastata Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen. Suomi vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, askeleena kohti hiiletöntä liikennettä. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tehdään toimia, jotka vähentävät liikennesuoritteita ja edesauttavat siirtymää kokonaisuutena kestävämpään tapaan liikkua ja vapautua fossiilisista polttoaineista.

Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettua matkasuoritetta on kasvatettava selvästi, ILMO 2045 -selvityksen mukaan kaksinkertaiseksi vuoden 2017 tasosta vuoteen 2045 mennessä. Henkilöautojen ajokilometrien kasvu on saatava kääntymään laskuun.

Valtioneuvoston vuonna 2018 hyväksymän Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on kasvattaa jalankulun ja pyöräilyn määrää vuoteen 2030 mennessä 30 % verrattuna vuoteen 2018.

Raskaan liikenteen ja lentoliikenteen siirtymää kestävien biopolttoaineiden käyttöön edistetään.

Keinot

Käynnistetään kestävän liikenteen vero- ja maksu-uudistus, joka vähentää päästöjä. Uudistuksen pohjaksi tehdään laaja-alainen vaikutusten arviointi, jonka pohjalta rakennetaan pitkän aikavälin sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti ja alueellisesti kestävä toimintamalli, jolla varmistetaan, etteivät tulo- ja varallisuuserot kasva. Uudistus toteutetaan vaiheittain siten, että verotuksen taso muuttuu suunnitelmallisesti päästötavoitteet huomioiden.

Ruuhkamaksut mahdollistava lainsäädäntö laitetaan liikkeelle.

Valmistellaan raskaan liikenteen vinjettimaksu huomioiden vaikutukset kuljetusalan kustannusrakenteeseen ja suhde EU:n lainsäädännön valmisteluun (charging of heavy good vehicles).

Mikäli liikenteen ja erityisesti dieselin verotusta uudistetaan, tulee ammattibiodieselin käyttöönottomahdollisuuksia selvittää.

Luodaan tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti, kehitetään mittaristoja ja tehdään käyttövoimauudistus:

•Vauhditetaan autokannan muuttumista nollapäästöiseksi.

•Ohjataan kestävästi tuotettuja nestemäisiä biopolttoaineita erityisesti raskaan liikenteen ja lentoliikenteen käyttöön.

•Arvioidaan kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden riittävyys maantieliikenteessä.

•Perustetaan yksikkö, jonka tehtävänä on kehittää päästömittaristoja verotuksen pohjaksi. Yksikkö toimii yhteistyössä VM + TEM + YM + LVM + MMM asiantuntijoiden, tutkijoiden, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.Mittaristotyön tulokset on huomioitava valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyössä.

Nopeat toimet päästöjen vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi:

•Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. KÄPY-suunnittelu ja hankkeiden edistäminen, +41 milj. euroa 2020-2022.

•Laaditaan yhtenäistä laatunormistoa pyöräilyväylille.

•Joukkoliikennetuki ja joukkoliikenteen ostot saavat ilmastoperusteisen tasokorotuksen, 20 milj. euroa/vuosi.

•Vauhditetaan joukkoliikenteen vähäpäästöisen kaluston käyttöönottoa (EU-puhtausvaatimukset: palveluhankinnoissa 41 % osuus puhtaita ajoneuvoja 2025 mennessä ja 59 % 2030 mennessä)

•Mahdollistetaan henkilö- ja tavaraliikenne vähän liikennöidyillä ja käytöstä poistetuilla rataosuuksilla.

•HAMA-alueilla haetaan liikkumispalveluinnovaatioita panostamalla hallinnon rajat ylittäviin palvelupilotteihin.

•Kestävästi tuotettu biokaasu biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin

•Edistetään työsuhdepyöräilyä.

•Jatketaan konversiotukea nykytasolla. Varmistetaan, että auton käyttövoiman konversiot, jotka mahdollistavat vähäpäästöisemmän liikkumisen, huomioidaan niin auto-, ajoneuvo- kuin käyttövoimaverotuksessa.

•Latausinfrastruktuurin edistämiseksi tulee asettaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukainen kansallinen velvoite rakentaa sähköautojen latausinfrastruktuuri taloyhtiöiden ja liikehuoneistojen suurten remonttien yhteydessä.

•Säädetään velvoite huoltoasemaketjuille tarjota tietty määrä sähköautojen latauspisteitä huoltoasemien yhteyteen.

•Biokaasulle konvertoidut traktorit tulee saada rekisteröidä tieliikennekäyttöön.

•Hiilineutraalien synteettisten polttoaineiden pilotointia ja tuotannon käynnistämistä Suomessa edistetään.

•Hallitus edistää liikenteen ja logistiikan digitalisoitumista ja automatisaatiota kohdentamalla rahoitusta kokeiluille ja vaikuttamalla alan EU- ja kansainväliseen sääntelyyn.

•Traficomin olemassa olevan rekisterin pohjalta tulisi perustaa romutettavaksi menevien ajoneuvojen tietoalusta, jotta voimme täyttää romuajoneuvodirektiivin (ELV) tavoitteet.

•Tavoitellaan lentoliikenteessä sekoitevelvoitteen avulla 30 % osuutta kestäville biopolttoaineille vuonna 2030.

•Suomi jatkaa aktiivista työtä sekä lentoliikenteen että merenkulun päästöjen vähentämiseksi niin EU-tason kuin kansainvälisten järjestöjen kautta.

•Tuetaan latausinfran ja biokaasun jakeluverkon laajennuksia hyödyntäen EU-rahoituspotentiaalia.

•Laaditaan sisävesiliikenteen kehittämisohjelma huomioiden elinkeinoelämän ja vesiensuojelun kannalta parhaat kohteet.

•Osana liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia edistetään sisävesiliikennettä EU:n tavoitteiden mukaisesti esimerkiksi pidentämällä Saimaan kanavan sulut hyödyntäen EU-rahoitusmahdollisuus.

•Järvimatkailun edistämiseksi ja vesien laadun parantamiseksi voidaan toteuttaa kanavahankkeita yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Tavoite

3Toimiva viestintä ja tiedonvälitys

Rakennetaan kattavaa valokuituverkkoa koko maahan ja nostetaan tiedonsiirtonopeutta yleispalveluvelvoitteena. Edistetään digitaalisen infrastruktuurin strategian toteutumista. Turvataan Yleisradion riittävä rahoitus ja postipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus koko maassa.

Kansalaisten oikeus monipuoliseen, moniääniseen ja luotettavaan tietoon on varmistettava.

Keinot

Toteutetaan EU:n ja LVM:n digi-infrastrategian (2018) asettamaa tavoitetta vuoteen 2025, jonka mukaan jokaisella tulee olla mahdollisuus nopeaan laajakaistaan. Yleispalveluvelvoitteen tasoa nostetaan. Teleoperaattorien tulee esittää suunnitelmansa laajakaistaverkon rakentamiseksi tavoitetilaan.

Laajakaistan investointivelkaa puretaan jatkamalla laajakaistaohjelmaa. Luodaan paremmin ohjattu laajakaistatukilaki, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Ohjelma suunnataan alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.

Hallitus saattaa Laajakaista kaikille -hankkeen sitoumukset päätökseen.

Infran yhteisrakentamista ja kustannustehokkuutta edistetään velvoittamalla sähköverkkoyhtiöt ja teleoperaattorit jakamaan tulossa olevat hankkeensa yhteisrakentamisportaalissa siten, että eri toimijat pääsevät mukaan ja vältetään päällekkäinen maankaivuutyö.

Edistetään kiinteän ja langattoman laajakaistaverkon rakentamista tasapainoisesti.

Valokuituverkon rakentaminen toteutetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti, toissijaisesti valtion, kuntien ja EU-rahoituksen kautta.

Edistetään uusien kaapelointiteknologioiden (esim. mikrosahaus) käyttöönottoa.

Varmistetaan ylihallinnollisesti verkkojen toimintavarmuus ja turvallisuus kriisitilanteissa.

Kehitetään sähköisiä ratkaisuja ja esuomi-hallintoa yhteiskunta- ja viranomaispalveluiden yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi.

Edistetään Suomen kansalaisille ja kaikille Suomessa asuville mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen.

Postilakia ja sen toteutumista tarkastetaan säilyttäen yleispalveluvelvoite.Postinjakelu turvataan harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti. Maksuton poste restante varmistetaan ihmisille, joille se on ainoa tapa vastaanottaa postia.

Selvitetään Posti Oyj:n osinkovaateiden kestävyys.

Selvitetään kokonaisvaltaisesti vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa moniäänisen tiedonvälityksen varmistamiseksi.Edistetään pakettiautomaatin saamista jokaiseen kuntaan.

Tavoite

4Liikenteen valtionyhtiöiden asema

Vahvistetaan omistajaohjauksen roolia. Huoltovarmuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta tärkeät yhtiöt pidetään julkisomisteisina.

Valtionyhtiöissä kilpailutukset hoidetaan kansantaloudellisesti vastuullisella ja kestävällä tavalla.

Keinot

Omistajaohjauksen roolia vahvistetaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisessa HSL:n lähiliikenteen kilpailutuksen tuloksia seurataan ja jatkokilpailutuksissa edetään Open Access -mallin mukaan.

Tarkastellaan tuottaisiko osinkotulojen käyttö palvelutason korotuksiin, liikenteen ostoihin ja kaluston modernisointiin paremman kokonaistuoton kuin valtionkassan yleiskatteeksi päätyminen. VR Group on vuosien 2015-2019 välillä maksanut valtiolle omistajana 640 miljoonaa euroa osinkoina ja pääoman palautuksina sekä 1,4 miljardia euroa veroina ja veroluontoisina maksuina.

Parannetaan VR:n palvelua ja avataan tiedon avoimet rajapinnat matkaketjujen yhdistämisen mahdollistamiseksi (palveluistuminen).

Henkilöliikenteessä kalustotarpeet on hoidettava kustannustehokkaalla tavalla kuntoon, huomioiden ratakaluston elinkaaren mittainen, resurssiviisas käyttö.

Selvitetään mahdollisuudet älykkäisiin väyläratkaisuihin myös merenkulun osalta – Finnpilot Pilotage Oy:n etäluotsauksen käyttömahdollisuudet tietyillä väylillä.Varmistetaan korkeatasoinen osaaminen ja riittävä ammattitaito merialueilla.

Finavia huolehtii kenttäinfran osalta kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla raideliikenne ei turvaa tavoitetta. Selvitetään tehokkain tapa toteuttaa julkisesti tuettu lentoliikenne näille alueille. Finavian lentokenttäverkoston ulkopuolisten kenttien tuki säilytetään.

4.4.2Maatalous

Maataloudella on runsaasti potentiaalia ympäristöhaasteiden ratkaisuun.Muuttuva ilmasto pakottaa ruuantuotannon varautumaan erilaisiin sää-, eläintauti- ja markkinariskeihin. Maaperän hyvä kasvukunto, vesitalous ja hiilensidontakyky parantavat viljelyominaisuuksia, satovarmuutta ja maatalouden sopeutumista muuttuviin luonnonolosuhteisiin.

Kestävän ruokajärjestelmän perustaksi tarvitaan terve, kannattava ja uudistumiskykyinen kansallinen maatila-, kala-, poro- ja riistatalous. Ne ovat osa laajempaa ruokajärjestelmää: niiden tehtävä ei ole ainoastaan tuottaa ruokaa.Suomalaisen ruuan tuotantostandardit ovat erittäin korkeat, ja tuotteemme kiinnostavat maailmalla mm. puhtautensa ja turvallisuutensa ansiosta.

Maatalouden kannattavuuden heikkeneminen on pitkään jatkunut kehityssuunta. Yrittäjätulo heikkenee tilakoon kasvusta huolimatta.Omavaraisuuden kasvattaminen energian, lannoitteiden ja valkuaisrehujen osalta on keskeistä paremman kannattavuuden saavuttamiseksi. Hyvin käyntiin lähteitä vientiponnisteluja tulee jatkaa.

Maatalouden biomassojen rooli biokaasutuotannon kasvattamisessa on erittäin tärkeää. Suomessa on tarve pitkän aikavälin kansalliselle biokaasuohjelmalle, jonka puitteissa voidaan edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä.

Tavoite

1Ilmasto- ja ympäristöystävällinen ruokajärjestelmä.

Keinot

Vähennetään maatalouden ilmastopäästöjä ja lisätään hiilinieluja kehittäen maatalouden toimintaedellytyksiä

Vähennetään turvemaiden raivausta lisäämällä lannan prosessointia ja tuotteistusta, edistämällä jatkuvaa kasvipeitteisyyttä ja säätösalaojitusta.Kohdennetaan tuet aktiiviviljelyyn. Suunnataan tulevia ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteitä siten, että maatalouden päästöjä pienennetään.

Varmistetaan EU:n rahoituskehysneuvotteluissa ja kansallisesti riittävä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden rahoittaminen (CAP, EAKR, LIFE).

Panostetaan tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan, painopisteinä hiilensidonta vähähiilisyys ja kilpailukyky

Kehitetään markkinalähtöisiä mekanismeja, joilla maaperän hiilensidonnasta voidaan korvata viljelijälle tulosperusteisesti

Parannetaan valkuaisomavaraisuutta edistämällä lajikejalostusta ja tuotantokasvivalikoiman laajentamista

Arvioidaan luonnonvaroja koskevan tutkimusrahoituksen uudelleenjakoa Suomen Akatemian, VNK:n ja sektoritutkimuslaitosten kesken, jotta tutkimustoiminnan rahoitusta kyetään vahvistamaan

Kootaan nykyisistä maatalousyrittäjien ohjaus- ja neuvontapalveluista verkostomainen uusi osaamis- ja palvelukeskus

Käynnistetään kannattavaan ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitys- ja kosteikko-ohjelma.

Edistetään viljelytekniikoiden käyttöönottamista, joilla voidaan joko lisätä hiilensidontaa tai vähentää ilmastopäästöjä, mm. kosteikkoviljely, biohiili.

Vähennetään ruokahävikkiä poistamalla esteitä, lisäämällä kannusteita ja monistamalla hyviä käytänteitä

Valmistellaan ilmastokestävän ruokajärjestelmän toimintasuunnitelma poikkihallinnollisella yhteistyönä vuoteen 2030

Edellytetään julkisten ruokahankintojen raaka-aineilta ja tuotantotavoilta kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. Lisätään kotimaisten kasviperäisten tuotteiden ja kalan osuutta, ravitsemussuositusten ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti.

Vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta maatalouspolitiikan keinoin.

Toimenpiteinä muun muassa perinnebiotoopit, monimuotoisuuspellot, alkuperäisrodut ja -lajikkeet sekä pölytyspalveluiden lisääminen. Tehostetaan vieraslajien torjuntaa.

Biokaasu

Otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali laatimalla kansallinen biokaasuohjelma

Tuetaan biokaasuinvestointeja ja uusia lannankäsittelytekniikoita

Otetaan käyttöön ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki.

Järkevöitetään biokaasulaitosten sääntelyä muun muassa luvituksen ja energian ulosmyynnin osalta.

Lisätään kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa, elintarvikejalostuksessa, kotimaan kulutuksessa ja viennissä

Päivitetään kansallinen luomustrategia.

Vahvistetaan ja vakiinnutetaan Luomuinstituutin rahoitus.

Pienennetään maatalouden vesistövaikutuksia

Tuetaan ravinteiden kierrätystä edistäviä investointeja

Jatketaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja ravinteiden kierrätyksen kärkihanketta

Kehitetään poikkihallinnollisesti ravinteiden kierrätystä tukevaa sääntelyä ja kierrätyslannoitemarkkinoiden toimivuutta

Edistetään tulvasuojelua ja peltojen vesienhallintaa

Vesitoimenpiteiden kohdentaminen, viljelijöiden välisen yhteistyön lisääminen vesistöratkaisuissa

Tavoite

2Elinvoimainen ja kannattava elintarviketalous.

Keinot

Parannetaan maatalouden kannattavuutta

Lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota maatalousyrittäjille

Kohdennetaan tuet aktiiviseen ja kestävään ruuantuotantoon. Hillitään tukien pääomittumista peltomarkkinoille uuden ohjelmakauden valmistelussa.

Jatketaan sääntelyn ja valvonnan sujuvoittamista

Palautetaan sadonkorjuuvelvoite, mikäli valvontaa koskeva EU-lainsäädäntö ja uudet valvonnan välineet sen mahdollistavat.

Toteutetaan peltorakenteen kehittämisohjelma, jossa sujuvoitetaan prosesseja, vauhditetaan tilusrakenteen kehitystä.

Turvataan maatalouden tukitasot

Paikataan ympäristökorvauksen vaje 2020

Paikataan luonnonhaittakorvauksen vaje 2020

Varmistetaan uusien luomusitoumusten rahoitus 2020

Tavoitellaan EU:n rahoituskehyksiin nykytasoista maatalousbudjettia.

Tulevalla ohjelmakaudella tukien painopiste suunnataan aktiiviviljelyyn sekä parantamaan eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa

Toteutetaan CAP-suunnitelma siten, että tukitasot ja sitoumusten solmiminen ovat johdonmukaisia koko ohjelmakauden ajan

Jatketaan Etelä-Suomen kansallista tukea.

Turvataan kilpailukykyä, ympäristö- ja ilmastokestävyyttä ja eläinten hyvinvointia edistävät investoinnit sekä sukupolvenvaihdokset

Turvataan maatalouden investointeja Makeran lisäpääomituksella

Uuden ohjelmakauden valmistelun yhteydessä uudistetaan Makeran toimintaa, jotta uusien rahoitus- ja takausinstrumenttien hyödyntäminen on mahdollista ja vaikuttavaa. Lisäksi kehitetään ja arvioidaan Makeran toiminnan avoimuutta, kriteeristöä, vaikuttavuuden mittausta, raportointia ja johtokunnan kokoonpanoa.

Selvitetään uusien investointien rahoitusvälineiden käyttöönottoa, sekä maatalouden saattamista Finnveran palveluiden piiriin.

Tarkastellaan ympäristöministeriön rakentamissäädösten tarkoituksenmukaisuutta maatalouden kilpailukyvyn näkökulmasta.

Luodaan ohjelmakauden valmistelussa väline edistämään maatilojen sukupolvenvaihdoksia

Parannetaan viljelijöiden asemaa ruokaketjussa ja edistetään ruokaketjun sisäistä vuoropuhelua

Perustetaan Uusi alku –selvityksen mukainen Yhteinen ruokapöytä

Velvoitetaan päivittäistavaraliikkeet jakamaan elintarvikkeiden kulutustietoja kuluttajan tietosuoja turvaten.

Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, mm. private label -tuotteet.

Edistetään kumppanuusmaatalouden ja lähiruuantuottajien suoramyynnin toimintaedellytyksiä

Tuetaan tuottajaorganisaatioiden syntymistä ottamalla käyttöön uuden ohjelmakauden alkaessa tuottajaorganisaatioiden starttiraha

Painotetaan maatalousyrittäjien koulutuksessa ja neuvonnassa talousosaamista, markkina-aseman vahvistamista sekä omistajaohjausta tukevia toimia

Kasvatetaan elintarviketalouden lisäarvoa kotimarkkinoilla ja viennissä

Panostetaan elintarvikevientiin

Edistetään kotimaisen ruuan käyttöä julkisissa hankinnoissa

Edistetään uusien ruokaan liittyvien innovaatioiden, tuotantoteknologioiden ja kasvipohjaisten tuotteiden kehitystä

Parannetaan kotimaisen elintarviketeollisuuden ja -jalostuksen toimintaedellytyksiä.

Laajennetaan pakollisia pakkaus- ja alkuperämerkintöjä

Toteutetaan elintarvikelain kokonaisuudistus

Panostetaan maatalouden riskienhallintaan

Jatketaan antibioottien vähäisen käytön kehittämistä sekä salmonellavapauden ylläpitämistä

Torjutaan vakavia eläintauteja

Perustetaan kansallinen eläintautirahasto yhdessä maatalousyrittäjien ja elintarviketeollisuuden kanssa

Toimeenpannaan vakuutusmaksuveron poisto edellisen eduskunnan hyväksymän lainsäädännön mukaisesti

Turvataan maatalouteen liittyvien julkisten palveluiden toimivuus

Turvataan Ruokaviraston resurssit tietojärjestelmien kehittämiseen uuden EU-tukiohjelmakauden tarpeita vastaavasti

Uudistetaan eläinlääkäripalveluita koskeva lainsäädäntö siten, että ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisvastuu säilyy julkisella sektorilla

Teetetään selvitys maatalouden ympäristöluvituksen prosesseista, resursoinnista ja hyvistä käytänteistä

Luodaan pitkän aikavälin kansallinen visio suomalaiseksi ruokajärjestelmäksi

Laaditaan poikkihallinnollisesti kansallinen strategia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä ruokajärjestelmästä vuoteen 2030, Ruokasali

Laaditaan kouluruuan kehittämisohjelma

Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi

Kielletään energiajuomien myynti alle 16-vuotiaille

Tavoite

3Kasvua ja työllisyyttä luonnon antimista.

Keinot

Käynnistetään kansallinen ohjelma vaelluskalakantojen elvyttämiseksi.

Jatketaan luontaisen kierron palauttamista rakennettuihin vesistöihin kansallisen kalatiestrategian pohjalta.

Puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan lisääntymisalueita. Toteutetaan ohitusratkaisuja.

Päivitetään vesilaki sisältäen kalatalousvelvoitteiden ulottamisen ns.nollavelvoite-laitoksiin

Toteutetaan vaelluskalahankkeita laajalla yhteistyöllä. Kalatalousvelvoitteita päivitetään viranomaistyönä.

Lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma.

Toimeenpannaan kalakasvatuksen ympäristölupajärjestelmän kehittämistoimet huomioiden vesiympäristön suojelun taso.

Luodaan kannustimia ravinnepäästöjä vähentäville ja kiertotalouteen perustuville ratkaisulle kalankasvatuksessa (kuten kiertovesiviljely ja itämerirehu)

Tuetaan kalatalouden tutkimusta ja tuotekehitystä sekä uuden teknologian kehittämistä esimerkiksi kohdistamalla EMKR-rahoitusta

Edistetään monipuolisesti kotimaisten kalalajien hyödyntämistä

Edistetään kotimaisen kalan käyttöä julkisissa hankinnoissa

Edistetään sukupolvenvaihdoksia ja uusien yrittäjien aloittamista kaupallisessa kalastuksessa

Tuodaan kalanjalostus investointituissa samalle viivalle muun elintarviketeollisuuden kanssa

Edistetään kalatuotteiden vientiä

Kehitetään uudenlaisia rahoitusvälineitä alan kehityksen edistämiseksi

Kalastusta harjoitetaan turvaten elinvoimaiset ja kestävät kalakannat.

Ajetaan EU:ssa tieteelliseen neuvoon perustuvia kalastuskiintiöitä.

Laittomaan pyyntiin puututaan tehokkaasti.

Toteutetaan tutkimukseen pohjautuvaa ja reaktiivista lohenkalastuksen sääntelyä merellä ja joella Itämeren luonnonlohikantojen tilan parantamiseksi.Säännellään kalastusta siten, ettei kantojen geneettinen monimuotoisuus vaarannu.

Kalakantoja säännellään ja hoidetaan yhteistyössä eri toimijoiden, kuten paikallisten, vesialueiden omistajien, järjestöjen ja elinkeinonharjoittajien kanssa.

Toimeenpannaan kansallista lohi- ja meritaimenstrategiaa 2020. Arvioidaan strategian toteutuminen ja päätetään sen jatkamisesta tai päivittämisestä.

Panostetaan kalakantojen tutkimukseen

Turvataan ammatillisen kalastuksen edellytykset ja vähennetään vahinkoja.

Toimeenpannaan hyljekannan hoitosuunnitelma. Kehitetään ja tuetaan vahinkoja ehkäiseviä tekniikoita, pyydyksiä ja käytänteitä.

Otetaan käyttöön korvaus vahinkoja aiheuttavien hylkeiden poistosta aiheutuvista kuluista.

Laaditaan ja toimeenpannaan merimetsostrategia ja kannan hallitsemiseksi ja vahinkojen ehkäisemiseksi.

Sujuvoitetaan merimetsojen metsästyksen poikkeuslupien saantia

Vapaa-ajankalastus on suosittu ja kestävä harrastus. Kehitetään kalastusmatkailua kestävästi.

Toimeenpannaan vapaa-ajan kalastuksen kehittämisstrategiaa.

Otetaan käyttöön vaelluskalojen saalisilmoitus koskien kaikkea saalistettua kalaa (oma kala –tietojärjestelmä)

Edistetään kalastusmatkailun kehittymistä erityisesti valtion vesialueilla sekä sen aluetaloudellisten vaikutusten kasvua. Uudistetaan kalastusmatkailun toimenpideohjelma.

Panostetaan kalavesien hyvään hoitoon turvaamalla vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus sekä kalastonhoitomaksujen riittävä maksukertymä. Lisäksi parannetaan kalastonhoitomaksujen vaikuttavuutta, ja parempaa kohdentumista kalakantojen ja kalavesien ylläpitoon.

Metsästys kehittyy luontoharrastuksena ja hyödyttää yhteiskuntaa.

Metsästysharrastuksen edellytykset turvataan ja uusien harrastajien tuloa lajin pariin edistetään

Metsästyksen merkitys luonnon- ja riistanhoidossa sekä vieraslajien torjunnassa huomioidaan.

Tilaa uutiskirje!

Saat päivän uutiset sinulle koostettuna. Voit perua uutiskirjeen milloin vain.

Riistakantoja hallitaan kestävästi ja vahinkoja ehkäisten. SRVA-toiminnan edellytykset turvataan.

Suurpetopolitiikkaa harjoitetaan monipuolisella keinovalikoimalla ml. kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. Suurpetopolitiikassa lisätään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus. Vaikutetaan EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa.

Edistetään aktiivista, kestävää ja kehittyvää porotaloutta.

Kehitetään porotalouden tukijärjestelmää ja turvataan porotalouden investointituet.

Edistetään porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona.

Vähennetään ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä.Uudistetaan porojen aiheuttamien vahinkojen arviointia ja korvausta koskevaa lainsäädäntöä.

4.5Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi

Tilannekuva

Työllisyys on kehittynyt myönteisesti viime vuosien aikana. Työttömyys on alentunut kaikissa ryhmissä. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi jää kuitenkin työllisyysvertailussa selvästi viimeiseksi. Työllisyyden parantuessa työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin muuttuu haasteelliseksi. Olennaista on lisätä myös osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maassa jo olevien maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Näiden ryhmien työllistämiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia. Samalla työvoiman saatavuus ja yritysten rekrytointiongelmat ovat nousseet yhä merkittävämmäksi ongelmaksi ympäri Suomea.

Työllisyysaste on tällä hetkellä 72,4 prosenttia. Myös työn tuottavuus on kääntynyt nousuun. Suomen kaltaisissa talouksissa merkittävin tuottavuutta parantava tekijä on osaaminen ja teknologinen kehitys. Ilmastonmuutos vaikuttaa työelämään ja ammattirakenteisiin. Suomalaisten yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta on olennaista kilpailukyvyn parantaminen niin, että huomioidaan laajasti työntekijöiden koulutus ja osaaminen, tuotekehitys ja investoinnit sekä työllistämiseen tähtäävät palvelut ja yrittäjyyteen kannustaminen.

Odotusten tulevasta talouskehityksestä ennakoidaan heikentyvän. Työikäisen väestön ikääntyminen ja syntyvyyden aleneminen haastavat suomalaiset työmarkkinat. Suomalaisten osaamistaso on kääntynyt laskuun ja merkittävällä osalla on puutteita perusosaamisessa. Työn muutos tuo mukanaan myös uudenlaisia ilmiöitä, joita nykylainsäädäntö ei vielä tunnista. Myös työelämän laadussa ja tasa-arvossa on vielä paljon tehtävää. Naisen euro on edelleen 84 senttiä, naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä ja naiset sijoittuvat useammin matalapalkkaisille aloille.

Tästä eteenpäin työllisyysasteen nosto on haastavaa. Olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi.Näillä eväillä on mahdollista tavoitella kestävän talouden, ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta hyvää kasvua ja saavuttaa 75% työllisyysaste. Kaikissa politiikkatoimissa on varmistettava, että nämä kolme ulottuvuutta toteutuvat.

Tavoite

1Aktiivisilla toimilla kohti korkeaa työllisyyttä

Hallituksen työllisyysastetavoite edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi.

Työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta.

Tavoitteena on muuttaa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluja nykyistä tehokkaammin.

Keinot

Työllisyyspalveluiden hallinnon kehittäminen

Työllisyyspalveluiden valtakunnallista ohjausta ja hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä kehitetään.

Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan.Työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö.

Työllisyyspalveluiden järjestäjänä toimii julkinen sektori, joka voi tuottaa palveluja yhteistyössä yksityisen- ja kolmannen sektorin sekä järjestöjen kanssa.

Työllisyyspalveluiden kehittäminen

Työvoimapalveluita uudistetaan tukemaan nopeaa uudelleen työllistymistä.Erityisesti työttömyyden alun palveluja tehostetaan ja mahdollistaen entistä paremmin työttömien erilaiset, yksilölliset tarpeet.

Parannetaan palveluiden saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta rutiininomaisten suoritteiden sijaan.

Työttömien henkilökohtaisen palvelun ja palvelukokonaisuuden takaamiseksi varataan tarvittavat henkilöresurssit.

Selvitetään henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto työllisyyspalveluissa.

Kehitetään ura- ja ohjauspalveluita työttömien lisäksi erityisesti pitkään perhevapailla olleille ja ikääntyneille työntekijöille. Työuraohjausta lisätään myös työssäkäyville ja yrittäjille.

Työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus

Valmistellaan työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, jonka tavoitteena on lyhentää työttömyysjaksojen kestoa, helpottaa lyhytaikaisen työn vastaanottamista, kannustaa työnhakuun sekä uudistaa ja kohtuullistaa työttömyysturvan seuraamusjärjestelmän niin että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa (karenssit). Puretaan aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet.

Tilalle valmistellaan malli, jossa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta. Henkilökohtaisen palvelun resurssit TE-toimistoissa turvataan.

Lisäksi selvitetään sairauspäivärahan, kuntoutustukien ja työttömyysturvan kriteerit siten, että ihminen on tarkoituksenmukaisella etuudella. Sovitellun työttömyyspäivärahan kehittämistä jatketaan. Kehittämisessä huomioidaan työhön osallistumisen helpottaminen sekä muuttuva työelämä. Yrittäjä- ja palkkatulojen vakuuttamista ja päivärahan määräytymistä näissä tilanteissa uudistetaan yhdistelmävakuutuksen suuntaan.

Yksityisen sektorin palkkatuen lisääminen

Hallituksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä.Uudistetaan ja yksinkertaistetaan nykyinen palkkatuki vähentämällä työnantajabyrokratiaa siten, että työnantaja saa sitovan palkkatukipäätöksen ennakolta. Otetaan käyttöön työllistämisseteli.

Palkkatukea kehitetään ja käyttöä laajennetaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa niin, ettei vaaranneta työehtosopimusten mukaista työtä tai vääristetä kilpailua.

Palkkatuen rahoitusta jatketaan STM:n työttömyysturvamomentilta vuoden 2020 jälkeen.

Selvitetään mahdollisuus subjektiiviseen palkkatukeen ikääntyneille tai pitkään työttömänä olleille.

Kolmannen sektorin palkkatuen uudistaminen

Uudistetaan kolmannen sektorin palkkatuki. Tavoitteena on, että nykyiseen kolmannen sektorin palkkatukeen kytketään vahva yksilöllinen tuki, työkyvyn kartoitus ja muut palvelut siten, että mallista tulee uusi tuki avoimille työmarkkinoille siirtymiseen. Hallituksen tavoitteena on nostaa vaikeasti työllistyvien osatyökykyisten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien palkkatuen enimmäismäärää. Kolmannen sektorin palkkatuesta poistetaan työllistämistä estävä 4000 henkilötyövuoden rajoite.

Kokeilu PK-yritysten rekrytuesta ja yksinyrittäjän työllistämiskynnyksen alentaminen

Tuetaan pk-yritysten kasvua aloittamalla rekrytukikokeilu, jolla edistetään kohtaantoa ja alennetaan työttömien rekrytointikynnystä pk-yrityksiin.

Yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Nuorten työllisyyden tukeminen

Taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Hallitus edistää nuorisotakuuta asiantuntijatyön pohjalta.

Vahvistetaan Ohjaamo-palveluita sekä nuorten työpajatoimintaa.

Osatyökykyiset ja erityistä tukea tarvitsevat

Toteutetaan osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Osana ohjelmaa käynnistetään kokeiluhankkeet vaikuttavien palveluiden ja toimintamallien käyttöön ottamiseksi. Uudistetaan kuntoutusjärjestelmää kuntoutuskomitean esitysten pohjalta.

Kehitetään välityömarkkinoita. Erityisen tuen tarpeessa olevien (mm.osatyökykyiset, maahanmuuttajat, vammaiset, nuoret, ikääntyneet) pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan.Työhönvalmentajien saatavuutta parannetaan TE- ja sosiaalipalveluissa.Vahvistetaan mielenterveyspalveluiden saatavuutta.

Parannetaan yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä uudistamalla rahoitusta ja tarjoamalla liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea.

Hallituksen tavoitteena on, että julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä.

Kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä uudistetaan sosiaalisella kuntoutuksella, jossa huomioidaan pitkäaikaistyöttömän tai heikossa työmarkkina-asemassa olevan henkilön yksilöllinen kuntoutustarve työelämävalmiuksien vahvistamiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden turvaamiseksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli

Puretaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työnteon estäviä kannustinloukkuja ottamalla käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli.

Tavoite

2Suomi tasa-arvon kärkimaaksi

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitus aikoo kunnianhimoisesti parantaa tasa-arvoa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Erityinen huomio on työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamisessa.

Keinot

Tasa-arvo-ohjelma

Laaditaan laaja-alainen tasa-arvo-ohjelma, jolla koordinoidaan toimenpiteitä tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamiseksi eri osa-alueilla.

Tasa-arvon seuraamiseen luodaan valtion eri hallinnonalat kattava seurantajärjestelmä. Sukupuolivaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden alaisten hallinnon toimintoihin.

Palkka-avoimuus

Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin.

Lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisen työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.

Samapalkkaisuusohjelma

Palkkatasa-arvoa edistetään jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa, jonka on oltava aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on hallituksen, työnantajia ja työntekijöitä edustavien järjestöjen sitoutuminen toimenpiteisiin töiden vaativuuden arvioimiseksi, samapalkkaisuuden ja palkka-avoimuuden edistämiseksi sekä työelämän segregaation purkamiseksi. Osana ohjelmaa arvioidaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutukset.

Syrjinnän ehkäisy

Ehkäistään raskaussyrjintää. Täsmennetään lainsäädäntöä niin, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen.Selvitetään perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista ja ryhdytään selvityksen tulosten perusteella tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimiin.

Ehkäistään rekrytointisyrjintää. Tehdään selvitys nimettömästä työnhausta.

Perhevapaat

Toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa kunnianhimoinen ja perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus. Tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Perheiden valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.

Uudistus tulee toteuttaa niin että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.

Uudistuksen tulee täyttää raskaussuojeludirektiivin ja työelämän tasapainodirektiivin vaatimukset.

Kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena. Selvitetään mahdollisuus maksaa etuus suoraan lasta hoitavalle isovanhemmalle.

Tavoite

3Sopimisella vakautta ja luottamusta työmarkkinoille

Hallitus tukee suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja vahvistaa luottamuksen ilmapiiriä työmarkkinoilla. Hallituksen lähtökohtana on valmistella työelämän uudistuksia kolmikantaperiaatteella ja näin pyrkiä työelämän tasapuoliseen kehittämiseen ja tulokselliseen uudistamiseen. Hallitus huolehtii työmarkkinoiden heikomman osapuolen eli työntekijän suojelusta huomioiden maan ja yritysten kilpailukyvyn sekä varmistaen työllistymisen edellytykset. Näin voidaan luoda työmarkkinoille vakautta ja ennakoitavuutta ja turvata työmarkkinoiden mahdollisimman häiriötön toiminta, joka on edellytys yritysten vakaalle toimintaympäristölle ja uusille investoinneille.

Hallitus edistää työelämän hyvinvointia, vahvistaa työelämän tasa-arvoa, työntekijöiden osallistumismahdollisuuksia, edistää paikallista sopimista ja parantaa työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Hallitus tukee yleissitovuuteen perustuvaa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmää.

Keinot

Yhteistoimintalain uudistaminen

Yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantamiseksi.

Yhteistoimintalakia uudistetaan tukemaan paremmin työpaikkojen yhteistoimintaa ja turvaamaan mielekäs, turvallinen ja tuottava työelämä.Uudistuksen tavoitteena ovat riittävät oikeudet henkilöstön tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, jatkuvaan vuoropuheluun, työhyvinvoinnin edistämiseen sekä osaamisen kehittämiseen.

Työelämän luottamuksen ja työpaikkojen yhteistoiminnan vahvistamiseksi parannetaan henkilöstön osallisuutta ja asemaa sekä yt-menettelyssä että muutoin yritysten päätöksenteossa. Siirretään hallintoedustuslain henkilöstön edustusta koskevat säännökset yhteistoimintalakiin. Arvioidaan nykyisen hallintoedustuslain soveltamisrajaa huomioiden pk-yritysten toiminnan erityispiirteet.

Paikallinen sopiminen

Hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista, mikä on avainasemassa sopimisen vaatiman luottamuksen ilmapiirin luomisessa.

Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta tavoitteena joustavuuden ja turvan tasapainoinen yhdistäminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittäminen.

Pienyritysten neuvonta ja tukeminen

Lisätään neuvontaa ja tukea pienille yrityksille ja niiden työntekijöille työelämän sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä.

Selvitetään ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, jotta työsuhteisiin liittyvien riita-asioiden selvittely nopeutuisi (esimerkiksi työyhteisösovittelua edistämällä).

Työaikajoustot

Selvitetään mahdollisuudet lisätä työajan joustoa tasapainottamaan työn ja perheen yhteensovittamista ja jaksamaan työuralla pidempään. Tavoitteena on parantaa erityisesti pienten lasten vanhempien ja ikääntyvistä omaisista huolehtivien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön.

Kilpailukieltosopimukset

Kilpailukieltosopimusten ja työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä ja säätämällä kiellettyjen ehtojen käyttämisen seuraamuksista tasapainoisella tavalla.

Työsuojelu

Työsuojeluvalvonnan resursseja lisätään työturvallisuuden, harmaan talouden torjunnan, palvelussuhteen ehtojen valvonnan sekä ulkomaisen työvoiman valvonnan tehostamiseksi. Viranomaisten keskinäistä tiedonkulkua parannetaan.

Vuosilomat

Uudistetaan vuosilomalaki. Selvitetään mahdollisuudet joustavoittaa lomien käyttöä ja siirtämistä työpaikan vaihtotilanteissa (esim. lomapankki) lyhyissä työsuhteissa työskentelevien yhdenvertaisuuden parantamiseksi.

Nollatuntisopimukset

Parannetaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa.Tehdään selvitys työsopimuksissa sovittavasta työajasta. Vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännössä.

Työperäinen maahanmuutto ja ulkomaiset osaajat

Suomi tarvitsee aktiivista työperäistä maahanmuuttoa. Hallituksen tavoitteena on lisätä osaajien työperäistä maahanmuuttoa. Työperäisen maahanmuuton painopisteeksi asetetaan työvoimapulasta kärsivät alat sekä TKI-toiminnan kärki-ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Kootaan laaja-alainen toimenpideohjelma tavoitteen toteuttamiseksi.

Jatketaan ja vahvistetaan Business Finlandin Talent -toimintaa, joilla tuetaan kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja uudistumisessa sekä investointien kasvussa.

Kootaan toimenpideohjelma kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi. Selvitetään EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien Suomessa opiskelevien lukukausimaksujen vähentämistä verotuksessa heidän työskennellessään valmistuttuaan Suomessa. Pidennetään valmistumisen jälkeinen oleskelulupa kahteen vuoteen ja mahdollistetaan lyhytaikaisen työn vastaanotto.

Tehostetaan ja nopeutetaan työperusteisen oleskeluluvan käsittelyaikoja vahvistamalla edustustoverkkoa sekä purkamalla prosesseihin liittyviä pullonkauloja tehtyjen selvitysten pohjalta. Varmistetaan työperusteisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika. Varmistetaan kausityöntekijöiden työperusteisten oleskelulupien riittävän nopea käsittely yritysten työvoimatarpeen turvaamiseksi. Parannetaan kausityöntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa työnantajaa.

Varmistetaan, että Suomeen töihin tulevat saapuvat maahan työntekoon tarkoitetulla luvalla (mm. turistiviisumien käytön kitkeminen). Ulkomaisten ei-työsuhteisten kausityöntekijöiden asema turvataan lainsäädännön keinoin (marjanpoimijat ym.).

Luodaan työelämän ohjelma lisäämään työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista sekä maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista ja kehittämistä työpaikoilla.

Huomioidaan uudistuksissa ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta.Työperäisessä maahanmuutossa noudatetaan EU- ja ETA –alueen ulkopuoliseen työvoimaan sovelletaan saatavuusharkintaa eurooppalaisen valtavirran mukaisesti.

Työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon varmistamiseksi sekä saatavuusharkinnan joustavoittamiseksi arvioidaan tarve alueellisen työlupalinjausmenettelyjen yhdistämiseksi laajemmiksi kokonaisuuksiksi.

Kotouttaminen

Vahvistetaan, tehostetaan ja nopeutetaan maahanmuuttajien aktiivista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitus laatii kotouttamistoimien uudistamistarpeista kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman eduskunnan hyväksymän tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta.

Kotouttamispalveluiden laatua, velvoittavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan molemmilla kansalliskielillä. Otetaan käyttöön kotouttamistyön malli, jolla tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä ja mukaanpääsyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Kuntien ja kolmannen sektorin roolia vahvistetaan. Työn ohessa tulee olla kieliopetusta ja esimerkiksi ammatillista koulutusta.

Myönteistä ja aktiivista kotoutumista edistetään maahanmuuttajan kielitaidon ja ammatillisten valmiuksien vahvistamisella, työllistymisen nopeuttamisella ja yhteiskunnan tuntemusta ja osallisuutta edistämällä. Kielikoulutukseen tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisesta.

Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen on käynnistyttävä jatkossa entistä aikaisemmin, jo vastaanottokeskuksessa. Varmistetaan maahanmuuttajanaisten mahdollisuus osallistua kotoutumis- ja kielikoulutukseen. Rakennetaan yhden luukun moniammatillisten kotouttamis- ja osaamiskeskuksia ja edistetään parhaiden käytäntöjen valtakunnallista levittämistä. Vahvistetaan maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista, ohjausta ja osaamiskeskustoimintaa.

Tavoite

4Osaamisesta turvaa työn murrokseen

Työn murros ja digitalisaatio vaikuttavat siten, että työpaikkoja häviää, mutta samalla syntyy uusia tuottavampia toimialoja, yrityksiä ja työtehtäviä.Muutoksen mahdollisuuksia on tuettava kaikin keinoin edistämällä osaamista, uusiutumista, uuden teknologian käyttöönottoa ja uusien ideoiden leviämistä.Useimmat ammatit vaativat entistä korkeampaa osaamista. Työelämässä tarvitaan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen uudenlaista yhteispeliä.

Työelämän muutoksen kääntöpuolena on työelämän epävarmuuden lisääntyminen. Vähimmäistyöehtojen toteutumisessa on erityisesti puutteita heikommassa asemassa olevien työntekijöiden kohdalla.

Keinot

Työntekemisen uudet muodot

Selvitetään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, uudet työn teettämisen muodot ja osuuskunnat). Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.

Ennakointi ja muutosturva

Kehitetään rakennemuutoksen ennakointia. Kiinnitetään erityistä huomiota aloihin, joihin kohdistuu muutospaineita teknologian kehityksen ja ilmastonmuutoksen seurauksena.

Muutosturvaa kehitetään parantamaan työntekijöiden osaamista ja työllistymistä.

Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma

Käynnistetään työpaikkojen tueksi monivuotinen kansallinen Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma vauhdittamaan toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria Suomen kilpailuvahvuutena, nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.

Ohjelman kohderyhmänä ovat työntekijät, työnantajat, työyhteisöt ja niiden muodostamat verkostot. Ohjelma valmistellaan ja toteutetaan kolmikantaisesti ja siinä hyödynnetään aiempien työelämän kehittämisohjelmien kokemuksia.

Osana ohjelmaa toteutetaan työn, terveyden ja työkyvyn tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelmalla turvataan palvelujärjestelmiemme kehittämiseksi välttämätön työikäisten työ- ja toimintakykyyn liittyvä tutkimus.

Osaamisen kehittäminen työelämässä ja oppisopimus

Lisätään työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia.Tavoitteena on jatkuvan oppimisen edistäminen, työntekijöiden työsuhdeturvan parantaminen, aikuisten puuttuvien perustaitojen vahvistaminen sekä eri alueiden ja toimialojen työvoimatarpeeseen vastaaminen.

Kehitetään yksilöiden erilaisten tarpeiden pohjalta uusia kustannustehokkaita palvelumuotoja. Tarjotaan yksilöityjä koulutuskokonaisuuksia esimerkiksi toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa mahdollistamalla myös ammatilliset näyttötutkinnot. Erityisenä painopisteenä huomioidaan vähän koulutetut, uudelleenkoulutettavat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat. Lisätään yritysten kanssa yhteishankintana järjestettävää työvoimakoulutusta.

Lisätään oppisopimusopiskelun käyttöä ensimmäisen työpaikan saamiseksi sekä uudelleenkouluttautumisen ja aikuiskoulutuksen väylänä. Uudistetaan ja yksinkertaistetaan oppisopimuskoulutuksen ajalta maksettavat korvaukset työnantajan hallinnollisen taakan keventämiseksi.

Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja työpaikkaohjaajien roolia.

Kehitetään opintovapaata ja mahdollistetaan sen yhä laajempi käyttö aikuiskoulutustukea kehittäen. Aikuiskoulutustuki uudistetaan tukemaan työn ja opiskelun yhteensovittamista.

Parannetaan työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa.

Selvitetään mahdollisuudet laajentaa työllisyysrahaston tehtäviä tukemaan nykyistä laajemmin aikuisten osaamisen kehittämistä ja työkyvyn ylläpitämistä.

4.6Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi

Tilannekuva

Suomalaiset jakavat laajasti periaatteet ja arvot, joille Pohjoismainen hyvinvointimalli on vuosien saatossa yhteistyössä rakennettu. Sen kulmakiviä ovat ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, verorahoitteiset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, suuri sosiaalinen liikkuvuus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta.Ihmisten hyvinvointiin ei ole investoitu vain siksi, että siihen on ollut varaa, vaan jotta vaurastuisimme kansakuntana. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan uudet haasteet - ikääntyminen, huoltosuhteen heikkeneminen, huono-osaisuuden kasautuminen ja talouskasvun hidastuminen - edellyttävät voimakasta panostusta ongelmien ehkäisyyn poikkihallinnollisin keinoin.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei vastaa riittävän hyvin ihmisten vaihtuviin ja moninaisiin elämäntilanteisiin eikä työmarkkinoiden muutokseen. Köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa ihmisiä entistä laajemmin. Riippuvuus toimeentulotuesta heikentää myös työllistymisen edellytyksiä. Työelämä muuttuu, eikä sosiaaliturva aina vastaa ihmisten muuttuvia elämäntilanteita.

Palvelujärjestelmän tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Osalla väestöstä nämä tavoitteet toteutuvat hyvin, mutta osan kohdalla palveluiden käyttö on tarpeisiin nähden vähäistä tai saatavilla oleva palvelu ei vastaa tarpeisiin. Vaikka suuri osa suomalaisista voi hyvin, hyvinvointi- ja terveyserot ovat merkittäviä. Usein huono-osaisuus siirtyy paitsi elämänvaiheesta toiseen myös sukupolvelta toiselle.

Perhepolitiikkaa haastavat vahvasti niin uudenlaiset tarpeet kuin lapsiperheiden muuttuminen monimuotoisemmiksi. Suomessa jo noin kolmasosa kaikista perheistä ei ole enää perinteisiä ydinperheitä, ja esimerkiksi uusperheiden ja sateenkaariperheiden määrä on kasvanut. Nykyiset toimintatavat ja tuen muodot ovat osoittautumassa riittämättömiksi. Yhteiskunnassa ei ole pysytty edistämään työn ja perheen yhteensovittamista ja hoivavastuun tasa-arvoisempaa jakautumista riittävästi. Lapsiperheköyhyys on yleisintä yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa lapset ovat alle kolmivuotiaita.Vanhemmuuden ja parisuhteiden hyvinvointiin sekä ongelmatilanteiden ratkaisuun (esimerkiksi parisuhdeneuvonta tai eropalvelut) ei ole kaikkialla käytössä järjestelmällisiä ja yhdenvertaisia tukimuotoja.

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on laajamittainen ongelma. Yksi sen ilmenemismuodoista on köyhyys ja pitkittynyt toimeentulotuen asiakkuus.Eriarvoisuus ilmenee myös eroina väestöryhmien terveydessä ja osallisuudessa sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten suurena osuutena.

Yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien kuten ylisukupolvisen huono-osaisuuden, köyhyyden, vaikeiden elinolojen, matalan koulutustason ja työttömyyden yhteydestä yksilöiden heikkoon terveyteen ja hyvinvointiin sekä kansantalouteen on vankka näyttö. Palvelujärjestelmästä löytyy monialaista osaamista ja tukea, mutta järjestelmä on kirjava, hajanainen ja asiakkaille vaikea.

Tavoite

1Hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Suomi on entistä tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi maa, jossa jokainen ihminen on arvokas ja luottamus lisääntyy. Ihmisten hyvinvointi-, terveys- ja tuloeroja kavennetaan ja osallisuutta lisätään. Suomi edistää ihmisoikeuksia, hyvinvointitaloutta ja edellytyksiä ihmisen hyvälle elämälle läpi koko elämänkaaren. Ihmisillä on mahdollisuus hyvinvointia tukeviin valintoihin.

Keinot

Yhdenvertaisuutta edistävät toimet

Säädetään vammaispalvelulaki, jossa vammaisten oikeudet turvataan lähtökohtana YK:n vammaisten oikeuksien sopimus.

Laajennetaan kehitysvammaisten henkilökohtaisten budjettien kokeiluja.

Vahvistetaan sosiaali ja- terveydenhuollon palvelujen käyttäjien itsemääräämisoikeuslainsäädäntöä.

Parannetaan potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa.

Turvataan kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä, erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä.

Köyhyyden ja osattomuuden vähentäminen

Otetaan huomioon entistä paremmin huono-osaisuuden riskitekijät sekä huono-osaisuuden ylisukupolvisuus ja kohdennetaan vaikuttavia palveluita riskiryhmille aikuissosiaalityötä kehittämällä. Tuetaan vaikeimmin työllistyvien työllisyyttä.

Uudistetaan asiakasmaksulaki tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen mm. maksuttomuutta laajentamalla sekä maksuja ja maksukattoja kohtuullistamalla.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Investoidaan hyvinvointitaloudellisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan edistää hyvinvointia ja terveyttä ja vähentää palvelujen tarvetta.

Päätösten hyvinvointi- ja terveysvaikutukset arvioidaan kattavasti. Parannetaan kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuutta. Lisätään matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia.

Vähennetään riippuvuuksia. Päivitetään päihdestrategia ehkäisevän työn edistämiseksi sekä päihdepalvelujen kokonaisuuden yhteensovittamiseksi.Jatketaan määrätietoista työtä tupakoinnin ja alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi. Huumehoidon tehokkuutta parannetaan ja käytön haittoja vähennetään laatimalla poikkihallinnollinen huumestrategia. Ehkäistään pelihaittoja osana rahapelipoliittista ohjelmaa.

Laajennetaan hallitusti rokotusohjelmaa (mm. hpv pojille) ja seulontaohjelmaa (mm. suolistosyövät).

Uudistetaan lomituslaki ja vakinaistetaan Välitä viljelijästä -toimintamalli.

Turvataan vankiterveydenhuollon resurssit.

Vahvistetaan sote-järjestöjen toiminnan edellytyksiä sekä tuetaan järjestölähtöisen työn uudistamista ja monimuotoisuutta.

Kielelliset oikeudet turvataan käytännössä.

Lääkekorvausjärjestelmässä on paremmin huomioitava sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Arvioidaan 2-tyypin diabeteksen korvattavuuden taso eduskunnan lausuman pohjalta. Palautetaan ruokavaliovaliokorvaus.

Tavoite

2Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen.

Suomi on entistä lapsi- ja perheystävällisempi maa, joka on mukaanottava ja yhdenvertaisempi. Lasten ja nuorten hyvinvointi on ensisijaista. Ihmisiä tuetaan kohti toivomaansa lapsimäärää, perheellistyä voi monella tapaa ja erilaiset perhemallit ovat yhtä arvokkaita. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen aikuiseen.

Keinot

Hyvinvoinnin vahvistaminen

Laaditaan poikkihallinnollinen lapsistrategia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta eri ministeriöiden, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.

Huomioidaan päätöksenteossa perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuus.Tuetaan tahottomasti lapsettomien perheellistymistoiveita eri keinoin, turvataan hedelmöityshoitojen yhdenvertainen saatavuus. Edistetään vuoroviikkoasumista koskevan selvityksen toimenpide-ehdotuksia.

Selvitetään vanhemmuuslain säätämistarve.

Laaditaan toimenpideohjelma kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi.

Toimeentulon turvaaminen ja köyhyyden torjuminen

Varmistetaan, ettei työtön työnhakija menetä etuuksia sen vuoksi, ettei hän ole voinut ottaa tarjottua työtä vastaan lapsen hoitopaikan puutteen takia.

Lapsiperheiden palveluiden parantaminen

Lapsiperheiden tukemiseksi toteutetaan hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia.

Tiivistetään hallinnonalojen yhteistyötä ja turvataan tiedonkulku.

Jatketaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa. Levitetään perhekeskustoimintamallia ja kehitetään neuvoloiden roolia. Vahvistetaan parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea, kasvatus- ja perheneuvolojapalveluita parannetaan. Helpotetaan perheiden kotipalvelun saamis- ja myöntöedellytyksiä.

Säädetään henkilöstömitoitus lastensuojeluun. Turvataan erityistä tukea vaativien lasten moniammatilliset palvelut ja levitetään tiimimallia.

Lisätään turvakotipalveluiden saatavuutta kohti Istanbulin sopimuksen mukaista tasoa.

Päihdeäitien ja päihdeperheiden riittävät palvelut ja kuntoutus turvataan.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut laitetaan kuntoon. Tiivistetään niiden yhteyttä olemassaoleviin palvelurakenteisiin. Turvataan alaikäisten päihdetyön palvelut alueellisesti ja kielellisesti. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja heidän perheitään tuetaan yksilöllisin ja oikea-aikaisin palveluin. Toteutetaan maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille. Tuetaan rokotemyönteisyyttä ja edistetään rokotekattavuutta.

Kielelliset oikeudet turvataan käytännössä.

Tavoite

3Ikäystävällisyyden edistäminen.

Suomi on ikäystävällisempi maa, joka tunnistaa väestön ikääntymisen tuoman yhteiskunnallisen muutoksen ja varautuu siihen. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohde, vaan myös yhteiskunnan voimavara. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy, toimintakyky paranee, palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

Keinot

Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn vahvistaminen

Laaditaan poikkihallinnollinen ikäohjelma yhteistyössä ministeriöiden, kolmannen sektorin ja muiden tahojen kanssa.

Kehitetään elämäntapaohjausta, neuvontaa ja tukea sekä toteutetaan joillekin ikäluokille “hyvinvointitarkastuksia” ja tarkempaa palveluiden käytön suunnittelua.

Huomioidaan erityisesti eläkkeelle jäävät.

Nostetaan muistisairauksien ennaltaehkäisy muiden kansansairauksien rinnalle.

Otetaan ikäihmisten ravitsemuksen laatu, saatavuus ja yhteisölliset ruokailumahdollisuudet sekä kotona asuvien että hoivayksiköiden asukkaiden kohdalla kehittämisen ja valvonnan osaksi.

Turvataan sotiemme veteraanien tarpeellinen tuki ja palvelut.

Toimeentulon turvaaminen ja köyhyyden vähentäminen

Toimeentulon turvaaminen ja köyhyyden vähentäminen 7.2 esitysten mukaan

Palveluiden parantaminen

Palautetaan luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Resurssien asteittainen lisäys ja toimintatapojen muutos toteutetaan suunnitellusti ja varmistaen oikea kohdentuminen.

Tehdään nk. vanhuspalvelulain laaja päivitystyö laatua ja vaikuttavuutta lisäten.

Säädetään hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7)ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Mitoituksen toteutuksessa huomioidaan ensisijaisesti hoitoisuus. Selkeytetään henkilöstön työnjakoa mm. tukipalveluiden osalta.

Turvataan omaishoidon ja kotihoidon resurssien riittävyys. Turvataan alan koulutuksen ja työpaikkojen houkuttelevuus sekä henkilökunnan saatavuus ja osaaminen.

Otetaan käyttöön uusia työtapoja ja teknologiaa. Vahvistetaan vanhuspalveluiden esimiestyötä.

Huomioidaan tuottajakentän monimuotoisuus ja hoivapalveluiden monien muotojen, kuten perhehoidon ja muiden välimuotoisten ratkaisujen kehittäminen.

Jatketaan rationaalisen lääkehoidon edistämistä.

Turvataan kielellisten oikeuksien toteutuminen ikäihmisten kaikissa palveluissa.

Kehitetään omavalvontaa sekä tehostetaan paikallista ja valtakunnallista valvontaa.

Tavoite

4Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantaminen.

Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa oikea-aikaisemmin ja yhdenvertaisemmin. Palvelut ovat kustannustehokkaampia ja vaikuttavampia. Ne rakentuvat joustavasti ja kokonaisvaltaisesti ihmisen elämäntilanteiden ja tarpeiden ympärille. Palveluiden parantuminen entisestään lisää luottamusta niin käyttäjien kuin sote-ammattilaisten keskuudessa.

Keinot

Perustason palveluiden saatavuuden parantaminen tulevaisuuden sotekeskuksissa

Varmistetaan, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jokaisen saavutettavissa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Huomioidaan tuottajakentän monipuolisuus. Käynnistetään tulevaisuuden sote-keskusten kehittämisohjelma.Ohjelma nivoutuu yhteen myös sote-rakenneuudistuksen valmistelun ja toimeenpanon kanssa.

Kehittämisohjelman tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten luottamusta julkisesti järjestettyihin sote-palveluihin.

Tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. THL:n arvion mukaan 7 päivän hoitotakuu edellyttäisi nykyjärjestelmällä toteutettuna 1600-2600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin.Paljon voidaan kuitenkin saada aikaan kehittämällä järjestelmää ja sen toimintaa monilla toimenpiteillä.

Välttämätön hoito turvataan kaikille paperittomille.

Muutetaan Vaasan keskussairaala laajan päivystyksen sairaalaksi.

Terveydenhuollon painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perustasolle.

Sosiaali- ja perusterveydenhuollon lähipalvelu- ja yhteispalvelukeskusten (sosiaali- ja terveyskeskus) tarjoamiin palveluihin kuuluvat ainakin perusterveydenhuollon, suun terveydenhoidon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, kotisairaala, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja ja keskusteluhoitoa, avokuntoutuspalveluja, neuvola- ja muita ehkäiseviä palveluja.

Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa ja toimintatapoja. Jaetaan tehtäviä yhä laajemmin eri ammattiryhmien välillä painottaen erityisesti sosiaalihuollon ammattihenkilöstön roolia.Moniammatillisten tiimien käyttö ja työnjaon kehittäminen takaavat hoidon jatkuvuuden ja vaikuttavuuden, palvelujen sujuvuuden ja kustannusten hallinnan.

Asiakaslähtöisyyttä parannetaan lisäämällä viikonloppu- ja iltavastaanottoja sekä matalan kynnyksen palvelupisteitä. Otetaan käyttöön digitaalisia ja mobiileja palveluratkaisuja.

Kehittämällä esitetyt tulevaisuuden moniammatilliset sosiaali- ja terveyskeskukset, yhdistämällä vastaanottotoimintaan uusilla työnjaoilla hoitajien ja erityisosaajien työpanosta, digitalisointia ja erityistason konsultaatioita voidaan tavoite saavuttaa noin 1 000 yleislääkärin lisäyksellä.

Näistä noin 300 lääkärin lisäys on saatavissa pitkään täyttämättöminä olevien virkojen täyttämisellä ja epätarkoituksenmukaisten tilapäisten vuokralääkäriostojen korvaamisella vakinaisilla lääkäreillä. Tämä edellyttää, että sote-keskukset ovat nykyistä houkuttelevampia työpaikkoja koko maassa.Tulevaisuuden sote-keskuksissa tulee olla asiakaskeskeiset ja työntekijöiden ammattitaidon kehittymistä ja työhyvinvointia turvaavat johtamismallit ja rakenteet. Otetaan käyttöön näyttöön perustuvia menetelmiä. Laajennetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa osana perustyötä. Laaditaan sosiaalihuollon kehittämisohjelma. Varmistetaan tietovarantojen parempi käyttö sekä kehitetään tietojärjestelmiä.

Suunterveydenhuollon saatavuuden parantaminen ja laadun kehittäminen on tärkeä osa uudistusta.

4.6.1Sote-rakenne

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Palvelujärjestelmän haasteet ovat erilaisia eri puolilla maatamme. Väestöä menettävillä, ikääntyvillä alueilla sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Muun muassa pääkaupunkiseudulla väestönkasvu ja maahanmuuttajien määrän kasvu aiheuttavat haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.

Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun. Valmistelussa otetaan huomioon edellisten vaalikausien valmistelu ja perustuslailliset reunaehdot.Uudistus tehdään hallitusti ja vaiheistaen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Palvelut ovat yhteensovitettuja, hoitoketjut ovat sujuvia ja ihmiset saavat tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut oikea-aikaisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille.Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi.Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Asukkaiden osallisuutta ja käyttäjädemokratiaa vahvistetaan.

Mahdollisuus käyttää palveluita yli maakuntarajojen säilytetään. Maakunnat tekevät yhteistyötä keskenään. Erityistason palveluiden turvaamiseksi muodostetaan viisi yhteistoiminta-aluetta. Alueet pohjautuvat voimassaoleviin erityisvastuualueisiin (erva).

Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä.Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.

Asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi valmistellaan palvelusetelilain uudistus ja tehdään linjaukset henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sote-uudistuksessa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta ja tuottavuutta parannetaan, palveluiden kustannusten nousua hillitään ja niiden läpinäkyvyyttä ja avoimuutta lisätään.

Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi.Hallitus käynnistää välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta.Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan astuessaan aiheuttaa kokonaisveroasteen kiristymistä. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja.

Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisen komitean toimesta maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä.

Sote- ja pelastustoimen kiinteistöjen tilajohtamista kehitetään kokonaisvaltaisen kiinteistöasiantuntijan ja omistajan aikaansaamiseksi joko alueellisten kiinteistönpitäjien tai valtakunnallisen maakuntien yhteisesti omistaman toimijan pohjalta. Hallitus arvioi valmistelun alkuvaiheessa jatkotoimet. Maakunnilla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa tilojen hallintaan ja käyttöön.

Uudistus tarvitsee tuekseen toimivat tietojärjestelmä- ja tiedonhallintajärjestelmät sekä kattavan tietopohjan ja yhtenäisen tavan raportoida. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, ICT-valmistelu ja muu sote-kehittämistyön rahoitus turvataan siirtymävaiheen aikana.

Alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Pelastustoimen ja ensihoidon tiiviin yhteyden tuoma synenergiaetu turvataan sote-uudistuksessa. Selvitetään ympäristöterveydenhuollon järjestäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa varmistetaan laadukkaiden ja asiakaslähtöisten palveluiden turvaaminen tasa-arvoisesti suomen- ja ruotsinkielisille. Tämä voi käytännössä vaatia erityisratkaisuja kielellisistä syistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja johtamisen kehittäminen edellyttää tutkittua tietoa ja tiedolla johtamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on tiiviisti mukana uudistuksen valmistelussa ja palveluiden kehittämisessä.

Sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon sekä perus- ja erityistason palveluiden yhteensovittaminen eli integraatio ja eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on saumatonta, jotta palvelut eivät pirstoudu ja alueilla on edellytykset ja kannuste suunnitella palveluja kokonaisuutena. Palveluiden yhteensovittamisen tavoitteena on yhtenäiset palveluketjut ja erityisesti paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hoidon ja hoivan kehittäminen.

Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan lähellä ihmistä. Kotiin vietäviä palveluja lisätään jatkamalla digitaalisten ja etäpalveluiden kehittämistä tavoitteena palveluiden saavutettavuuden parantaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohja yhtenäistetään palveluiden laadun parantamiseksi ja kehittämiseksi.

Maakuntien ja kuntien välisellä yhteistyöllä tuetaan erityisesti lasten ja nuorten, ikääntyneiden, haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien ihmisten hyvinvointia. Palveluiden avulla vahvistetaan eri-ikäisten ihmisten kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään.

Luodaan erillinen sosiaalityön tutkimusta ja sen osaamisen vahvistamista tukeva valtion rahoitus. Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiotutkimusta suuntaamalla siihen rahoitusta.

Valviran ja aluehallintovirastojen sosiaali- ja terveyspalveluiden valvonta-, lupa-ja ohjaustehtävät sekä muiden valtion aluehallinnon tehtävien uudelleenjärjestelyt selvitetään parlamentaarisen selvitystyön yhteydessä.

Itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Työssä selvitetään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille. Parlamentaarisen työn valmistuttua hallitus valmistelee lainsäädännön.

4.6.2Sotu-komitea

Sosiaaliturvan uudistaminen

Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta tavalla, joka samalla palvelee koko yhteiskuntaa. Sosiaaliturvan uudistamisessa keskeistä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa. Olennaista on parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä.

Tarve sosiaaliturvan uudistamiselle johtuu useasta syystä:

•Työn murros haastaa sosiaaliturvassa käytetyt määritelmät ja järjestelmän toimivuuden.

•Palveluita ja etuuksia on kehitetty eri tahtisesti ja erillään. Niiden yhteen toimivuutta on parannettava vastaamaan ihmisten tarpeita.

•Nykyisessä järjestelmässä tukea tarvitsevaa ihmistä ei aina kohdata oikea-aikaisesti eikä hän välttämättä pääse tarvitsemansa palvelun tai etuuden piiriin.Pahimmillaan hän jää kokonaan vaille tukea.

•Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentulotuen roolia. Alkujaan viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on muodostunut pitkäkestoiseksi ensisijaisen tuen täydentäjäksi.

•Sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Pirstaleisuus ja ennakoimattomuus korostuvat elämäntilanteiden vaihtelun ja moninaisuuden vuoksi sekä sektorirajoja ylitettäessä.

•Hyvinvointivaltion kestävyys edellyttää korkeaa työllisyyttä.

Hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen, jossa hyödynnetään TOIMI-hankkeessa tehtyä työtä. Uudistus valmistellaan tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa. Valmistelu tehdään poikkihallinnollisesti ja laaja-alaisesti eri alojen asiantuntemusta hyödyntäen.

Komiteassa käsitellään perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea sekä niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta, ja lisäksi palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin. Työssä on huomioitava erityisryhmät, jotka nykyjärjestelmässä jäävät väliinputoajiksi. Komitea ei käsittele vanhuuseläkettä.Komitean työ tähtää sosiaaliturvan rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Sille laaditaan kahdelle eduskuntakaudelle ulottuva tiekartta ja välitavoitteita, joihin nykyinen hallitus ehtii reagoida.

Uudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan tulee osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että työn tekeminen on nykyistä kannattavampaa ja työtuloista jää ihmiselle selvästi ennakoitavissa oleva summa käteen. Sosiaaliturvan tulee taata ihmisille ennakoitava turva eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä.

Komitea selvittää ja valmistelee tarvittavat toimenpiteet keskenään samantasoisten perusturvaetuuksien lainsäädännön yhtenäistämiseksi. Tässä yhteydessä uudistustyö tarkastelee myös muita, esimerkiksi opiskeluun liittyviä etuuksia. Ansioperusteisten etuuksien määräytymistä yhtenäistetään.Uudistuksessa varmistetaan, että sosiaaliturvaan kuuluvat etuudet ja palvelut (kuten esimerkiksi työvoima- ja koulutus- ja terveyspalvelut, kuntoutus, velkaneuvonta ja sosiaalityö) nivoutuvat paremmin yhteen ja kytkeytyvät muuhun sosiaaliturvaan joustavasti ja oikea-aikaisesti. Oikean palvelun saaminen on mahdollistettava etuudesta riippumatta. Uudistus tukee yksilön oikeuksien ja velvollisuuden tasapainoa tavalla, joka on myös sopusoinnussa julkisen talouden ja työllisyyden parantamisen kanssa. Perusturvan lisäksi myös tarveharkintaisia tukia tarvitaan.

Sosiaaliturvan tulee vastata perustuslain mukaisesta välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon velvoitteesta. Uudistus toteutetaan perusturvan tasoa heikentämättä ja sillä pyritään pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähenemiseen. Digitalisaation avulla sosiaaliturvasta tehdään ihmisille selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Varmistetaan, että kielelliset oikeudet ja saavutettavuus toteutuvat.

Yleistä asumistukea pyritään kehittämään yksilöllisempään suuntaan. Tuen vaikutukset muihin etuuksiin huomioidaan. Osana perusturvan kokonaisuutta asumistuen tulisi mahdollistaa kaikille kohtuuhintainen ja riittävän laadukas asuminen. Tukea tulee kehittää siten, että työnteon kannusteet paranevat.Komitea selvittää yleisen asumistuen kehittämistarpeet erillisenä muista etuuksista. Asumisen tukemisella on kiinteä yhteys asuntopolitiikkaan.

Tavoite

1Ikäystävällisyyden edistäminen.

Keinot

Toimeentulon turvaaminen ja köyhyyden vähentäminen:

Korotetaan pieniä eläkkeitä (takuueläke ja kansaneläke). Korotukseen käytetään 183 Me.

Valmistellaan kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistäminen Eläkejärjestelmien erillisyys -työryhmän ehdotusten pohjalta.

Taiteilija- ja urheilijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä.

Henkilöiden, joiden kokonaiseläke jää tasoltaan alle takuueläkkeen tason, tilanne selvitetään.

Tavoite

2Lapsi- ja perheystävällisyyden edistäminen.

Keinot

Toimeentulon turvaaminen ja köyhyyden torjuminen:

Korotetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. Korotus tehdään siten, että korotuksesta hyötyvät myös toimeentulotukiperheet. Korotukseen käytetään 22 Me.

Korotetaan 4. ja 5. lasten lapsilisiä. Korotukseen käytetään 6 Me.

Korotetaan opintorahan huoltajakorotusta. Korotukseen käytetään 3 Me.

Elatustukea korotetaan. Korotukseen käytetään 9 Me.

Parannetaan vuorovanhemmuusperheiden asemaa asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa.

Tavoite

3Eriarvoisuuden vähentäminen.

Keinot

Yhdenvertaisuutta edistävät toimet:

Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen:

•Helpotetaan palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaaliturvassa, eritoten työttömyysetuuksien osalta.

•Uudistetaan soviteltua työttömyysturvaa siten, että työaikavalvonnan ulkopuolella olevat eivät jää sovittelun ulkopuolelle ja siten että työajan erilainen kuukausittainen työrytmi kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti. Uudistuksen tavoitteena on työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaaminen, ei ansiotason turvaaminen.

•Jatketaan yhdistelmävakuutuksen kehittämistä sosiaaliturvan uudistamisessa.

•Selvitetään vaihtoehtoja yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen.

•Jatketaan työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon kehittämistä tavoitteena nykyistä paremmin huomioida työmarkkinoiden muutos ja digitalisaation mahdollisuudet.

Köyhyyden ja osattomuuden vähentäminen:

Korotetaan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja vähimmäismääräisiä sairaus- ja vanhempainpäivärahoja. Korotukseen käytetään 52 Me.

Opintoraha sidotaan indeksiin vuoden 2020 alusta. Ensimmäinen indeksikorotus toteutetaan puolittaisena. Vuoden 2023 tasossa käytetään 25 Me.

Selkiytetään sosiaaliturvaa

Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentulotuen roolia. Etuusjärjestelmän monimutkaisuus liittyy usein eri etuuksien ja tai muiden tulolajien yhdistelmiin tai siirtymiin niiden välillä.Perusturvaa on kehitettävä sen tasoa heikentämättä. Lisäksi uudistuksissa on huolehdittava henkilötietosuojan toteutumisesta.

•Toteutetaan toimeentulotuen kokonaisuudistus, jolla varmistetaan riittävä viimesijaisen toimeentulon turva ja sosiaalista tukea tarvitsevien ihmisten oikea-aikaiset palvelut.

•Selvitetään syitä erityisesti nuorten toimeentulotukiriippuvuuteen ja keinoja sen vähentämiseksi.

•Toimeentulotuen suojaosajärjestelmän selkiyttäminen ja työnteon esteiden helpottaminen.

•Tehdään tarvittavat lainmuutokset, joilla edistetään digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä sosiaaliturvaetuuksien hakemisessa, käsittelyssä ja päätöksissä.

•Etuuksien käsitteistöä ja maksuajanjaksoja (esimerkiksi hakuprosessin ehdot, tulo- ja perhekäsitteet, maksupäivät -ja ajat ml. juhlapyhät) yhtenäistetään.Ansioperusteisten etuuksien kohdalla kokonaisuus edellyttää kolmikantayhteistyötä. Huolehditaan käsitteiden yhdenmukaisuudesta ansio -ja perusturvan kesken.

•Tarjotaan asiakkaalle ymmärrettävämpi kokonaisuus ja mahdollisuus hakea yhdellä hakemuksella useita etuuksia parantaen samalla järjestelmän läpinäkyvyyttä.

•Edistetään tulorekisterin hyödyntämistä sosiaaliturvassa erityisesti epätyypillisten työsuhteiden kannalta.

•Sosiaaliturvan uudistamisessa laajennetaan tulorekisterin tietosisältöä erityisesti työn murroksen näkökulmasta (esimerkiksi työttömyysturvan sujuvampi maksatus). Tämä edellyttää erillistä hanketta, joka rahoitetaan tulevaisuusinvestoinneista.

•Nykyisin työttömyysetuuksien piirissä on henkilöitä, jotka eivät tosiasiassa ole työkykyisiä. Tarkennetaan etuuksien saannin edellytyksiä, jotta ihmiset ovat tarpeensa mukaisella etuudella. Tässä yhteydessä tarkastellaan muun muassa sairauspäivärahaa, kuntoutuksen tukia ja työttömyyspäivärahaa. Samalla selvitetään etuuksien sitomista toimintakykyyn diagnoosin sijasta.

•Selvitetään sisäilmasta sairastuneiden tilanne siten, että sisäilman vuoksi työkyvyttömät ja työpaikkakyvyttömät eivät jää ilman toimeentuloa.

•Selvitetään opiskelijoiden asumistuen yhteisasumisen tulkinnan ongelmat ja niiden korjaustarpeet.

Etuuksien ja palveluiden yhteensovittamista parannetaan seuraavasti:

•Parannetaan palveluiden oikea-aikaisuutta. Palveluiden ja resurssien oikea kohdentaminen tulee toteuttaa osana vaikuttavaa sosiaaliturvan uudistusta.

•Tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön ja käytänteisiin Kelan ja kuntien yhteistyön parantamiseksi, jotta sosiaalityön tarpeiden tunnistaminen, asiakkaan ohjaus ja henkilökohtainen palvelu vaikeimmassa asemassa olevilla toteutuisivat.

•Kehitetään tulonsiirtoihin liittyviä palveluja osallistavaan ja ennaltaehkäisevään suuntaan. Hyödynnetään monitoimijaista työotetta, etsivää työtä ja yhteisötyötä. Johtamista ja yhteistyörakenteita uudistetaan. Ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä suunnitelmallisen sosiaalityön ja etenkin lastensuojelun välineenä tulee edelleen vahvistaa laatimalla valtakunnalliset kriteerit sen myöntämiselle.

•Digitalisaation keinoja hyödynnetään nykyistä merkittävästi enemmän palvelutarpeessa olevien varhaisen tukemisen ja yhteisasiakkuuden tehokkaan hoitamisen tueksi. Varmistetaan, että kielelliset oikeudet ja saavutettavuus toteutuvat.

Hyödynnetään kokeiluja perusturvan uudistamisessa

•Varmistetaan kokeilujen tieteellinen kestävyys.

•Toteutetaan esimerkiksi byrokratia- ja informaatiokokeilu (VN-TEAS).

Indeksikorotukset tehdään kansaneläkeindeksin ja kuluttajahintaindeksin mukaisina (vuoden 2020 alusta).

Tavoite

4Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantaminen.

Keinot

Perustason palveluiden saatavuuden parantaminen.

Tulevaisuuden sote-keskukset.

4.7Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Tilannekuva

Koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan.Koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin nojannut kasvu on luonut Suomelle edellytykset hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tuottavuuden kasvuun. Tasa-arvoisen yhteiskunnan tavoitteena on, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Koulutusta ja kouluttautumista myös arvostetaan vahvasti. Sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae.

Suomi on kansainvälisten vertailujen mukaan maineeltaan peruskoulutuksen kärkimaita maailmassa, mutta eriarvoisuus, oppimiserot ja syrjäytyminen ilmiöinä uhkaavat suomalaisen koulutuksen menestystarinaa. Koulutuksemme ei ole myöskään pysynyt riittävällä tavalla mukana globalisoituvan maailman kansainvälistymiskehityksessä.

Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyvät oppimisessa ja kouluttautumisessa entistä vahvemmin.Koulutuksen ja työelämän sukupuolisegregaatio on Suomessa jyrkkä. Myös maahanmuuttajat, maahanmuuttajataustaiset, vammaiset ja toimintarajoitteiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät jäävät koulutuksessa ja osaamisessa muista väestöryhmistä jälkeen.

Vaille toisen asteen tutkintoa jää 16 prosenttia ikäluokasta, vaikka nyky-yhteiskunnassa työllistymisen ja osallistumisen vaatimuksena on tunnistettu minimissään toisen asteen tutkinto kaikille. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen sinänsä oikeat tavoitteet työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi eivät näytä tuottavan riittävää osaamista.

Työllisyyden edistäminen edellyttää vahvaa panostusta koulutukseen ja osaamiseen. Muuttuvan työelämän vaatimukset lisäävät oman osaamisen päivittämisen ja jatkuvan oppimisen tarvetta merkittävästi. Työelämän tarpeiden nopea muutos edellyttää koulutuksen järjestäjiltä nykyistä suurempaa ketteryyttä. Koulutusta eniten tarvitsevat osallistuvat koulutukseen vähiten.

Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot ovat n. 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun tavoitteeksi on asetettu 4 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nyt on aika investoida TKI-toiminnan kautta uuteen pitkäjänteiseen kasvuun.

Tavoite

1Koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy.

Keinot

Hallitus laatii vuoden 2020 loppuun mennessä osaamisen ja oppimisen tiekartan vuodelle 2030, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus-ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi, ja oppimiserojen kaventamiseksi. Hallitus ryhtyy sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarkastelu kohdistuu koko koulutusjärjestelmään ja sen kehittämiseen molemmilla kansalliskielillä. Tavoitteena on, että sivistys, koulutus ja osaaminen muodostavat yhteiskunnan perustan jatkossakin, vahvistavat työllisyyttä ja kestävää kasvua sekä tarjoavat välineitä Suomen globaalin vaikuttamisen vahvistamiseen.

Tehdään kokonaisselvitys ruotsinkielisen koulutuksen (varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen) erityispiirteistä, haasteista ja kehittämistarpeista sekä luodaan pitkäjänteinen toimenpideohjelma yhdenvertaisuuden takaamiseksi.

Parannetaan varhaista perustaitojen oppimista muodostamalla esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus. Siirtyminen eteenpäin tapahtuu joustavasti siinä vaiheessa, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa.

Selvitetään kaksivuotisen esiopetuksen toteuttaminen osana kokonaisuutta.

Tehdään korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelma, jossa käydään läpi korkeakoulutuksen sosiaalisen, kielellisen ja alueellisen tasa-arvon toteutuminen sekä eri vähemmistöryhmien korkeakoulutukseen hakeutumisen mahdolliset esteet sekä ryhdytään selvityksen pohjalta tarvittaviin toimiin. Kirjataan selkeät ja mitattavat tavoitteet aliedustettujen ryhmien koulutukseen pääsyyn ja läpäisyn edistämiseksi.

Jokaisessa maakunnassa on korkeakoulu. Turvataan yliopistokeskusten toimintaedellytykset.

Puretaan korkeakoulujen hakijasumaa ja lisätään korkeakoulutuksen aloituspaikkoja määräaikaisesti 2020-2025 erityisesti aloilla, joilla ennakoinnin perusteella arvioidaan ilmenevän osaajapulaa jo nyt tai lähitulevaisuudessa.Varmistetaan lisäyksen yhteydessä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrät vastaavat yhteiskunnan tarpeita ja perustuvat ennusteisiin alan työllisyydestä, huomioiden myös korkeakoulutuksen uutta työtä luova luonne.

Jotta 50 prosenttia ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon 2030 mennessä, aloituspaikkojen lisäyksen ohella pyritään edelleen kohdentamaan opiskelupaikkoja erityisesti ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittaville ja kehittämään alanvaihtajille ja lisäpätevyyttä etsiville vaihtoehtoisia valintaväyliä tutkintokoulutukseen.

Käynnistetään perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

Tuetaan koulujen johtamisjärjestelmien ja osaamisen kehittämistä. Sitoudutaan perusopetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja rahoitukseen sekä opetussuunnitelman toimeenpanoon.

Vahvistetaan peruskoulujen perusrahoitusta. Varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä oppimispoluilla, positiivisen diskriminaation rahoituksella, joustavammalla opetuksella ja riittävällä tuella. Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Tarkastellaan samassa yhteydessä erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluusion toimivuutta ja näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä muun muassa oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta

Otetaan opettajat, tutkijat ja perheet mukaan peruskoulun pitkäjänteiseen kehitystyöhön.

Kiinnitetään erityishuomio tunnistettuun eriarvoistumiskehitykseen koulujen sisällä ja koulujen välillä, isojen kaupunkien sisällä ja alueiden välillä, tyttöjen ja poikien osaamiseroissa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla.

Huomioidaan asuntopolitiikka, aluekehitys ja esimerkiksi lähiöiden kehitystyö osana koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamista poikkihallinnollisesti.

Varmistetaan, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.

Vahvistetaan ohjausta ja opiskeluhuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta.

Korotetaan oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen. Rakennetaan oppivelvollisuuden sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulutukset. Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Valmistelun yhteydessä käydään läpi toisen asteen keskeyttämisen syyt ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi.

Osana oppivelvollisuutta kehitetään toisen asteen valmistavia koulutuksia ja nivelvaiheen ohjausta helpottamaan siirtymistä toisen asteen koulutukseen.Määrärahatarpeet tulee varmistaa jokaisen opinto- ja tukimuodon kohdalla.Oppivelvollisuustehtävään liittyvien erilaisten koulutusmuotojen järjestäjille korvataan täysimääräisesti oppivelvollisuustehtävään liittyvät kustannukset, kuten maahanmuuttajien koulutusta koskevien säädösten kohdalta on jo tehty.

Toteutetaan parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista.Kokonaistarkastelussa otetaan huomioon koko koulutuspolun koulutuksen tarjonnan ja rahoituksen, sosiaaliturvan, muutosturvan, työttömyysturvan, omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen sekä osaamisen tunnistamisen niveltyminen uuteen järjestelmään. Jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa.

Eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta kehitetään siten, että Suomeen syntyy kattava tarjonta työelämälähtöisiä, monimuotoisia jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia.

Laaditaan kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä.

Luodaan kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja jotta osaamisen kehittämistä ohjataan yksilön ja yhteiskunnan kannalta strategisesti. Ohjauksen avulla tuetaan myös aikuiskoulutuksessa aliedustettujen ryhmien osallistumista jatkuvaan oppimiseen. Erityisenä haasteena tunnistetaan, että työn murros ja digitalisaatio muuttavat eniten matalamman koulutustason vaativia töitä, joka korostaa uudelleenkoulutusta ryhmissä, jotka nykyisin osallistuvat aikuiskoulutukseen vähän.

Toteutetaan nopean aikavälin keinoja osaamispulaan vastaamiseksi ja heikoilla perustaidoilla olevien aikuisten kouluttamiseksi

Tutkintoon johtava korkeakoulutus säilyy maksuttomana.

Tavoite

2Lapset ja nuoret voivat hyvin.

Keinot

Tuodaan ja vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen tukipalveluja, kuten neuvolatoimintaa, psykologipalveluita, kotipalvelua ja perheneuvontaa, työllisyyspalveluita ja kielikoulutusta työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajataustaisille vanhemmille sekä laadukkaita oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja.

Vahvistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, jotta oppilaat ja opiskelijat saavat tarvitsemaansa tukea. Toteutetaan varhaiskasvatuksessa kolmiportaisen tuen malli ja vahvistetaan kolmiportaista tukea peruskoulussa lisäämällä resursseja samanaikaisopetukseen, erityisopetukseen ja oppilaanohjaukseen.

Vahvistetaan opinto-ohjausta eri koulutusasteilla. Säädetään sitova mitoitus opinto-ohjaajien määrästä toisen asteen koulutuksessa ja jälkiohjausvelvoite ammatilliseen koulutukseen. Toteutetaan tukiopinto-ohjaus peruskoulusta toiselle asteelle. Parannetaan maahanmuuttajataustaisten jatko-opintovalmiuksia lisäämällä opinto-ohjausta ja monialaista yhteistyötä perheiden kanssa.

Taataan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito mahdollisuus mieluisaan harrastukseen.Luodaan harrastustakuu -malli ja otetaan käyttöön valtakunnallinen harrastepassi. Vahvistetaan koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaa ja sen laatua, kerhotoimintaa sekä yhteistyötä kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Käynnistetään valmistelu, jonka tavoitteena on edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.

Tehdään aamu- ja iltapäivätoiminnasta maksutonta pienituloisille perheille.

Kehitetään terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista kouluruokailua. Selvitetään välipalan toteuttaminen koulupäivän uudistamisen yhteydessä.

Vahvistetaan oppilaitosten yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä oppilaiden ja opiskelijoiden roolia ja vaikutusmahdollisuuksia kouluyhteisöissä. Asetetaan nollatoleranssi koulukiusaamiselle ja tarjotaan oppilaitosten henkilöstölle sekä oppilaille ja opiskelijoille kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvää koulutusta. Huomioidaan myös syrjivän kiusaamisen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Laajennetaan hyväksi havaittuja käytäntöjä valtakunnallisesti ja turvataan vaikuttavien hankkeiden jatko. Kehitetään varhaiskasvatukseen kiusaamista ehkäisevä ohjelma.

Tavoite

3Koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Keinot

Käynnistetään toimenpideohjelma varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi.

Kehitetään neuvolapalveluista väylä varhaiskasvatukseen. Toteutetaan yhden ikäluokan monivuotinen ja moniammatillinen tutkimuspohjainen ja universaali neuvoloissa toteutettava interventiohanke, joka tähtää varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoon pitkällä tähtäimellä.

Toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja (1/7).

Turvataan varhaiskasvatuksen ammattilaisten saatavuus koko maassa.

Tehdään varhaiskasvatuksen laatukriteerit.

Seurataan ja edistetään muutamissa kaupungeissa etenevää lähipäiväkotiperiaatetta osana varhaiskasvatuksen kehittämistä osaksi jokaisen lapsen koulutuspolkua.

Viisivuotiaiden maksuttomuuskokeiluista saatavien tulosten ja muun tietopohjan perusteella toteutetaan hallituskauden aikana toimenpiteitä, joilla nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.

Arvioidaan varhaiskasvatuksen henkilöstö- ja lisäkoulutustarpeet kaikissa henkilöstöryhmissä. Otetaan tämä huomioon muuntokoulutuksia- ja aloituspaikkalisäyksiä suunniteltaessa. Huomioidaan ne osana aloituspaikkalisäyksiä. Huomioidaan lastentarhanopettajien alueellinen ja kielellinen saatavuus aloituspaikkojen kohdentumisessa. Mahdollistetaan nykyisen varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen päivittäminen osana kokonaisuutta.

Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä kuin julkisten. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminta tulee olla luvanvaraista. Selvitetään, voidaanko voitontavoittelun rajoittaminen perusopetuksen tavoin ulottaa varhaiskasvatukseen.

Selvitetään, miten paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu.

Tehdään perusteellinen selvitys maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta ja oppimateriaalikustannusten alentamisesta ja ryhdytään sen pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin aidosti maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamiseksi.

Tehdään eri koulutusasteiden tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmista velvoittavat. Säädetään velvoittavista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmista myös varhaiskasvatuksessa.

Selvitetään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeet viittomakielilain ja YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi. Jatketaan suomenruotsalaisen viittomakielen elvytysohjelmaa muun muassa määrittelemällä kielen tutkimuksen vastuutaho.

Vahvistetaan tukea saamen kielipesille laajentuneita tarpeita vastaavaksi.

Turvataan jokaisen nuoren kesken koulutuksen maahan tulleiden ja paperittomien oikeus suorittaa perusopetus loppuun.

Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa erityisesti kokonaisten opiskelupäivien ja -viikkojen toteutumista sekä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja oppisopimuskoulutuksen kehittämistä tukien.Ministeriön on laadittava yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa malli kokonaisten koulupäivien toteuttamisesta. Tätä voidaan tehdä myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista hyödyntäen ja paikallisia innovaatioita suosien. Lisätään opettajien määrää.

Kasvatetaan ammatillisen koulutuksen rahoitustasoa turvaamaan koulutuksen laatu.

Puututaan toisen asteen koulutuksessa havaittuihin laatuongelmiin välittömästi, jotta koulutuksen laatua, opettajien työskentelyedellytyksiä ja nuorten hyvinvointia voidaan tietopohjaisesti vahvistaa kaikissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Erityisesti huomioidaan lähiopetus- ja ohjausresurssien riittävyys muuttuneisiin vaatimuksiin nähden. Erityisesti oppimisen vaikeuksien moninaisuus edellyttää ammatillisen koulutuksen pedagogisten menetelmien vahvistamista ja päivittämistä

Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen sivistyksellisiä opintoja (perustaitoja, kriittistä ajattelukykyä ja oppimaan oppimista). Erityisesti vahvistetaan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden mahdollisuutta hakeutua ja opiskella menestyksekkäästi korkeakouluissa.

Selvitetään, miten toisen asteen koulutuksessa opiskelijoiden tosiasialliset mahdollisuudet opiskella kokonaisuuksia sekä ammatillisessa että lukiokoulutuksessa toteutuvat. Samalla selvitetään, miten kaikki koulutuksenjärjestäjät pystyvät tarjoamaan tämän mahdollisuuden mm.rahoituskannustimia kehittämällä ja vahvistamalla toisen asteen koulutuksenjärjestäjien yhteistyötä myös harvaan asutuilla seuduilla, jotta korkealle asteen hakeutuminen lisääntyisi.

Vahvistetaan lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa.

Huomioidaan kestävä kehitys ja ilmastokasvatus, digitalisaatio, talous- ja työelämätaidot sekä seksuaali- ja tasa-arvokasvatus läpileikkaavina teemoina eri koulutusasteilla.

Selvitetään kotoutumiskoulutuksen vahvistamista niin, että se kattaa kaikki väestöryhmät eri koulutusasteilla yhdenvertaisesti ja mahdollistaa kotoutumiskoulutuksen ja siihen sisältyvän kielikoulutuksen myös niille maahanmuuttajille, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella.

Laaditaan erillisohjelma, jolla varmistetaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten oppimisen edellytykset ja turvataan koulutussiirtymät. Vahvistetaan suomi tai ruotsi toisena kielenä (s2)-opetusta varhaiskasvatuksessa velvoittavaksi ja panostetaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukemiseen koulutuksen nivelvaiheissa.

Palautetaan toisen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa.

Tavoite

4Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka opiskella, tutkia ja investoida.

Keinot

Vahvistetaan ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolia korkeakoulurahoituksessa. Toteutetaan indeksikorotukset täysimääräisinä koko hallituskauden ajan.

Selvitetään tutkimusrahoituksen ennakoitavuuteen, pitkäjänteisyyteen ja hyödynnettävyyteen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Luodaan selvityksen pohjalta toimenpideohjelma tarkoituksenmukaisen tutkimusrahoituksen toteuttamista varten.

Suomeen laaditaan pitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla TKI-toimintaympäristö paranee, ja sitä kautta yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen taso nousee neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Luodaan nykyisten toimintamallien pohjalta edellytyksiä eri puolilla Suomea toimiville korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten muodostamille osaamiskeskittymille.

Vahvistetaan ammatillista osaamisketjua korostamalla ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten merkitystä suomalaisessa TKI-järjestelmässä.

Innovaatio- ja tutkimuspolitiikan ylittävää koordinaatiota ja johtamista on vahvistettava läpi valtionhallinnon.

Edistetään Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten sekä kotimaisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoitusmaana.

Vahvistetaan suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa panostamalla tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin.

Helpotetaan ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi ja pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.

Jatketaan arviointia EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vaikutuksista kansainvälisyyteen ja korkeakoulujen rahoituspohjaan.

Vahvistetaan luottamusta korkeakoulujärjestelmän ja korkeakouluyhteisöjen sisällä. Tuetaan korkeakouluja toimintansa omaehtoisessa kehittämisessä, vahvuuksiensa löytämisessä sekä keskinäisessä työnjaossa ja yhteistyön kehittämisessä.

Toteutetaan arviointi eri hallintomuotoisten yliopistojen sisällä hallinnollisen autonomian tilasta ja sen suhteesta perustuslain vaatimuksiin. Arvioinnissa huomioidaan kolmikantainen yliopistodemokratia.

Vahvistetaan edelleen strategiarahoituksen läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.Korkeakoulujen autonomiaa ei heikennetä.

Kehitetään korkeakoulujärjestelmää oppijan ja jatkuvan oppimisen alustaksi. Eri statuksella toimivat oppijat – tutkinto-opiskelijat, elinikäiset oppijat ja opiskelupaikkaa vaille olevat – voisivat opiskella joustavasti opintoja kaikkien Suomen korkeakoulujen tarjonnasta organisaatiorajoista ja maantieteellisistä rajoituksista riippumatta.

Painotetaan korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta siten, että se kannustaa korkeakouluja avaamaan koulutustarjontaansa mahdollisimman laajasti muillekin kuin omille tutkinto-opiskelijoilleen sekä järjestämään opetusta yhteistyössä korkeakoulujen kesken. Kehitetään tietojärjestelmiä tukemaan opintojen joustavaa suorittamista eri korkeakouluissa.

Laaditaan erillinen koulutuksen kansainvälisyyteen ja globaaliin vaikuttavuuteen keskittyvä toimenpidekokonaisuus, jolla osaltaan vahvistetaan kansainvälisyyttä koko koulutusjärjestelmässä.

Asetetaan EU-ohjelmien kansallinen rahoitusosuus sellaiselle tasolle, jolla voidaan hyödyntää todennäköisesti kasvava Erasmus+ ja Horisontti -ohjelmien EU-rahoitus.

4.7.1Kulttuuri, nuoriso ja liikunta-asiat

Hyvä yhteiskunta on yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Suomen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisosektorit perustuvat vahvaan ja elinvoimaiseen kansalaisyhteiskuntaan.

Elävä kulttuuri muodostaa sivistysyhteiskunnan itseisarvoisen perustan, vahvistaa demokratiaa ja sananvapautta. Taiteen, kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja palvelusektorit ovat työvoimavaltaisia ja ne kasvavat edelleen.

Liikunnallinen elämäntapa ja arki on tärkeää omaksua jo lapsena. Vain viidesosa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mikä aiheuttaa merkittävät yhteiskunnalliset kustannukset.

Valtaosalla nuorista menee hyvin, mutta arviolta 10-15 % nuorista voi huonosti.Esimerkiksi poikien syrjäytyminen, tyttöjen mielenterveysongelmat ja vähemmistöihin kohdistuva syrjintä aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Nyky-yhteiskunnassa yhä suurempi osa kansantalouden tulosta syntyy aineettomista sisällöistä. Luovat alat muodostavat tällä hetkellä alle 4 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mikä on muita Pohjoismaita vähemmän. EU-alueella luovien alojen osuus on noussut keskimäärin jo 7 prosenttiin.

Myös matkailussa on paljon mahdollisuuksia: tällä hetkellä Suomen matkustustase on yksi Euroopan heikoimpia. Suomen luonnossa ja kulttuurielämässä on paljon hyödyntämätöntä vetovoimaa.

Tavoite

1Luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat.

Keinot

Kasvatetaan elokuva-alan ja audiovisuaalisen alan tuotantotukea ja perustetaan Creative Business Finland tukemaan luovien alojen kasvua.

Toteutetaan Kansallisteatterin peruskorjaus- ja parannushanke sekä Kansallismuseon näyttelytilojen laajennushanke. Selvitetään edellytykset toteuttaa uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo.

Vahvistetaan kulttuurimatkailua esimerkiksi hyödyntäen maailmanperintökohteita ja perustetaan luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukeva rahasto pitkän aikavälin investointina. Selvitetään rahaston toimintaperiaatteet.

Valmistaudutaan rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuonna 2026.

Tavoite

2Kulttuuripalvelut ovat paremmin saavutettavissa ja kulttuurin toimintaedellytykset ovat vahvistuneet.

Keinot

Pitkällä aikavälillä pyritään kasvattamaan kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin.

Nostetaan taiteilija-apurahojen tasoa.

Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä. Selvitetään minimikorvausten määrittelemistä eri taiteenaloilla korvauskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Jatketaan lukemista edistävää Lukuliike-hanketta. Kehitetään toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä.

Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Uudistuksessa turvataan Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin asema ja rahoitus kansallisina päänäyttämöinä.

Turvataan kulttuurin toimintaedellytykset huolehtimalla valtionosuuksien tasosta, toiminta-avustuksista ja kansallisten laitosten määrärahoista.

Huolehditaan kirjastojen saavutettavuudesta, kirjastoautoista ja kokoelmien monimuotoisuudesta: valtion tuen kirjastoille tulee olla riittävä esimerkiksi pienlevikkisten kulttuurituotteiden hankkimiseen ja kirjastoissa tulee olla aineistoa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä. Tuetaan kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemista. Parannetaan vähälevikkisen laatukirjallisuuden saavutettavuutta. Huolehditaan aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta.

Kehitetään rakentamisen prosenttiperiaatetta (prosentti rakennuskustannuksista kulttuuriin ja taiteeseen) ja jatketaan sen jalkauttamista. Tuetaan laajentamista muille kuin visuaalisen taiteen aloille.

Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä annetun lain (1331/2003)mukainen valtionavustus saatetaan riittävälle tasolle.

Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta ja nostetaan lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksia.

Kehitetään kulttuuripalveluita. Laaditaan kulttuuriperintöstrategia ja toteutetaan uuden Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman toimenpiteitä. Päivitetään ja kehitetään kansalliskielistrategiaa. Käynnistetään ohjelma kulttuuritilojen käytön tehostamiseksi. Tavoitteena on selvittää tilojen yhteiskäyttöä, kiertuetoiminnan edellytysten parantamista ja vahvistaa kulttuuripalveluiden järjestäjäpohjaa.

Tavoite

3Nuorten syrjäytyminen vähenee. Jokainen nuori pysyy koulutuspolulla ja nuorisotyöttömyys vähenee.

Keinot

Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa otetaan pääteemaksi nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen. Ohjelmassa huomioidaan lisäksi seuraavat asiat: luodaan toimintamalli koulukuntoisuuden luotettavaan ja yksilölliseen arviointiin, tuetaan vähemmistöjä ja ehkäistään syrjäytymistä, edistetään nuorten työllisyyttä ja mielenterveyttä, puututaan nuorten päihteiden käyttöön ja peliriippuvuuteen, taataan nuorille tasapuoliset mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan tukeen Ohjaamo-toiminnassa, huomioidaan talous- ja työelämätaidot osana nuorten hyvinvointia.Nuorisopolitiikan koordinaatiota parannetaan ja perustetaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä sekä parannetaan nuorisopolitiikan yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Varmistetaan nuorten palveluiden vaikuttavuus, mittarit, arviointi ja tutkimus. Kannustetaan lapsi- ja nuorisolähtöiseen budjetointiin.

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan. Kehitetään valtakunnallinen digitaalinen järjestelmä helpottamaan yhteys- ja yksilöintitietojen siirtämiselle etsivälle nuorisotyölle.

Tavoite

4Nuorten osallisuus kasvaa.

Keinot

Nuorten kuulemisvelvoitetta vahvistetaan ja sen kehittämiseksi kehitetään uusia työkaluja.

Edistetään vapaaehtoistyössä tehdyn työpanoksen ja osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Edistetään yhteistyötä järjestöjen ja koulujen välillä.

Vahvistetaan koulujen ja oppilaitosten demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta ja osallistamista. Pidetään huolta oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnasta.Päivitetään demokratiapoliittinen toimintaohjelma ja huomioidaan nuorten osallisuus kyseisessä ohjelmassa. Valmistellaan tarpeelliset esitykset nuorisolain tarkistamiseksi tavoitteena erityisesti avustusprosessien sujuvoittaminen.

Tavoite

5Turvataan Veikkauksen edunsaajien määrärahat

Keinot

Kompensoidaan Veikkauksen edunsaajille tulevalla hallituskaudella arpajaislain vaikutuksen johdosta mahdollisesti vähenevät määrärahat kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan osalta. Kompensaatio voi tapahtua esimerkiksi niin, että siirretään kuntien liikunta- ja nuorisotoiminnan sekä teattereiden, museoiden ja orkesterien valtionosuuksia asteittain maksettavaksi budjettivaroista sekä palautetaan asteittain etsivän nuorisotyön rahoitusta nuorisotoimen momentille.

Tavoite

6Liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä.

Keinot

Liikkumisohjelma ja sen arviointiyksikkö luodaan ensisijaisesti Valtioneuvoston kansliaan. Perustetaan samalla Liikuntapoliittisen selonteon mukainen liikuntapoliittinen koordinointielin, jonka valtioneuvosto nimittää.

Tehdään Liikkuva Suomi –ohjelma ja kehitetään arviointitoimintaa. Laajennetaan Liikkuva koulu -ohjelmaa eri elämänvaiheisiin.

Tavoite

7Ulkoilun ja arkiliikkumisen edellytykset paranevat.

Keinot

Tuetaan liikuntapaikkojen rakentamista, pienennetään korjausvelkaa ja parannetaan energiatehokkuutta. Lisätään ja perusparannetaan lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureitistöjä. Lisätään lasten, iäkkäiden ja erityisryhmien liikkumisen kannalta keskeisiä arjen lähiympäristöjä, kuten puistoja ja viheralueita. Luodaan kansallinen virkistyskäyttöstrategia.

Tavoite

8Seuratoiminnan ja huippu-urheilun edellytykset paranevat

Keinot

Vahvistetaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyötä. Edistetään vammaisurheilua ja ikääntyneiden liikkumista.

Toimeenpannaan liikuntapoliittisen selonteon toimia. Nostetaan seuratukea ja lisätään huippu-urheilun rahoitusta, lajeille jaettavaa tehostamistukea ja tehdään selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta liikuntapoliittisen selonteon mukaisesti. Kohdennetaan lisäresursseja urheiluakatemiaan ja valmennuskeskuksiin.

Taataan urheilua tavoitteellisesti harrastaville nuorille yhtäläiset edellytykset opiskella myös ammatillisen koulutuksen piirissä kuin urheilulukioissa.

5Ohjaustavat

5.1 Strategisen hallitusohjelman johtaminen

Hallituksen poliittisten tavoitteiden johtamisessa yhteen sovitetaan politiikka- ja resurssiprosessia, hallituspolitiikan koordinaatiota, tehostetaan toimeenpanoa ja varmistetaan ylivaalikautinen politiikkavalmistelu. Hallitusohjelman toimeenpanon tukemiseksi hallituksen strategiaprosessia systematisoidaan ja vahvistetaan tarvittavilla muutoksilla valtioneuvoston kanslian organisoimisessa.Tarvittavat muutokset valtioneuvoston ohjesääntöön valmistellaan vuoden 2019 aikana.

Strategisen hallitusohjelman ohjaamisessa keskeisessä roolissa ovat ylivaalikautiseen parlamentaariseen valmisteluun perustettavat parlamentaariset komiteat, strategiset ministerityöryhmät ja Valtioneuvoston kanslian johdolla tehtävät strategiset sopimukset ministeriöiden kanssa. Valtioneuvoston kanslia valmistelee yhdessä eri ministeriöiden kanssa poliittisen ohjauksen prosessin, jolla varmistetaan käytettävissä olevien resurssien hyödyntäminen asetettujen painopisteiden mukaisesti. Hallitusohjelmassa olevien tavoitteiden, uudistusten ja priorisoitujen politiikkakokonaisuuksien toimeenpanosta laaditaan hallituskauden toimintasuunnitelma. Hallitusohjelman hankkeiden toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti. Hallituksen strategista päätöksentekoa tuetaan entistä vahvemmin ennakointi- ja tutkimustiedolla.

Hallituksella on säännöllisesti yhteisiä strategiaistuntoja, iltakouluja. Iltakouluissa päivitetään hallituksen yhteistä tilannekuvaa ja tuetaan hallituksen päätavoitteiden toteutumista.

Hallitus antaa yhteisen poliittisen ohjeistuksen kunkin tarkistuskierroksen käynnistämiseksi. Valtioneuvoston strategia- ja ohjausasiakirjoista muodostetaan yksi hallittava hierarkkinen kokonaisuus ja varmistetaan, että strategioiden edellyttämät resurssitarpeet ovat sopusoinnussa julkisen talouden suunnitelman kanssa.

Valtioneuvoston kanslian roolia hallitusohjelman strategissa ohjauksessa vahvistetaan.

5.2Parlamentaariset komiteat

Hallitus uudistaa parlamentaarisen komiteatyöskentelyn. Parlamentaarinen komiteatyö vastaa tulevien vaalikausien suurten rakenne- ja muiden uudistusten valmistelusta. Uudella komiteatyön mallilla vahvistetaan valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa.

Komiteatyö muodostuu komitean tehtävänkuvan määrittämisestä, esiselvitysvaiheesta, asettamisesta, ehdotusten valmistelusta vaihtoehtoineen ja vaikutuksineen sekä toteutuksen seurannasta. Suurten muutosten läpivienti edellyttää parlamentaarisen työn tueksi julkisen hallinnon osaamisen ja kyvykkyyden kasvattamista sekä virkavastuulla tehtävään valmistelutyöhön nojaamista.

Yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden valmisteluun kootaan valtiollisten instituutioiden lisäksi puolueet, asiantuntijat ja tutkijat, kunnat, yritykset ja yhteisöt sekä muut kansalaiset. Valmistelun tuloksellisuuden varmistamiseksi osallistumista ja laajapohjaista valmistelua tuetaan työvälineillä, jotka mahdollistavat kootun tiedon käsittelyn vaihtoehdoiksi, vaikutusselvityksiksi ja perusteluiksi päätöksentekijöille.

Komiteatyön varmistetaan poikkihallinnollinen näkemys, työn jatkuminen yli vaalikausien, vaikuttavuus- ja arviointitietojen saatavuus kaikkeen komiteavalmisteluun sekä digitaalisten ja muiden työvälineiden hyödyntäminen kansalaisten kuulemisessa.

Valtioneuvoston kanslialla on vastuu komitea-asioiden koordinoinnista. VNK huolehtii siitä, että komitean toimeksiannon vaikutusalaan kuuluvien ministeriöiden ja komitean yhteistyö ja tiedonkulku sujuvat saumattomasti.Valtioneuvoston kanslia organisoi yhteistyössä ministeriöiden kanssa komiteasihteeristöjen työn tukesi tarvittavat vaikuttavuusarviointi- ja muut palvelut.

Lisäksi hallitus osoittaa tarvittaessa resurssit uudistusten arvioinneille ja mahdollisille selvityksille ja tieteellisille kokeiluille osana valtioneuvoston kanslian rahoitusta.

Komitean organisoinnissa ja työskentelyssä varmistetaan tarvittaessa valmistelun ja toimeenpanon jatkuvuus vaalikauden vaihtuessa.

Komitean asettamisen yhteydessä, määritellään:

•ehdotusten valmistelun ja tulosten toimeenpanon aikajänne siten, että edistetään tavoitteiden saavuttamista myös ylivaalikausien ulottuvissa uudistuksissa;

•valmisteluun osallistuvat tahot, heidän roolinsa valmistelussa, ja osallistumisen keinot;

•yhteinen ymmärrys tavoitteista ja tietopohjasta, jonka muodostamisessa hyödynnetään valtioneuvoston ja ministeriöiden selvitys- ja tutkimustoimintaa, hallinnon sisäisiä ja ulkoisia asiantuntijoita ja erilaisia verkostoja, muun muassa tiedepaneeleja ja kansalaispalautetta;

•tehtävien, resurssien ja aikataulujen sovittaminen yhteen talouden ja toiminnan suunnittelua varten sekä

•sihteerityö, erilaiset selvitys- ja arviointitoimeksiannot sekä muut tukipalvelut.

Valtioneuvosto asettaa komitean ja nimittää sille puheenjohtajan. Komitean jäseniksi kutsutaan kaikista eduskuntapuolueista sekä keskeisistä eturyhmistä ja kansalaisjärjestöistä.

Komiteoiden työskentelyssä hyödynnetään digitaalisia ja muita osallistavia menetelmiä sidosryhmien ja kansalaisten kuulemiseksi.

Komitealle asetetaan pääasiassa ministeriöiden virkamiehistä koostuva komiteasihteeristö, jonka pääsihteerinä on nimetty ministeriön virkamies.Komiteasihteeristöön voidaan nimittää myös kunkin ratkaistavan alueen kannalta keskeisiä asiantuntijoita.

Komitean asettamista edeltää esiselvitysvaihe, tilannekuvan muodostaminen ja siihen pohjaava jaettu käsitys tavoiteltavasta lopputuloksesta. Valmisteltavan uudistuksen osalta muodostetaan komitean asettamisvaiheessa tilannekuvaan pohjautuen yhteisesti jaettu käsitys tavoiteltavasta lopputuloksesta.

Päävastuu työstä on ministeriöllä, jonka toimialaan kysymys pääasiassa kuuluu.Ministeriöt tekevät yhteistyötä valtioneuvoston kanslian kanssa tilannekuvan laatimisessa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

Komiteatyön tavoitteena on tuottaa ratkaisuehdotuksia ja päätöksiä sovitussa aikataulussa siten, että niihin sitoudutaan.

Komitean työskentelyssä hyödynnetään tehokkaasti ajanmukaisia toimintatapoja, menetelmiä ja työkaluja, erityisesti tiedon hankinnassa ja analyysissa. Työskentely rakennetaan siten, että esiselvitysvaiheessa koottava tietopohja päivitetään komiteatyön edetessä.

5.3 Strategiset ministeriryhmät

Hallituksen ministerityöryhmät asetetaan eri päätöksellä valtioneuvoston yleisistunnossa. Päätöksessä esitetään ministerityöryhmän tavoitteet ja tehtävät, puheenjohtaja ja jäsenet sekä sihteeristö ja muut tukipalvelut.

Hallitus asettaa tarvittavan määrän strategisia ministerityöryhmiä, jotka toimivat pisimmillään vaalikauden ajan. Perustettavat ministeriryhmät, niiden tavoitteet, vetovastuussa oleva ministeri ja ministeriöt määritellään hallituskauden alussa.

Vastuuministerillä on ministeriryhmän johtovastuu. Ministeriryhmän työhön osallistuvat kunkin ministeriön keskeiset virkamiehet sekä valtioneuvoston kanslian vastuuvirkamiehet.

Tehtävänsä toteuttamiseksi strateginen ministeriryhmä laatii yhdessä VNK:n politiikkayksikön kanssa tilannekuvan, täsmennetyn toimeksiannon, vaikuttavuusarviot ja toimenpiteiden seurantaan soveltuvat mittarit.Toimintasuunnitelmaprosessissa arvioidaan keskeisten strategisten tavoitteiden osalta tilannekuvaa ja toimenpiteiden vaikuttavuutta osana tulevan vuoden toimintasuunnitelmaprosessia.

5.4Omistajapolitiikka

Hallitus jatkaa pitkäjänteistä, dynaamista ja valtion strategiset intressit turvaavaa omistajapolitiikkaa. Valtion omistusta arvioidaan kansantalouden kokonaisedun, omistettujen yhtiöiden toiminnan ja arvon kehittämisen sekä resurssien tehokkaan allokaation näkökulmasta. Valtion omistuksia eri yhtiöissä kehitetään pohjautuen kunkin omistuksen perustana oleviin tavoitteisiin. Näitä ovat erityisesti strateginen omistusintressi, finanssi-intressi ja pyrkimys edistää kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä valtio-omistajuuden keinoin. Uusia valtion investointien kohteita voivat olla esimerkiksi biotalous, cleantech, energiatehokkuus, ympäristöteknologia ja terveysteknologia.

Jokaisen valtionyhtiön perusarvona on oltava yhteiskuntavastuu. Yrityksen tulee ottaa päätöksenteossaan taloudellisten tekijöiden lisäksi huomioon myös toiminnan sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset.

[VAS ehdotus verotuksesta voitaneen käsitellä kun periaatepäätöksen ajanmukaisuutta tarkastellaan. Nyt veroraportointilinjaus sisältyy liitteeseen 3.]

Valtioneuvosto antaa uuden omistajapoliittisen ohjeistuksen, joka velvoittaa valtion enemmistöomisteiset yhtiöt raportoimaan vuosittain vähintään teollisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n niin sanotun BEPS-hankkeen raportointisuosituksen

Valtion omistajapolitiikkaa koskeva periaatepäätös päivitetään. Samassa yhteydessä arvioidaan strategisten yhtiö-omistusten perusteiden ajanmukaisuus.

Hallitus käynnistää hallituskauden aikana merkittäviä infrastruktuurihankkeita.Varaudutaan tarvittaessa pääomittamaan näitä hankkeita varten perustettavia yhtiöitä. Kunkin hankkeen tarpeista riippuen tämä voi tapahtua budjettirahoituksella, siirtämällä valtion osakeomistuksia perustettaviin yhtiöihin tai pääomittamalla hankeyhtiöitä valtion osaomistuksista saatavilla myyntituloilla.

[Cinia Oy ja Suomen Kuntarahoitus Oy] siirretään Valtioneuvoston kanslian omistajaohjaukseen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä arvioidaan, onko tarpeen tehdä muita muutoksia omistajaohjauksen rakenteisiin.

Valtion Kehitysyhtiö Vake Oy:n tehtäviä ja tavoitteita tarkistetaan syksyn 2019 aikana tukemaan hallitusohjelman tavoitteita.

5.5Hallituksen viestintästrategia

Hallitus hyväksyy itselleen viestintästrategian ja sitä täydentävän viestintäsuunnitelman. Viestintästrategia ja -suunnitelma laaditaan valtioneuvoston kanslian johdolla.

Viestintästrategia ohjaa hallituksen tulevaisuushankkeiden viestintää.Strategiassa esitetään hallituksen viestinnän päätavoitteet sekä viestintämalli hallituksen yhteiselle viestinnälle sekä useampia ministeriötä koskeville suuremmille uudistuksille.

Viestintästrategia toimii poliittisen johtamisen välineenä ja tukena hallituksen tavoitteiden toteuttamiselle.