Kiinan rauhanaloite Ukrainaan04.03.2023 Helmikuussa 2022 Kiina teki rauhanaloitteen sodan viimeisen vaiheen vuosipäivänä 24.2. Aloite ei saanut lännessä suosiota, kuten oheisista Ilta Sanomien otsikoista voi päätellä. Kiina ei halua, että Nato laajentuu – tästä on kyse 12-kohtaisessa rauhanehdotuksessa Ukrainaan. Kiina tuomitsee Venäjän uhittelun ydinaseiden käytöllä mutta vastustaa ”yksipuolisia” pakotteita Venäjää vastaan. Jutun mukaan linjapaperin muotoilu Naton laajentumisesta voi koskea myös Suomea ja Ruotsia. Tuota ei tosin sanottu Kiinan ohjelmassa, vaan se on toimittajan tulkintaa. Hyvä tietenkin mainita näkökohtia. Aiheesta kirjoittaa myös Iltalehti, jossa selkokielellä lyhyt lista Kiinan esityksestä: Sodasta ei tahdo länsimediamme kautta saada objektiivista tietoa, mutta monien lähteiden mukaan kuolleita on molemmilla puolilla ehkä yli sata tuhatta ja arvatenkin vammautuneita ja haavoittuneita tuota enemmän, tappiot siis yhteensä lähellä puolta miljoonaa. Hämmästyttävää on lännen johtajien retoriikka, jossa kieltäydytään kaikista neuvotteluista tappamisen lopettamiseksi. Kiinan aloitteesta kirjoitti Eero Kivistö Uuden Suomen mielipidekirjoituksessa selvästikin tuon Iltalehden jutun pohjalta. Ohessa jutusta otettu kuva, joka ei ilmeisesti kuitenkaan ollut Kiinan aloitteesta, vaan päättelyä siitä, mihin sen noudattaminen kenties johtaisi. Kartan alkuperä on Kivistön mukaan Zhao DaShuai-niminen Twitter-tili juuri tähän aloitteeseen liittyen.
Ohessa vielä kyseinen ohjelma tai sen ydinkohdat toimituksen kääntämänä lainausmerkeissä, muu teksti ilmeisesti toimituksen ajatusta että "mitä se tarkoittaa". 1. Valtioiden suvereniteettia pitää kunnioittaa Tässä Kiina vetoaa YK:n peruskirjaan ja yleisesti tunnustettuun kansainväliseen lakiin, jonka mukaan valtioiden suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta on kunnioitettava. ”Kaikki maat, suuret ja pienet, vahvat ja heikot, rikkaat ja köyhät, ovat tasavertaisia kansainvälisen yhteisön jäseniä”. Linjapaperin avauksen voi tulkita Venäjän tuomitsemiseksi Ukrainan suvereniteetin, itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden loukkaamisesta. Samaan aikaan Kiina kuitenkin pidättäytyi äänestämästä, kun YK:n yleiskokous vaati torstaina äänin 141–7 Venäjää vetämään joukkonsa Ukrainan alueelta. Tässä on selkeä ristiriita. Kotikentällään Kiina pitää tavoitteenaan demokraattisesti hallitun Taiwanin ”palauttamista” osaksi kansantasavaltaa. Kiina myös käyttää sotilaallisia keinoja Taiwanin painostamiseksi. Kiina ei kuitenkaan pidä Taiwania suvereenina valtiona vaan kapinallisena maakuntanaan.” Kaikki maat, suuret ja pienet, vahvat ja heikot, rikkaat ja köyhät, ovat tasavertaisia kansainvälisen yhteisön jäseniä. 2. Kylmän sodan mentaliteetista pitää luopua ”Valtion ei pitäisi pyrkiä lisäämään turvallisuuttaan muiden kustannuksella. Alueellista turvallisuutta ei pidä saavuttaa vahvistamalla tai laajentamalla sotilaallisia blokkeja.” Tämän kohdan voi tulkita niin, ettei Kiina hyväksy puolustusliitto Naton laajentumista – ainakaan Ukrainan mahdollista Nato-jäsenyyttä. Mutta koskeeko linjaus täysjäseniksi pyrkiviä Suomea ja Ruotsia? Ulkoministeri Pekka Haavisto kommentoi asiaa ohimennen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa perjantaina: – Siitä saattaa näinkin tulkita, Haavisto sanoi. 3. Vihollisuuksien lopettaminen ”Konflikti ja sota eivät hyödytä ketään”, linjapaperi toteaa. ”Kaikkien osapuolten pitäisi tukea Venäjää ja Ukrainaa, jotta ne voisivat edetä yhdessä samaan suuntaan ja aloittaa suora dialogi mahdollisimman pian, tavoitteena purkaa tilannetta vähitellen ja saavuttaa lopulta kattava tulitauko.” Suoran dialogin aloittaminen osapuolten kesken on äärimmäisen vaikeaa, sillä yritykset edes paikallisten tulitaukojen ja siviilien ”turvakäytävien” muodostamiseksi ovat useimmiten epäonnistuneet pahasti. Ukraina ei kerta kaikkiaan luota siihen, että venäläisen osapuolen sana pitää. Lue lisää: Yhdysvaltain Blinken: Kiina suunnittelee monenlaista tappavaa avustusta Venäjälle, mukaan lukien aseita 4. Rauhanneuvottelujen aloittaminen ”Dialogi ja neuvottelut ovat ainoa toteuttamiskelpoinen tapa ratkaista Ukrainan kriisi. Kaikkia yrityksiä edistää rauhanomaista ratkaisua kriisiin pitää rohkaista ja tukea. Kiina pyrkii edelleen toimimaan rakentavasti tässä suhteessa.” Ukrainan ja länsimaisen yhteisön kanta rauhanneuvottelujen suhteen on selvä: Ainoa rauhanratkaisu on se, että Venäjä vetää joukkonsa kaikilta valtaamiltaan alueilta ja tunnustaa tekemänsä sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Kiina on tuskin valmis painostamaan Venäjää tähän. Pikemminkin Kiina haluaa pitää Venäjän strategisena kumppaninaan länttä vastaan ja on sen vuoksi edelleen valmis tukemaan Venäjää. Lue lisää: Ukraina listasi rauhanehdot – näin asiantuntija kommentoi 5. Humanitaarisen kriisin ratkaiseminen Kiinan mukaan humanitaarisen avun toimittamisessa pitäisi noudattaa puolueettomuuden periaatetta, eikä humanitaarisia kysymyksiä pitäisi politisoida. ”YK:ta pitäisi tukea, jotta se voisi ottaa koordinoivan roolin humanitaarisen avun kanavoimisessa konfliktialueille.” Tässä Kiina on oikeilla linjoilla – inhimillinen hätä ei katso sitä, missä sitä tarvitseva siviili asuu tai millä kannalla hän on poliittisesti. YK on kuitenkin toimijana täysin halvaantunut, sillä Venäjä voi turvaneuvoston pysyvänä jäsenmaana estää kaikki sille epämieluisat päätöslauselmat. Sodan keskelle joutuneen siviiliväestön suojeleminen ja ”turvakäytävien” luominen evakuoinneille ovat osoittautuneet äärimmäisen vaikeiksi tehtäviksi Ukrainassa. Sodan keskelle joutuneen siviiliväestön suojeleminen ja ”turvakäytävien” luominen evakuoinneille ovat osoittautuneet äärimmäisen vaikeiksi tehtäviksi Ukrainassa. 6. Siviilien ja sotavankien suojelu ”Molempien osapuolten pitäisi noudattaa tarkasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta, välttää hyökkäyksistä siviiliväestöä ja siviilikohteita, suojella naisia, lapsia ja muita konfliktin uhreja ja kunnioittaa sotavankien perusoikeuksia.” Tämän voi tulkita Venäjän tuomitsemiseksi silmittömästä väkivallasta Ukrainan siviiliväestöä kohtaan. Lausunto on kuitenkin muotoiltu neutraaliksi ja se on tarkoitettu koskemaan myös Ukrainaa. 7. Ydinlaitosten turvallisuus Kiina vastustaa aseellisia hyökkäyksiä ydinvoimaloita ja muita rauhanomaisia ydinlaitoksia vastaan ja tukee Kansainvälistä atomienergiajärjestöä IAEA:ta sen työssä ydinlaitosten turvallisuuden takaamiseksi. 8. Strategisten riskien vähentäminen ”Ydinaseita ei pidä käyttää eikä sotia tule käydä ydinasein. Uhkailua ydinaseiden käytöllä pitää vastustaa.” Tässä Kiinan linja on jämäkkä ja selkeä. Viesti on suunnattu presidentti Vladimir Putinille, joka on toistuvasti viitannut puheissaan uhkaavaan sävyyn Venäjän ydinaseisiin. Ydinaseen käyttö Ukrainassa saisi Kiinalta jyrkän tuomion ja johtaisi jopa maiden suhteiden katkeamiseen. Se ei olisi Venäjän etu. 9. Viljanviennin helpottaminen Kaikkien osapuolten tulisi Kiinan mukaan panna toimeen Venäjän, Turkin, Ukrainan ja YK:n solmima sopimus viljankuljetusten toteuttamisesta Mustallamerellä. Sopimus helpotti maailmaa uhannutta elintarvikekriisiä. 10. Yksipuoliset pakotteet pitäisi purkaa Kiinan linjapaperin mukaan yksipuolisesti julistetut sanktiot ja ”maksimaalinen painostus” eivät voi ratkaista kriisiä, ne vain aiheuttavat lisää ongelmia. ”Kiina vastustaa yksipuolisia pakotteita, jotka eivät ole YK:n turvaneuvoston valtuuttamia.” Tässä Kiina asettuu selkeästi Venäjän puolelle ja yrittää samalla suojata omaa selustaansa. Kiina voi joutua Yhdysvaltain pakotetoimien kohteeksi, jos se ryhtyy tukemaan Venäjää asetoimituksin. Kiinaa vastaan voisi syntyä laaja pakoterintama myös siinä tapauksessa, että hyökkää Taiwaniin tai saartaa saarivaltion sotilaallisin keinoin. 11. Teollisuustuotanto ja toimitusketjut Kaikkien osapuolten pitäisi Kiinan mukaan pyrkiä ylläpitämään maailman talousjärjestelmää ja vastustamaan maailmankaupan käyttämistä ”aseena poliittisiin tarkoituksiin”. Ukrainan kriisin ei pitäisi antaa läikkyä kansainväliseen yhteistyöhön energian, rahoituksen, elintarvikekaupan ja kuljetusten alueilla. Tämäkin kannanotto pelaa sekä Venäjän että Kiinan pussiin. Venäjä on jo pitkälti eristetty taloudellisesta yhteistyöstä lännen kanssa. Globaalin kauppajärjestelmän toimivuus on Kiinan elinehto. Kiinan vienti takaa kansalaisten elintason kasvun ja pitää väestön tyytyväisenä kommunistiseen hallintoon. 12. Jälleenrakennus Kansainvälisen yhteisön pitäisi ryhtyä toimiin, jotka tukevat jälleenrakennuksen aloittamista konfliktin päätyttyä. ”Kiina on valmis antamaan apua ja toimimaan rakentavassa roolissa tässä urakassa”, linjapaperi lausuu. Kiina voisi varmasti rahoittaa Ukrainan jälleenrakennusta ja tarjota apua käytännön työssä maan infrastruktuurin korjaamiseksi. Kiinan on kuitenkin nähty käyttävän suuria kehitys- ja rakennushankkeita oman poliittisen vaikutusvaltansa kasvattamiseen eri puolilla maailmaa. Todennäköisintä on, että Ukraina kääntyy jälleenrakennuksessa luontevimpien kumppaniensa Yhdysvaltain ja Euroopan unionin puoleen. Kumpikin on jo tukenut Ukrainaa voimakkaasti puolustustaistelussa Venäjän aggressiota vastaan. |
Juha Vuorio, Oulu
Kansanedustajaehdokas
---------- 73 ----------
Sain 3 444 ääntä. Kiitos!
Kansanedustajaehdokas
---------- 73 ----------
Sain 3 444 ääntä. Kiitos!
