Share |

Kuka olen: Eduskuntavaaliehdokas, perussuomalainen DI ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu Oulujoen Kirkkokankaalta. Olen työskennellyt erilaisissa tuotekehitystehtävissä 30 vuotta elektroniikan, tietoliikenteen sekä matkapuhelinten parissa. Kouluni olen käynyt Oulussa syntyperäinen oululainen kun olen.

Valtuustossa toimin oman ryhmän puheenjohtajana sekä nykyään mm. pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajana sekä sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan jäsenenä. Lisäksi olen luottamustehtävissäni perehtynyt mm. energiakysymyksiin sekä maakuntauudistukseen ja olen puoluevaltuustomme jäsen.

Olen siis myös ehdolla eduskuntaan kevään 2019 vaaleissa.

Tärkeimpinä kysymyksinä politiikassa pidän seuraavia asioita (yksityiskohtaisemmin täällä):

Itsenäisyys, johon kuuluvat poliittinen, taloudellinen, sotilaallinen sekä väestöllinen itsenäisyys.

Euroopan Unioni:

Kyllä: Kansallisvaltioiden väliselle yhteistyölle ja vapaakaupalle.

EI liittovaltiokehitykselle. Monetkin oikealta vasemmalle sanovat samalla tavoin, mutta valitettavasti samaan aikaan he kuitenkin teoissaan edistävät koko ajan itsemääräämisoikeutemme hävittämistä EU-parlamentissa ja muissa toimielimissä.

Maksamme lähes miljardin vuodessa EU:lle enemmän, kuin sieltä saamme takaisin. Tälle on tehtävä loppu.

Oma valuutta:

Kyllä Suomen markalle. Pikkuinen, syrjäinen ja omaa valuuttaa käyttävä Islanti hoiti pankkikriisinsä antamalla pankkien maksaa omat virheensä. Talous lähtikin heti nousuun ja on selvästi Suomen taloutta paremmassa kunnossa.

Omalla valuutalla hallitsemme itse omaa kansantalouttamme.

Työvoiman liikkuminen:

Kyllä omien nuortemme työllistämiselle. Motto: jokaisen maan tulee hoitaa omalla työvoimallaan omat perustoimintonsa. Näin estämme nuortemme syrjäytymistä.

Nuoremme tarvitsevat huolenpitoa, että nykyisessä kaoottisessa ympäristössä löytävät ja saavat vaikkapa koulutuspaikkoja ja myös opiskelevat sellaisilla aloilla, jotka heille sopivat. Nyt parikin hallituskautta on karsittu toisen asteen koulutuspaikkoja sekä vähennetty koulujen ja kuntien mahdollisuuksia opastaa ja rinnankulkea nuorten kanssa.

EI vapaalle työvoiman liikkumiselle, Vuoteen 1995 meillä oli aivan järkevät rajoitukset tänne tulevalle työvoimalle. Emme eläneet tuolloin missään umpiossa. Nykyinen työvoiman vapaa liikkuvuus lisää omien kansalaistemme syrjäytymistä. Lisäksi kolmannesta maailmasta tuleva työperäinen maahanmuutto luo lisää kestävyysvajetta julkiselle sektorille, koska alipalkatut ihmiset voivat elää vain huomattavalla tukipolitiikalla.

Lapsiperheet, syntyvyys

Syntyvyys on maassamme laskenut huolestuttavasti, nähdäkseni omien nuortemme aseman huonontaminen on tässä keskeinen tekijä. Myös muita syitä on. Tässä esitykseni asian tilan parantamiseksi:

 - tärkein tekijä on nuorten syrjäytymisen ehkäisy, josta kirjoitin ylempänä.

 - toinen tekijä on kannustaa siihen, että kaikki hankkisivat edes sen yhden lapsen. Tässä auttaa lapsilisäperiaatteen muuttaminen käänteiseksi. Annettaisiinkin ensimmäisestä lapsesta reilu lapsilisä, esimerkiksi nelinkertainen nykyiseen verrattuna. Lopuista lapsista saisi saman kuin nyt ensimmäisestä.

 - kolmas tekijä on perheen ansiotulojen verovähennys lapsiluvun mukaisesti, tämä myös kannustaa molempia puolisoita hankkiutumaan työelämään, jos se sopii heidän suunnitelmiinsa.

Terveydenhoito

Sote-uudistus kaatui suuruuteensa. Hallituspuolueet pyrkivät enemmistönsä turvin tekemään suuren paketin, koska sen sisälle pystyttiin silloin saamaan kahden päähallituspuolueen edut. Tällaiset uudistukset tulisi tehdä parlamentaarisin periaattein, jolloin luottamus muiden puolueiden kanssa voi syntyä. Nyt saatiin aikaiseksi epäluottamusta, mainitusta syystä.

Perusterveydenhoidossa keskeistä on hoitoon pääsy. Tämä tulee varmistaa nykyistä paremmin alueellamme.

Alueellamme on useita sairaaloita ja noiden toiminta tulee turvata jatkossakin. Oulaskankaan synnytysoiminnan lopettaminen oli hallituksen täysin tietoinen päätös, joka perustui hallituksen itsensä vallassa olevaan päivystysasetukseen. Raahen sairaalan leikkaustoimintaa tulee jatkaa, ja tarvittavat järjestelyt tehdä asian hyväksi. Sama koskee myös esimerkiksi Kajaanin sairaalaa tai Koillismaan terveyspalveluja.

Omaishoito

Monet omaiset tekevät vanhuksien, vammaisten tai muiden apua tarvitsevien hyväksi arvokasta työtä käytännössä ilmaiseksi. Omaishoitajaksi ei pyritä, vaan siihen ajaudutaan läheisten vaikeiden tilanteiden myötä.

Kuntien maksamat omaishoidon tuet ovat toisaalta hyvin pieniä verrattuna laitoshoitoihin, jotka voivat enimmillään maksaa jopa yli 400 euroa päivää kohden. Omaishoitajat saavat puolestaan kunnilta varsin vaihtelevasti tukea; sitä ei ole laissa tarkemmin määrätty, ja käytännöt vaihtelevat eri kunnissa ja jopa kuntien sisällä. Tuen määrät ovat kuitenkin tietojeni mukaan hyvin pieniä.

Omaishoitajien tuet tulisi määrittää Kelan maksettavaksi selkeillä kriteereillä. Vielä parempi olisi, jos ne muutettaisiin palkaksi, Myös sijaisuus -mahdollisuudet tulisi järjestää. Näitä määritellessä tulisi muistaa, kuinka paljon maksaa yhteiskunnalle, jos tällaisia omaishoitajia ei olisi. Tällöin yhä useammalle omaishoitajalle tulee mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Ja tuon tehtävän tullessa useammalle mahdolliseksi myös yhteiskunta säästää huomattavat summat rahaa. Lisäksi lievennämme hoitajapulaa tulevaisuudessa.

Elinvoimaisuus:

Pienyrittäjien ja yksinyrittäjien aseman parantaminen. Pienyrityksille tulisi saada arvonlisäveroton liikevaihto 50 000 euron vuosiliikevaihdosta. Veroa maksettaisiin vain tuota ylittävästä osuudesta. 

Yksinyrittäjien työttömyysturvaa ja työterveydenhuoltoa tulee parantaa.

Kaikkinainen byrokratian ja virkavaltaisuuden purkaminen kuuluu tavoitteisiini.

Olemme laaja alue laajassa maassa. Kaksoisraide valmiiksi välille Oulu - Helsinki.

Maahanmuutto:

Kyllä pienehkölle määrälle koulutettuja ja länsimaiseen kulttuuriin sitoutuneita maahantulijoita.

Maahanmuutosta tulee tehdä huomattavia tulonsiirtoja omille nuorillemme.

EI hallitsemattomalle maahanmuutolle. Esimerkiksi turvallisesta Ruotsista meidän ei pidä ottaa turvapaikanhakijoita. Tarvitsemme rajavalvonnan myös länsirajalle.

Maahantulijoiden sosiaalietuudet tulisi laskea tasolle, että tänne ei muuttaisi ihmisiä hyvän sosiaaliturvan perässä. Tällä hetkellä maahantulijoiden eduista huolehditaan valtavilla rahamäärillä, kun omien nuortemme ja vanhustemme asiat ovat usein retuperällä.

Kuntien ja kaupunkien tulisi vastata itse maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista alueillaan. Tämä kannustaa kuntia ottamaan vain sellaista maahanmuuttoa, joka on taloudellisesti järkevää.

Muistutan siitä, että nykyinen kolmannesta maailmasta meille suuntautuva kouluttamattomien ihmisten maahantulo johtuu siitä, että siihen kanavoiduista miljardeista siirtyy suomalaisen oligargian taskuun suuret pysyväisluontoiset rahavirrat. Siksi väestönvaihto etenee olipa pääministerinä Vanhanen, Kiviniemi, Katainen, Stubb tai Sipilä.

Kehitysapu:

Kehitysavusta tulee leikata suurin osa, ja käyttää noita rahoja omien tarvitsijoidemme, kuten nuorten, vammaisten, pitkäaikaistyöttömien ja vanhustemme aseman parantamiseen.

Ruotsin kieli:

Pohjoismaisen esikuvan mukaisesti Suomessa tulisi olla vain suomi virallisena kansalliskielenä ja ruotsilla olisi samanlainen vähemmistökielen asema kuin saamella on tällä hetkellä.

Joka tapauksessa ruotsin kielen pakollisuus yksikielisillä alueilla pitäisi välittömästi poistaa sekä kouluista että virkavaatimuksista. Miksi meitä ja lapsiamme pakotetaan käyttämään entisen siirtomaaisännän kieltä.

Puolustus:

Kyllä epäsymmetrisen sodankäynnin mukaisesti järjestetylle jalkaväki-, panssari, ilma-, meri- ja rannikkopuolustukselle. Rajavartiostoa tulee kehittää sekä maalla että merellä. Motto: jalkaväkimiinat takaisin.

EI hävittäjähankinnoille. Kaavaillut hankinnat tarkoittavat kymmenien miljardien elinkaarikustannuksia. Myöskään uusia, pelkkänä hankintakuluna yli miljardin maksavia laivoja emme tarvitse. Älkäämme toistako talvisodan virhettä käyttämällä vähät rahamme kalustoon, jolla ei voi puolustaa Suomea.

Kyllä kehittyneelle ilmatorjunnalle, joka tuo paljon halvemmalla järkevän torjuntakyvyn, samoin kuin kuorma-auton laveteilta toimivat meriohjukset meritorjunnan kyvykkyyden. Lisäksi tällöin jätämme itsellemme taloudellisia toimintamahdollisuuksia tulevaisuuden nopeasti kehittyviin puolustusratkaisuihin.

EI nykyajan siirtomaasodille. Kansainväliset kriisinhalllinnat ovat yksi sodankäynnin muoto, eikä meidän tule sellaisiin osallistua. Perinteinen molempien osapuolten kesken sovittu rauhanturvaaminen on meille riittävä tapa osallistua maailman rauhoittamiseen. 

Venäjä:

Kyllä kaikkien naapurimaidemme väliselle menestyksekkäälle kaupalle. Suomi on kaukana Euroopan sydänmailta ja meidän tulee hyödyntää kaikki mahdollisuutemme naapuriemme välisiin hyviin taloussuhteisiin. Suomen päätös katkaista kauppasuhteita Venäjälle oli erittäin huonoa talous- ja naapuruuspolitiikkaa. Pitipä Venäjän sisä/ulkopolitiikasta tai ei, niin maantieteelle emme voi mitään.

Valtiollinen Suomi syntyi 1800-luvulla suuriruhtinaskuntana. Tsaarin aikana maamme kehittyi enemmän, kuin edeltävinä 600 vuotena Ruotsin vallan alaisena; meiltä ei peritty veroja maamme rajojen ulkopuolelle, eikä nuoria miehiämme tapatettu valtavia määriä emämaan suurvaltasodissa. Saimme tuolloin itsehallinnon, oman rahan ja suomen viralliseksi kieleksi maahamme.

Venäjän tärkein intressi maamme suuntaan on se, ettei sen tärkeitä alueita uhata alueeltamme tai alueemme kautta Lännen ja Venäjän mahdollisessa konfliktissa. 

Nykyinen ulkopoliittinen johtomme ei näytä pyrkivän luottamuksen rakentamiseen itäiseen ilmansuuntaan.