Oululainen diplomi-insinööri. Tarkastuslautakunnan jäsen sekä Oulun kaupungissa että Pohde-hyvinvointialueella.
Osallistuin vuoden 2019 eduskuntavaaleihin perussuomalaisten listoilla saaden 3 444 ääntä. Haluan kertoa äänestäjilleni, että pyrin kokoomuksessa ehdolle kevään 2023 vaalehin, mutta en siis päässyt ehdokkaaksi. Uskon, että syynä on mm. maahanmutto- ja EU-kriittinen ajatteluni. Käytännössä pyrin jatkossa vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin lähinnä kirjoitusten ja vastaavien kautta.
Kirjoitan usein asioista, jotka keskustelussa unohdetaan, tai niistä ei mielestäni tuoda tärkeitä näkökulmia esille. En niinkään siitä, jota kerrotaan joka tapauksessa.
Olen työskennellyt erilaisissa tuotekehitystehtävissä 30 vuotta elektroniikan, tietoliikenteen sekä matkapuhelinten parissa monenlaisissa tehtävissä. Kouluni olen käynyt Oulussa, syntyperäinen oululainen kun olen. Harrastan tietokirjallisuutta, kuten matematiikkaa ja luonnontieteitä, puutarhan ja mehiläisten hoitoa, vanhoja rahoja, reserviläistoimintaa sekä retkeilyä Urko Kekkosen kansallispuistossa kun aika sellaisen sallii.
Vuoden 2013 alusta lähtien olen toiminut erilaisissa luottamustehtävissä, kuten Oulun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana, alueemme pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajana, sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan jäsenenä, Oulun seudun ympäristötoimessa kaupunginhallituksen edustajana, Oulun Energian johtokunnan puheenjohtajana ja yhtiöittämisen jälkeen hallituksen varapuheenjohtajana. Toimin myös maakuntauudistuksen valmistelujen aikaan maakuntamme suppean poliittisen ohjausryhmän jäsenenä.
*** *** *** *** ***
Seuraavassa itselleni tärkeimpiä kysymyksiä yhteiskunnassa:
Itsenäisyys, johon kuuluvat poliittinen, taloudellinen, sotilaallinen sekä väestöllinen itsenäisyys.
Euroopan Unioni lue lisää:
Kyllä: Kansallisvaltioiden väliselle yhteistyölle ja vapaakaupalle
EI liittovaltiokehitykselle. Monetkin sanovat samalla tavoin, mutta valitettavasti samaan aikaan he kuitenkin edistävät koko ajan itsemääräämisoikeutemme heikentämistä EU-parlamentissa ja muissa toimielimissä. Näyttää siltä, että poliittinen eliittimme yhä enemmän jopa myöntää nämä velkaunionit, EU-tason verotukset ja sitä kautta liittovaltiokehityksen tavoitteekseen.
Oma valuutta ja talous lue lisää:
Ruotsi on selvinnyt viimeisen viidentoista vuoden talouskasvusta oleellisesti Suomea paremmin. Ero vastaa hyvinkin yhden vuoden bruttokansantuotetta Suomen tappioksi. Syynä Ruotsin menestykseen voidaan pitää suurimmaksi osaksi oman valuuta käyttöä.
Yritysten verottamisen tulisi pohjautua siihen, että suuryritykset eivät pystyisi siirtämään tuottoja verotta ulkomaille. Rahapeliyritysten tuotot tulisi verottaa samalla tavoin kuin tupakka ja alkoholi. Mahdolliset avustukset urheiluun, kulttuuriin ja maahanmuuttoon (kuten nykyään enenevässä määrin tapahtuu), toteutuisi ministeriöiden budjeteista. Säätiöt tulisi saattaa samojen verolainsäädäntöjen piiriin kuin osakeyhtiötkin.
Työvoiman liikkuminen: lue lisää:
Motto: jokaisen maan tulee hoitaa omalla työvoimallaan omat perustoimintonsa. Näin estämme nuortemme syrjäytymistä. EU:n myötä tämä järkevä periaate hävisi.
Kolmannesta maailmasta tuleva työperäinen maahanmuutto luo lisää kestävyysvajetta julkiselle sektorille, koska työttömät tai alipalkatut ihmiset voivat elää vain huomattavalla tukipolitiikalla.
Lapsiperheet, syntyvyys lue lisää:
Syntyvyys on maassamme laskenut huolestuttavasti. Jostain syystä on vuosikymmeniä määrätietoisesti oltu puhumatta ja kehittämästä tähän reagoivaa väestöpolitiikkaa. Yksi tärkeä tekijä olisi kannustaa siihen, että kaikki hankkisivat edes sen yhden lapsen. Tässä auttaisi lapsilisäperiaatteen muuttaminen käänteiseksi.
Koulutus lue lisää:
Pisa-tuloksemme ovat laskussa ja kun katsoo koululaitostamme, niin sitä ei tule ihmetelleeksi. Opetussuunnitelmia ja oppimisympäristöjä muutetaan ideologioiden pohjalta. Feministiset periaatteet ohjaavat toimintaa poikien tappioksi.
Kaikille nuorillemme tulee taata mahdollisuus ammattiin johtavavaan suomenkieliseen koulutukseen.
Terveydenhoito, vanhustenhuolto ja omaishoito lue lisää:
Vanhustenhuollossa on keskeinen kysymys miten ikä-ihmiset pystyvät asumaan mahdollisimman pitkään, mutta ihmisarvoisesti kotonaan. Niin sanottu välimallin palveluasuminen saattaa olla hyvä ratkaisu tilanteisiin, joissa voitaisiin vielä välttyä tehostetulta palveluasumiselta.
Monet omaiset tekevät vanhuksien, vammaisten tai muiden apua tarvitsevien hyväksi arvokasta työtä käytännössä ilmaiseksi. Omaishoitajaksi ei pyritä, vaan siihen ajaudutaan läheisten vaikeiden tilanteiden myötä ja vieläpä äärimmäisen edullisesti yhteiskunnan kannalta. Siksi omaishoitajien tuet tai mielummin palkat tulisi määrittää Kelan maksettavaksi selkeillä kriteereillä.
Elinvoimaisuus: lue lisää:
Pienyrittäjien ja yksinyrittäjien aseman parantaminen. Kaikkinainen byrokratian ja virkavaltaisuuden purkaminen kuuluu tavoitteisiini. Sekä valtiollisella että kunnallisella tasolla.
Yleinen talousoppi: lue lisää:
Periaatteet lähtevät veropohjan laajentamisesta ja verotuksen kokonaismäärän kohtuullistamisesta. Tukia pitäisi karsia sekä yrityksiltä että yksittäisiltä ihmisiltä. Yritysten osalta "menetetyt" tuet korvattaisiin mm. pienyrittäjien ALV-vapautuksella ja yliopistojen tutkimusmäärärahojen palauttamisena entiselleen. Kansalaispalkka saattaisi olla yksi käypä ratkaisu.
Suomen asuttuna pitäminen.
Nykymaailmassa näyttää olevan vaikeaa vastustaa keskittymistä. Tämä näkyy yhtä hyvin vaikkapa siinä, että me EU:n reuna-alueena taannumme. Samoin pääkaupunkimme menestyy hyvin suhteessa muuhun Suomeen. Näkisin Viron tai Islannin tiet tässä hyvänä meille. Esimerkiksi Pohjois-Suomen tulisi itsenäistyä vähintään osavaltion tasolle omaten lainsäädäntövaltaa.
Maahanmuutto ja väestönvaihto lue lisää:
Kyllä pienehkölle määrälle koulutettuja ja länsimaiseen kulttuuriin sitoutuneita maahantulijoita.
EI hallitsemattomalle maahanmuutolle, joka aiheuttaa kestävyysvajetta maallemme. Maahanmuuton vetovoimatekijät tulee saattaa sellaisiksi, että tänne tulee vain kulttuuriimme sopeutuvia ja siten yhteiskuntaamme hyödyttäviä ihmisiä.
Kansalaisuuden saamisen vaatimuksia tulee kiristää huomattavasti. Esimerkiksi kymmenen vuoden maassaolovaatimus tarvitaan ehdottomasti, sekä todistettava integroituminen.
Kehitysapu:
Käytämme kehitysapuun yli miljardin vuodessa. Puolen vuosisadan kokemusten perusteella voi kuka tahansa todeta, että narulla ei voi työntää. Kehitysmaiden kehityksen tulee perustua noiden maiden omiin ponnistuksiin.
Siksi nykyisestä kehitysavustamme tulee leikata suurin osa ja käyttää noita rahoja omien tarvitsijoidemme, kuten nuorten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja vanhustemme hyväksi.
Sananvapaus, lue lisää:
Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota pyritään nykyajan kulttuurimarxismin, intersektionaalisen feminismin sekä woke-ideologian puitteissa rajoittamaan. Voi sanoa myös, että elämme mielensäpahoittajien aikaa.
Yksi keskeinen sananvapautta kaventava ilmiö Suomessa on Yle, jonka toiminta valtion tiedotusvälineenä ei kuulu länsimaiseen järjestelmään. Yle sekä välittää vinoutunutta ideologiaa, että näivettää muuta mediaa.
Ruotsin kieli:
Pohjoismaisen esikuvan mukaisesti Suomessa tulisi olla vain suomi virallisena kansalliskielenä ja ruotsilla olisi samanlainen vähemmistökielen asema kuin saamella on tällä hetkellä.
Joka tapauksessa ruotsin kielen pakollisuus yksikielisillä alueilla pitäisi välittömästi poistaa sekä kouluista että virkavaatimuksista. Nykyiset etätulkit pystyvät hoitamaan tällaiset tapaukset. Miksi meitä ja lapsiamme pakotetaan opettelemaan entisen siirtomaaisännän kieltä.
Puolustus, lue lisää:
Kyllä epäsymmetrisen sodankäynnin mukaisesti järjestetylle jalkaväki-, tykistö, ilma-, meri- ja rannikkopuolustukselle. Rajavartiostoa tulee kehittää sekä maalla että merellä. Kantahenkilökunnan määrää tulee lisätä, samoin reservin määrää ja kertaushajoituksia. Myös muiden Pohjoismaiden ja Viron esimerkkien mukaiset kodinturvajoukot tulee ottaa käyttöön.
EI nykyajan siirtomaasodille. Kansainväliset kriisinhalllinnat ovat yksi sodankäynnin muoto, eikä meidän tule sellaisiin osallistua. Perinteinen molempien osapuolten kesken sovittu rauhanturvaaminen on meille riittävä tapa osallistua maailman rauhoittamiseen.
Liittoutuminen:
Suomen puolustuksen kannalta tärkeintä on puolustuksen järjestäminen ensi sijassa omin voimin.
Suomen ja muiden Venäjän läntisiä rajamaita olisi syytä ajatella asioita etulinjan näkökulmasta. Tällöin näiden maiden tulisi panostaa voimakkaasti juuri oman maansa turvallisuuteen ja puolustukseen. Tämä on syytä myös mahdollisti paremmassa tilanteessa olevien ystävien tai iittolaismaiden ottaa huomioon.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että turvallisemmassa tilanteessa olevat varautuvat auttamaan etulinjan maita, ei niinkään päinvastoin.
Etulinjan ajattelu myös tuo esille sen, että hävittäjiä ei kannattaisi hankkia sodankäyntiä varten, vaan keskittyä tässä mielessä ilmatorjuntaan. Ei ole järkevää perustaa pysyvää lentotukikohtaa etulinjan tuntumaan.
Nykyisen Ukrainan sodan myötä on selvää, että ilman Nato-jäsenyyttä Suomi ei ole uskottava maa esimerkiksi kansainvälisten sijoittajien näkökulmasta. Olen kuitenkin huolissani siitä, että Ruotsi vetää taas välistä ja pysyy liittoutumatomana Suomen selän takana ja Suomi kantaa kaiken vastuun.
Toinen huolenaihe on meillä suomalaisilla oleva omituinen tapa hoitaa muiden maiden asioita omien sijasta; Nato-jäsenyyden myötä voin kuvitella, että Suomi alkaa panostamaan muiden maiden puolustamiseen omansa sijasta.