Ajatuksia Kiinanmatkalta

Share |

Keskiviikko 3.10.2012 klo 22.32 - Juha Vuorio


tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Uudessa Suomessa 16.02.2012

Tavallaan onnekkaasti minulle tuli työmatka Kiinaan. Onnekkaasti erityisesti siksi että Kiina nousevana suurvaltana on tietenkin kiinnostava kohde.

Kiina on historiallisesti ollut kulttuurin keskipisteenä Itä-Aasiassa ja ollut suurvallan asemassa 2-3 vuosituhatta sitten tapahtuneeesta yhdistymisestään saakka noin 1800 luvun alkupuolelle asti. Sitten alkoi alamäki. No itse asiassa alamäki alkoi jo 1600 luvulla kun Kiina jättäytyi jostain syystä tekniikan kehityksestä syrjään ja takertui vain menneisiin saavutuksiin.

Tosin joidenkin mielestä Kiinan alamäki voidaan johtaa jo 1400 luvulle, jolloin tehtiin päätös kääntyä sisäänpäin ulospäinsuuntautumisen sijaan. 1400 luvun alussa, ennen eurooppalaisten löytöretkien aikaa Kiina varusti laivastoja, suuruusluokaltaan satojakin aluksia ja purjehti niinkin kauas kuin Afrikkaan asti. Politiikan tuulten muututtua nämä löytöretket kiellettiin ja pitäydyttiin Keskustan valtakunnan asioissa.

Kiinan alennustila tarkoitti lopulta että teollistuneet suurvallat ottivat erityyppisiä kauppapaikkoja ja läänityksiä haltuunsa määräten esimerkiksi Kiinan tuonnista ja viennistä. Englantilaiset mm. julistivat (ja voittivat) kerran sodan Kiinaa vastaan koska Kiina olisi halunnut kieltää englantilaisen hallitseman ooppiumin maahantuonnin.

Näkisin Kiinan nousulle kaksi vaihetta. Ensimmäinen on (ehkä joidenkin mielestä yllättäen) Maon valtakausi. Tämä verinen hallitsija sai kuitenkin aikaiseksi Kiinan muuttumisen itsenäiseksi teollistuneiden suurvaltojen puristuksesta ja painostuksesta.

Toinen vaihe alkoi Maon kuoltua ja Deng Xiaping tultua valtaan noin vuonna 1980. Oman käsitykseni mukaan tämän jälkeiset 30 vuotta ovat olleet stabiileja hallinnolliselta kannalta. Kiinaa hallitsee kommunistisen puolueen johtoryhmä johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä. Näistä on muuten tällä hetkellä yhtä lukuunottamatta kaikki insinöörejä, ja tämä yksi on lakimies.

Kommunistisella puolueella ei ole tarkkaan ottaen virallista asemaa Kiinassa, mutta käytännössä kommunistinen puolue päättää kenestä tulee presidentti, pääministeri jne. Usein tietenkin mainitun johtoryhmän jäsenistä.

Kiina on onnistunut jatkuvassa talouskasvussa poikkeuksellisen hyvin. Erityinen kunniamaininta voidaan antaa onnistuneesta valuuttapolitiikasta. Tässä on muutamia  näkökohtia. Ensinnäkin valuutan onnistunut pitäminen pois kansainvälisestä vaihdosta. Edelleen onnistunut valuutan arvon määritys suhteessa muihin valuuttoihin. Ja lopuksi rahan määrän jatkuvasti suuressa volyymissä onnistuva lisääminen markkinoilla ilman suurempia haittavaikutuksia.Tämä on puolestaan ollut edellytys jatkuvalle talouskasvulle.

Haittavaikutukset tarkoittaisivat mm talouskasvun loppumista; tällaisia ei siis ole vielä juuri näkynyt. Tässä kiinalaiset ovat onnistuneet länsimaisten finanssiasiantuntijoiden ennusteiden vastaisesti. Tämän kaiken seurauksena Kiinalla on maailman suurin valuuttareservi, jota se pystyy nyt käyttämään resurssien hankintaan Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja muualtakin.

Oma matkamme kesti tasan viikon; saavuimme Pekingiin sunnuntaiaamuna ja koneemme nousi sunnuntaina viikon päästä puolilta päivin kohti kotimaan kamaraa.

Matkasta voi tietenkin sanoa vaikka mitä. Hepatiitti A ja B rokotuksia suositellaan, ilmeisesti myös poliota. Ja muitakin jos kuljetaan maaseudulla. Rahaa ei kannata kovin paljoa vaihtaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kursi on sikahuono. Paikan päällä voi ainakin meidän käyttämissä hotelleissa vaihtaa valuuttaa, ja jopa järkevään kurssiin. Olimme Swissotellissa, aivan ydinkeskustan itäpuolella.

Liikenne oli varsin ruuhkaista, keskimääräinen taksimatka kesti tunnin, vaihteluväli on runsas. Aamulla hotellista toimistollemme kesti ensimmäisenä päivänä 30 minuuttia, toisena päivänä 90 minuuttia. Takseista tuntuu olevan melkoinen pula, ensimmäisenä aamuna taksin saanti kesti 40 minuuttia, myöhemmin kyllä yleensä vähemmän.

Eräs turistille sopiva käyntipaikka on siin sanottu "Silk Market", joka sijaitsee ydinkeskustan itäpuolella, oli melko lähellä (ehkä 3 km) hotellistamme kaakkoon. Tuolla on myytävän kaikenlaista tavaraa. Ajatuksena on että hintapyynnöt ovat jopa kymmenkertaisia yleiseen hintatasoon verrattuna, ja siitä sitten aletaan tinkaamaan. Myyjät takertuvat (kuvainnollisesti) ohikulkeviin turisteihin, erityisesti jos erehtyi osoittamaan liikaa huomiota.Joissain muissa kauppapaikoissa ei ollut ehkä aivan niin agressiivista tinkaamista, mutta toisaalta tuo on hauska kerran kokea. Sen jälkeen muuttuu ainakin omasta mielestä kiusalliseksi.

Länsimaisten yritysten länsimaista tuodut asiantuntijat ja keskijohdon esimiehet elävät varsin korkeassa elintasossa. Ydinkeskustan ulkopuolella tuo voi tarkoittaa vaikkapa 700 neliön talossa asumista, jossa on lisäksi 1-2 palvelijaa apuna. Vastaava talon pinta-ala ydinkeskustan tuntumassa on noin puolet äskeisestä (mutta onhan sekin vielä aika paljon). Monilla on oma kuljettaja, siivooja tms. Paikallisilla ihmisillä suunnilleen sama elintaso tulee ylempään keskijohtoon kuulumisesta.

Tuloerot ovat suuret. Ja kuten sanottua niin jossain ylemmän keskijohdon paikkeilla elintaso on sama länsimaissa ja Kiinassa. Alemmissa luokissa tuloerot ovat suuria verrattuna länsimaiseen tasoon. Ylemmissä luokissa tulot ovat samaa luokkaa kuin länsimaissa (ellei sitten hieman suurempia).

Ja koska Kiinassa on niinkin suuret tuloerot (ja olematon sosiaaliturva) se tarkoittaa käytännössä että kaikki asiat jotka voidaan hoitaa työtä tekemällä myöskin hoidetaan. Ei tule ristiriitaa että on tekemätöntä työtä ja työttömyyttä yhtä aikaa. Onko se sitten hyvä vai huono asia on tietenkin toinen juttu.

Yleisilme Pekingissä on hieman nuhjuinen, mutta silti siisti. Siistimpi kuin vaikkapa Rooman seutu. Itsellä ainakin (perustellusti tai ei) tuli nimenomaan Pekingissä kohtuullinen turvallisuuden tuntu. Tosin on sanottu että ei koske muita Kiinan paikkakuntia ja alueita. Peking olisi turvallinen nimenomaan koska se on pääkaupunki ja siellä on siksi paljon sotilaita ja poliiseja.

Edelleen eräs havainto on että me länsimaalaiset saamme erityiskohtelua virallisluontoisissa paikoissa. Itse olen ainakin tätä mieltä itse saamastani kohtelusta. Voisin kuvitella että ei ole vahinko.

Muistelen muuten että Tatu Vanhasen analyyseissa Itä-Aasiassa asuvat maailman älykkäimmät ihmiset. Luulen että Tatu on oikeassa.

Avainsanat: Kiina, länsimaat, itämaat