Share |

Kuka olen: Eduskuntavaaliehdokas, perussuomalainen DI ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu Oulujoen Kirkkokankaalta. Olen työskennellyt erilaisissa tuotekehitystehtävissä 30 vuotta elektroniikan, tietoliikenteen sekä matkapuhelinten parissa. Kouluni olen käynyt Oulussa syntyperäinen oululainen kun olen.

Valtuustossa toimin oman ryhmän puheenjohtajana sekä nykyään mm. pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajana sekä sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan jäsenenä. Lisäksi olen luottamustehtävissäni perehtynyt mm. energiakysymyksiin sekä maakuntauudistukseen ja olen puoluevaltuustomme jäsen. Toimin myös Oulun Paasikivi-seuran sihteerinä.

Olen siis myös ehdolla eduskuntaan kevään 2019 vaaleissa.

Tärkeimpinä kysymyksinä politiikassa pidän seuraavia asioita:

Itsenäisyys, johon kuuluvat poliittinen, taloudellinen, sotilaallinen sekä väestöllinen itsenäisyys.

Euroopan Unioni:

Kyllä: Kansallisvaltioiden väliselle yhteistyölle ja vapaakaupalle.

EI liittovaltiokehitykselle. Monetkin oikealta vasemmalle sanovat samalla tavoin, mutta valitettavasti samaan aikaan he kuitenkin teoissaan edistävät koko ajan itsemääräämisoikeutemme hävittämistä EU-parlamentissa ja muissa toimielimissä.

Maksamme EU:lle selvästi enemmän, kuin sieltä saamme takaisin. Tälle on tehtävä loppu.

Oma valuutta ja talous:

Kyllä Suomen markalle. Pikkuinen, syrjäinen ja omaa valuuttaa käyttävä Islanti hoiti pankkikriisinsä antamalla pankkien maksaa omat virheensä. Talous lähtikin heti nousuun ja on selvästi Suomen taloutta paremmassa kunnossa.

Omalla valuutalla hallitsemme itse omaa kansantalouttamme. Nykyisellään euroalue toimii Saksan vientiteollisuuden käsikassarana pitämällä reuna-alueiden ansiosta euron kurssin alhaalla, tarjoamalla Saksalle vientimaita ja kurjistamalla muuta Eurooppaa.

Tällä hetkellä Suomesta pystyy kansainvälinen sijoittaja ostamaan yrityksiä, kuten Fortumin sähköverkot tai vaikkapa vanhusten hoivakoteja. Johtuen verolainsäädännöstä, nämä pystyvät siirtämään voitot verotta ulkomaille, jolloin veroja maksavat suomalaiset eivät voi edes kilpailla heidän kanssaan. Verolait tulee muuttaa sellaiseksi, että voittoja ei pysty siirtämään nykyisellä tavalla yrityksestä omistajille tai noiden lähipiirille verotta esimerkiksi lainojen ylisuurina korkoina.

Säätiöt tulisi saattaa samojen verolainsäädäntöjen piiriin kuin osakeyhtiötkin. Tätä ei haluta tehdä, koska hyötyjiä löytyy niin monesta tahosta, joille voidaan kanavoida hyvä veli -järjestelmän tuottoja vaikkapa vaalikampanjoihin.

Pikavipit on yksi kokonaisuuden kannalta pieni, mutta yksittäisten ihmisten kannalta joskus järkyttävän suuri kielteinen asia. Ne tulisi saada jollain tavalla rajoitettua. Korkoprosentin rajoittamisen (esimerkiksi 20 prosenttiin) lisäksi tulisi määrittää enimmäismäärä koko lainanhoitokuluille koko laina-aikana. Tuo enimmäismäärä voisi olla vaikkapa 50 % alkuperäisestä pääomasta eli nostetusta lainasta.

Oikeuslaitoksiemme tuettu oikeusapu tulee muuttaa julkiseksi oikeusavuksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jollain ei ole varaa palkata itse oikeusavustajaa, niin tällöin henkilö saa julkiselta puolelta itselleen määrätyn avustajan. Tällöin lakimiesten palkat pysyvät kohtuullisina ja muutkin käytännöt järkevinä kaikkien kannalta.

Työvoiman liikkuminen:

Kyllä omien nuortemme työllistämiselle. Motto: jokaisen maan tulee hoitaa omalla työvoimallaan omat perustoimintonsa. Näin estämme nuortemme syrjäytymistä.

Nuoremme tarvitsevat huolenpitoa, että nykyisessä kaoottisessa ympäristössä löytävät ja saavat vaikkapa koulutuspaikkoja ja myös opiskelevat sellaisilla aloilla, jotka heille sopivat. Nyt parikin hallituskautta on karsittu toisen asteen koulutuspaikkoja sekä vähennetty koulujen ja kuntien mahdollisuuksia opastaa ja rinnankulkea nuorten kanssa.

EI vapaalle työvoiman liikkumiselle, Vuoteen 1995 meillä oli aivan järkevät rajoitukset tänne tulevalle työvoimalle. Emme eläneet tuolloin missään umpiossa. Nykyinen työvoiman vapaa liikkuvuus lisää omien kansalaistemme syrjäytymistä. Lisäksi kolmannesta maailmasta tuleva työperäinen maahanmuutto luo lisää kestävyysvajetta julkiselle sektorille, koska alipalkatut ihmiset voivat elää vain huomattavalla tukipolitiikalla.

Suomesta on tällä hetkellä pysyvä aivovuoto ulkomaille. Omat koulutetut nuoremme muuttavat pois maasta. Tilalle tulee kouluttamatonta tai vähän koulutettua väkeä kolmannesta maailmasta.

Lapsiperheet, syntyvyys

Syntyvyys on maassamme laskenut huolestuttavasti, nähdäkseni omien nuortemme aseman huonontaminen on tässä keskeinen tekijä. Myös muita syitä on. Tässä esitykseni asian tilan parantamiseksi:

 - tärkein tekijä on nuorten syrjäytymisen ehkäisy, josta kirjoitin ylempänä.

 - toinen tekijä on kannustaa siihen, että kaikki hankkisivat edes sen yhden lapsen. Tässä auttaa lapsilisäperiaatteen muuttaminen käänteiseksi. Annettaisiinkin ensimmäisestä lapsesta reilu lapsilisä, esimerkiksi kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Lopuista lapsista saisi saman kuin nyt ensimmäisestä.

 - kolmas tekijä on perheen ansiotulojen verovähennys lapsiluvun mukaisesti, tämä myös kannustaa molempia puolisoita hankkiutumaan työelämään, jos se sopii heidän suunnitelmiinsa.

Koulutus

Sipilän hallituksen aikana opetusministeri Sanni Grahn-Laasanen toi uuden opetussuunnitelman peruskoulutukseen. Opetussuunnitelma vaikuttaa olevan susi jo syntyessään; opetusta ei ole perinteellisissä luokkahuoneissa, oppiaineiden rajoja rikotaan, oppilailta edellytetään itse opetuksen hallintaa ja tilat ovat usein häiriöllisiä. Arvosanojakaan ei enää jaeta todistuksissa niin kuin ennen. Oppimistulokset ovatkin selvässä laskusuunnassa. 

Erityisesti poikien osalta nykyinen koulu näyttää tuottavan syrjäytymistä. Naisopettajat ja varmaankin naisista koostuvat johtoporukat eivät ota poikien koulutustarpeita selvästikään huomioon. Esimerkkinä pojille sopivan teknillisten töiden lopettaminen. Toki se on mahdollista, jos ottaa perinteellisesti tyttöjä kiinnostavat tekstiilityö myöskin. Mutta, kuten voi arvata, niin tämä ei poikia kiinnosta feministisista naispedagogeista huolimatta. Jos vastaavia ongelmia olisi tytöillä, niin siihen kyllä puututtaisiin vaikka millä keinoilla.

Yhteishakuun tuli joitakin vuosia sitten ongelmaksi ensihakijan etu. Kutsun tätä ongelmaksi, koska se aiheuttaa monesti taktikointimielessä opiskelijoille tarpeettomia välivuosia, jotka parhaimmillaan vain pidentävät valmistumisaikaa ja pahimmillaan lisäävät syrjäytymistä, kun opiskelijat tuon takia helposti myös jäävät elämään erilaisilla tuilla. Tästä tulisi luopua. 

Olen myös huolissani nuortemme mahdollisuuksista saada ammatillista koulutusta (ammattiopisto, ammattikorkeakoulut ja yliopistot) suomen kielellä. Kaikilla tasoilla englanninkielinen opetus lisääntyy suomenkielen kustannuksella. Yliopistoissa opiskelee 8 500 ulkomaalaista opiskelijaa ja ammattikorkeakouluissa suunnilleen saman verran lisää. Näkisin, että ETA-alueen ulkopuolelta ammatilliseen koulutukseen tulijoiden tulisi maksaa lukukausimaksut itse. Näitä lukukausimaksuja ei myöskään tule kiertää stipendien jakamisella, kuten nyt näytetään tekevän.

Terveydenhoito

Sote-uudistus kaatui suuruuteensa. Hallituspuolueet pyrkivät enemmistönsä turvin tekemään suuren paketin, koska sen sisälle pystyttiin silloin saamaan kahden päähallituspuolueen edut. Tällaiset uudistukset tulisi tehdä parlamentaarisin periaattein, jolloin luottamus muiden puolueiden kanssa voi syntyä. Nyt saatiin aikaiseksi epäluottamusta, mainitusta syystä.

Perusterveydenhoidossa keskeistä on hoitoon pääsy. Nyt on useiden hallitusten aikana vähennetty valtiolta kunnille tulevaa rahoitusta ja jäljet tästä näkyvät mm. perusterveydenhoidon huonontamisena ja vanhustenhoidon heikentymisenä.

Alueellamme on useita sairaaloita ja noiden toiminta tulee turvata jatkossakin. Oulaskankaan synnytysoiminnan lopettaminen oli hallituksen täysin tietoinen päätös, joka perustui hallituksen itsensä vallassa olevaan päivystysasetukseen. Raahen sairaalan leikkaustoimintaa tulee jatkaa, ja tarvittavat järjestelyt tehdä asian hyväksi. Sama koskee myös esimerkiksi Kajaanin sairaalaa tai Koillismaan terveyspalveluja.

Vanhustenhoito

Eräs kyseenalainen asia vanhustenhoidossa on pyrkimys pitää vanhukset kotona niin pitkälle kuin suinkin on mahdollista. Tämä saattaa tarkoittaa, että vaikkapa huonosti liikkumaan kynevä vanhus on yksin lähes koko päivän, jonka katkaisee ehkä vain pari kertaa kotihoidon lyhyt vierailu.

Tehostettu palveluasuminen saattaa olla monesti parempi ratkaisu. Näkisin, että vastuu vanhustenhoidosta tulee palauttaa kunnille. Muutenkin voisi ajatella, että rajoitettaisiin vanhustenhoidon yksikköjen ja toimijoiden kokoa. Kenties tällä saataisiin asiakkaat ja yrityksen johto lähemmäksi toisiaan.

Omaishoito

Monet omaiset tekevät vanhuksien, vammaisten tai muiden apua tarvitsevien hyväksi arvokasta työtä käytännössä ilmaiseksi. Omaishoitajaksi ei pyritä, vaan siihen ajaudutaan läheisten vaikeiden tilanteiden myötä.

Kuntien maksamat omaishoidon tuet ovat toisaalta hyvin pieniä verrattuna laitoshoitoihin, jotka voivat enimmillään maksaa jopa yli 400 euroa päivää kohden. Omaishoitajat saavat puolestaan kunnilta varsin vaihtelevasti tukea; sitä ei ole laissa tarkemmin määrätty, ja käytännöt vaihtelevat eri kunnissa ja jopa kuntien sisällä. Tuen määrät ovat kuitenkin tietojeni mukaan hyvin pieniä.

Omaishoitajien tuet tulisi määrittää Kelan maksettavaksi selkeillä kriteereillä. Vielä parempi olisi, jos ne muutettaisiin palkaksi, Myös sijaisuus -mahdollisuudet tulisi järjestää. Näitä määritellessä tulisi muistaa, kuinka paljon maksaa yhteiskunnalle, jos tällaisia omaishoitajia ei olisi. Tällöin yhä useammalle omaishoitajalle tulee mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Ja tuon tehtävän tullessa useammalle mahdolliseksi myös yhteiskunta säästää huomattavat summat rahaa. Lisäksi lievennämme hoitajapulaa tulevaisuudessa.

Elinvoimaisuus:

Pienyrittäjien ja yksinyrittäjien aseman parantaminen. Pienyrityksille tulisi saada arvonlisäveroton liikevaihto 50 000 euron vuosiliikevaihdosta. Veroa maksettaisiin vain tuota ylittävästä osuudesta. 

Yksinyrittäjien työttömyysturvaa ja työterveydenhuoltoa tulee parantaa.

Suomessa on ikääntyvien, sanotaan 50 - 70 vuotiaiden työllisyysaste huomattavasti huonompi kuin läntisen Euroopan verrokkimaissa. Eräs vääristymää aiheuttava seikka on työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä seuraava kustannus asianomaiselle työnantajalle. Uskoisin, että tämän epäoikeudenmukaisuuden poistamisella helpotettaisiin ikääntyvien ihmisten työllistymistä. Kustannukset jaettaisiin kaikille työnantajille tasapuolisesti.

Kaikkinainen byrokratian ja virkavaltaisuuden purkaminen kuuluu tavoitteisiini. Hyvä esimerkki päinvastaisesta on nyt tämän vuoden alusta tullut pakollinen tulorekisteri, joka vaikeuttaa mm. pienyrittäjien toimintaa. Tavoite tuossa rekisterissä on hyvä, mutta miksi ei tehdä ensin toimivaa järjestelmää pilotointeineen, ennen kuin tämä tehdään kaikille pakolliseksi.

Rakennusten energiatodistus on esimerkki hyödyttömästä kuluja lisäävästä vaatimuksesta. Hölmöintä siinä on takautuva vaatimus arvioida vanhemmat talot sen mukaisesti. Tämä aiheuttaa vain kuluja, eikä todellisuudessa lisää ostajan tietoa juuri mistään. Mutta uusienkin talojen osalta tämä jo kolmannessa olomuodossaa oleva todistus on vähintäänkin kyseenalainen. Jos tällainen olisi uusilla taloilla, niin sen pitäisi perustua laskennalliseen kulutukseen, aivan kuten autoille kerrotaan kulutus ajokilometriä kohden, tässä tapauksessa talon kulutus esimerkiksi vuotta kohden. Itse jättäisin sen kokonaan pois kaupantekovaatimuksista.

Olemme laaja alue laajassa maassa. Kaksoisraide ja radan perusparannus valmiiksi Ouluun asti. Valtatie 22:n uudistus Oulu - Kainuu välillä jäi kesken; sitä tulisi jatkaa muidenkin kuntien kuin Oulun alueelle.

Yleinen talousoppi:

Kuvailen tähän ajatuksiani aiheesta. Periaatteet lähtevät veropohjan laajentamisesta ja verotuksen kokonaismäärän kohtuullistamisesta. Tukia pitäisi karsia sekä yrityksiltä että yksittäisiltä ihmisiltä. Yritysten osalta "menetetyt" tuet korvattaisiin mm. pienyrittäjien ALV-vapautuksella ja yliopistojen tutkimusmäärärahojen palauttamisena entiselleen.

Pidän kansalaispalkkaa/perustuloa tutkimisen arvoisena. Tämä voisi olla tapa kompensoida poistuvat tuet ja verovähennykset. En kerta kaikkiaan keksi muuta tapaa, joka on samanaikaisesti byrokratiavapaa (ainakin melkein) ja kannustava. Tämä tietenkin edellyttää, että tuo on kansalaisuusperiaatteinen ja kansalaisuusvaatimuksia tulisikin joka tapauksessa kiristää selvästi.

Esimerkkinä mainitsen, että vuokratuki on käsitykseni mukaan vuokratasoa nostava, ja se siis lopunperin on tukea pääomapiireille. Kuntien tulee taata edullisia heikomman palvelutason asuntoja siten, että kansalaispalkalla on vara maksaa nämä. Eläkeläisten osalta pitäisi miettiä järjestelyt sovittaa kansalaispalkka nykyiseen kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen, ja voisi olla lähes sama kuin työikäisillä. Opiskelijoiden osalta tuohon pitäisi vain miettiä sopivat ratkaisut.


Suomen asuttuna pitäminen. 

Nykymaailmassa näyttää olevan vaikeaa vastustaa keskittymistä. Tämä näkyy yhtä hyvin vaikkapa siinä, että me EU:n reuna-alueena taannumme. Samoin pääkaupunkimme menestyy hyvin suhteessa muuhun Suomeen. Näkisin Viron tai Islannin tiet tässä hyvänä meille. Esimerkiksi Pohjois-Suomen tulisi itsenäistyä vähintään osavaltion tasolle omaten lainsäädäntövaltaa; Helsingin keskushallinto ei ymmärrä ja näyttää usein, ettei se ole edes kiinnostunut meidän tarpeistamme. Minusta elinkeino- ja maatalouspolitiikan tulisi edesauttaa maamme asuttuna pitämistä; näyttää, että nykykyään tehdään yleensä päinvastoin.

Eräs yksityiskohta Suomen asuttuna pitämisessä on turvesoiden hyödyntäminen energiaksi (ja muuhunkin käyttöön), joka on merkittävä taloudellinen toimintamahdollisuus maaseudulla. Hyödyntämisen ympäristövaikutukset ovat hallinnassa ja suot kasvavat Suomessa nykyään noin kaksi kertaa enemmän turvetta kuin mitä sitä käytetään. Turvevero tulisi poistaa, ja luvitusten kannalta uusienkin turvesoiden käyttöönoton tulisi olla taloudellisesti järkevää. Turvetuotannolle tulisi varata Pohjois-Suomessa noin 1 - 2 prosenttia turvemaidenmme pinta-alasta, käytännössä epäonnistuneita metsitysalueita.

Tähän aihepiiriin lisään yksityiskohtana voimalaitosten kalatiet, joita mielestäni tulisi rakentaa jokiin, joissa vaelluskalalla on uskottavia lisääntymismahdollisuuksia. Tällainen on esimerkiksi Iijoki, jonka viiteen voimalaan rakennettavat kalatiet uskottavasti mahdollistaisivat matkailun kehittämistä esimerkiksi Pudasjärvelle aikaisemmin suunnitellun Kollajan altaan tienoilla. Jos vaelluskala palaisi noille seuduille, niin joen ympäristön matkailulla olisi hyviä kehitysmahdollisuuksia yhdessä Syötteen alueen kanssa. Mainittakoon, että Iijoen alkuperäinen vaelluskalakanta on säilytetty kalankasvatuslaitoksissa.

Maahanmuutto ja väestönvaihto:

Kyllä pienehkölle määrälle koulutettuja ja länsimaiseen kulttuuriin sitoutuneita maahantulijoita.

Hieman yksinkertaistaen tarvitsemme maahanmuuttoa, joka ei vaadi mitään kovin erikoisia kotoutustoimia. Ehkä sen varmistamista, että meiltä löytyy suomenkielen kursseja tarvitsijoille.

EI hallitsemattomalle maahanmuutolle. Esimerkiksi turvallisesta Ruotsista meidän ei pidä ottaa turvapaikanhakijoita. Tarvitsemme rajavalvonnan myös länsirajalle. Kannattaa muistaa, että vuoden 2015 maahanmuuttokriisissä ruotsalaiset ohjasivat tarkoituksella osan siirtolaisvirrasta Tornion rajalle. Mutta se ei ole tietenkään Ruotsin vika, että sisäministeri Petteri Orpo päätti päästää nuo porukat maahamme.

Maahantulijoiden sosiaalietuudet tulisi laskea tasolle, että tänne ei muuttaisi ihmisiä hyvän sosiaaliturvan perässä. Esimerkiksi Baltian maissa toimitaa juuri tällä tavalla. Suomessa maahantulijoiden eduista huolehditaan valtavilla rahamäärillä, kun omien nuortemme ja vanhustemme asiat ovat usein retuperällä.

Kun puhutaan ns. työperäisestä maahanmuutosta, niin sillä tarkoitetaan yleensä ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa halpatyövoimaa. Tätä maahantuloa pitää pikemminkin tiukentaa kuin löysentää.

Kuntien ja kaupunkien tulisi vastata itse maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista alueillaan. Tämä kannustaa kuntia ottamaan vain sellaista maahanmuuttoa, joka on taloudellisesti järkevää.

Lisäksi esimerkiksi kouluissa tulee lopettaa tulkkien käyttö, ei-suomenkielisille oppilaille tulee ensin opettaa suomi, sitten he voivat tulla mukaa heille sopiville luokka-asteille. Muutoinkin julkisessa kileitarjonnassa tulisi pitäytyä kotimaisten kielten ja englannin sekä joissain tapauksiaa naapurimaidemme kieliin.

Kansalaisuuden saamisen vaatimuksia tulee kiristää huomattavasti. Esimerkiksi kymmenen vuoden maassaolovaatimus tarvitaan ehdottomasti.

Muistutan siitä, että nykyinen kolmannesta maailmasta meille suuntautuva kouluttamattomien ihmisten maahantulo johtuu siitä, että siihen kanavoiduista miljardeista siirtyy suomalaisen hyvä-veli ja -sisko -järjestelmän taskuun suuret pysyväisluontoiset rahavirrat. Siksi väestönvaihto etenee olipa pääministerinä Vanhanen, Kiviniemi, Katainen, Stubb tai Sipilä.

Kehitysapu:

Käytämme kehitysapuun lähes miljardin vuodessa. Puolen vuosisadan kokemusten perusteella voi todeta, että narulla ei voi työntää. Kehitysmaiden kehityksen tulee perustua noiden maiden omiin ponnistuksiin.

Siksi nykyisestä kehitysavustamme tulee leikata suurin osa ja käyttää noita rahoja omien tarvitsijoidemme, kuten nuorten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja vanhustemme aseman parantamiseen. Tämä on oma mielipiteeni, tiedän että laajat poliittiset rintamat oikealta vasemmalle haluavat priorisoida toisin.

Valtio voisi vaikkapa sijoittaa vaikkapa 10 miljoonan vuotuiset hallinnolliset kulut kehitysapuun, ja taata vaikkapa 200 miljoonaan asti lisärahoitusta kansalaisten vapaaehtoislahjoitusten kaksinkertaistamiseksi.

Sananvapaus on rikki:

Olen kasvanut maassa, jossa sananvapauden nimissä omaa uskontoamme on saanut arvostella ja kritisoida ilman pelkoa vaikkapa tuomioista oikeusistuimissa. Nykyään, kun maahamme on tullut muita uskontoja, tämä oikeus arvostella uskontoa, erityisesti islamia ja näihin liittyviä poliittisia järjestelmiä onkin yhtäkkiä kielletty. Huomattavaa on, että islam on uskonnon lisäksi myös teokratia, eli poliittinen ja lainopillinen järjestelmä.

Verorahoilla toimiva YLE antaa viestinnässään vääristyneen kuvan nykyisestä kolmannesta maailmasta meille tulevasta maahanmuutosta. Kielteisiä asioita kerrotaan vain harvoin. Esimerkiksi tuon maahanmuuton järkyttävät kustannukset sivuutetaan täysin. Meidät maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvat leimataan populisteiksi, äärioikeistolaisiksi ja ties miksi. Toiminta muistuttaa neuvostoajan propagandaa. Pelkään pahoin, että YLEä ei voi enää korjata. Se tulisikin muuttaa maksukanavaksi, jolloin YLE-vero poistuisi ja halukkaat maksavat omalla päätöksellään tuontyyppisestä tarjonnasta.

Nykyinen YLE tulisi remontoida ja supistaa myös pelkästään siksi, että ei ole tarpeen tuottaa viihdepalveluja verorahoilla. Muut puolueet näyttävät pitävän kuitenkin hyvänä valtiojohtoisen viestinnän valta-asemaa Suomessa

Ruotsin kieli:

Pohjoismaisen esikuvan mukaisesti Suomessa tulisi olla vain suomi virallisena kansalliskielenä ja ruotsilla olisi samanlainen vähemmistökielen asema kuin saamella on tällä hetkellä.

Joka tapauksessa ruotsin kielen pakollisuus yksikielisillä alueilla pitäisi välittömästi poistaa sekä kouluista että virkavaatimuksista. Miksi meitä ja lapsiamme pakotetaan käyttämään entisen siirtomaaisännän kieltä.

Puolustus:

Kyllä epäsymmetrisen sodankäynnin mukaisesti järjestetylle jalkaväki-, tykistö, ilma-, meri- ja rannikkopuolustukselle. Rajavartiostoa tulee kehittää sekä maalla että merellä. Motto: jalkaväkimiinat takaisin.

Ilmapuolustuksen painopiste ilmatorjuntaan. Ei elinkaarikustannuksiltaan kymmenien miljardien hävittäjähankinnoille. Myöskään uusia, pelkkänä hankintakuluna yli miljardin maksavia laivoja emme tarvitse. Älkäämme toistako talvisodan virhettä käyttämällä vähät rahamme kalustoon, jolla ei voi puolustaa Suomea.

Kyllä kehittyneelle ilmatorjunnalle, joka tuo paljon halvemmalla järkevän torjuntakyvyn, samoin kuin kuorma-auton laveteilta toimivat meriohjukset meritorjunnan kyvykkyyden. Lisäksi tällöin jätämme itsellemme taloudellisia toimintamahdollisuuksia tulevaisuuden nopeasti kehittyviin puolustusratkaisuihin.

EI nykyajan siirtomaasodille. Kansainväliset kriisinhalllinnat ovat yksi sodankäynnin muoto, eikä meidän tule sellaisiin osallistua. Perinteinen molempien osapuolten kesken sovittu rauhanturvaaminen on meille riittävä tapa osallistua maailman rauhoittamiseen. 

Venäjä:

Kyllä kaikkien naapurimaidemme väliselle menestyksekkäälle kaupalle. Suomi on kaukana Euroopan sydänmailta ja meidän tulee hyödyntää kaikki mahdollisuutemme naapuriemme välisiin hyviin taloussuhteisiin. Suomen päätös katkaista kauppasuhteita Venäjälle oli erittäin huonoa talous- ja naapuruuspolitiikkaa. Pitipä Venäjän sisä/ulkopolitiikasta tai ei, niin maantieteelle emme voi mitään.

Valtiollinen Suomi syntyi 1800-luvulla suuriruhtinaskuntana. Tsaarin aikana maamme kehittyi enemmän, kuin edeltävinä 600 vuotena Ruotsin vallan alaisena; meiltä ei peritty veroja maamme rajojen ulkopuolelle, eikä nuoria miehiämme tapatettu valtavia määriä emämaan suurvaltasodissa. Saimme tuolloin itsehallinnon, oman rahan ja suomen viralliseksi kieleksi maahamme.

Venäjän tärkein intressi maamme suuntaan on se, ettei sen tärkeitä alueita uhata alueeltamme tai alueemme kautta Lännen ja Venäjän mahdollisessa konfliktissa. 

Nykyinen ulkopoliittinen johtomme ei näytä pyrkivän luottamuksen rakentamiseen itäiseen ilmansuuntaan. Tästä kertoo johtomme nykyinen tapa kutsua Venäjän potentiaalisten vihollisten sotajoukkoja harjoittelemaan maahamme Venäjän ydinalueiden porteille.

Eräs mielenkiintoinen asia on se, että kun vuoden 2015 pakolaiskriisin myötä myös Venäjältä alkoi tulla turvapaikanhakijoita, niin Venäjän kanssa Suomi pystyi neuvottelemaan tästä asiasta. Sen jälkeen Venäjä on valvonut Suomen itärajaa, koska Suomen sisäministeriö ei tähän itse pysty.

Liittoutuminen:

Teesini liittoutumisesta historian havaintojen perusteella:

 (i) liittoutumat muuttuvat kriisiaikoina hyvinkin satunnaisen näköisesti
 (ii) jokainen sotaa käyvä valtio katsoo ensi sijassa vain omaa etuaan
 (iii) kriisiaikoina erilaisten allekirjoitettujen paperien arvo vahvemmalle osapuolelle on yleensä jotain vain silloin, kun siitä on hyötyä tuolle vahvemmalle osapuolelle
 (iv) pienen maan ei paljoa kannata uskoa isompien maiden vakuutteluja, että apua tulee, jos vain teette niin kuin me sanomme (pyydämme, tms.)
 (v) eikä kannata luottaa siihen, että jos itse haluaa pysytellä jonkin konfliktin ulkopuolella, niin iso liittolaismaa antaa sen välttämättä tapahtua

Näistä seuraa suoraviivaisesti se, että Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana.