Eisenhowerin sotateollinen kompleksi elää ja voi hyvin

Share |

Tiistai 26.3.2024 - Juha Vuorio


John F. Kennedyn edeltäjä, kenraali Dwight D. Eisenhower jäähyväispuheessaan tammikuussa 1961 varoitti yhdysvaltalaisia sotateollisesta kompleksista ja sen aiheuttamasta uhasta demokratialle:
"Olemme joutuneet luomaan mittasuhteiltaan valtavan pysyvän aseteollisuuden. Tämän lisäksi kolme ja puoli miljoonaa miestä ja naista on suoraan mukana puolustuslaitoksessa. Käytämme vuosittain pelkästään sotilaalliseen turvallisuuteen enemmän kuin kaikkien yhdysvaltalaisten yritysten nettotulot.

Sotavoimien ja aseteollisuuden liittouma on amerikkalaisille uutta. Sen kokonaisvaikutus - taloudellinen, poliittinen, jopa henkinen - tuntuu joka kaupungissa, päätöksentekoelimessä ja valtion virastoissa.

Vaikka tämä kehitys on tarpeellinen, tulee meidän suojautua niitä vakavia vaikutuksia vastaan, joita sotavoimien ja teollisuuden liitto tuo mukanaan. Ne eivät saa vaarantaa vapauttamme eivätkä demokratiaa."

Eisenhower lisäksi varoittaa hallintoa lisäämästä valtaansa tarpeettomasti ja toteaa, että "meidän ei pitäisi pitää mitään itsestäänselvyytenä. Vain valpas ja asiantunteva kansalainen voi pakottaa valtavan teollisen ja sotilaallisen puolustuskoneiston asianmukaiseen yhdistämiseen rauhanomaisiin menetelmiimme ja tavoitteisiimme, jotta turvallisuus ja vapaus voivat kukoistaa yhdessä."

     ***     ***     ***

Eisenhower siis varoittaa kansakuntaa toisen maailmansodan myötä nousseen valtavan sodasta elävän teollisuuden poliittisesta vallasta. Tunnettuahan on, että valta nousee pyssynpiipusta. Sen saivat kokea Eisenhowerin seuraaja John F. Kennedy 1963 ja hänen veljensä Robert Kennedy muutama vuosi myöhemmin.

Kennedyn salamurhaan perehtynyt New Orleansin piirisyyttäjä (myöhemmin vetoomusoikeuden tuomari) Jim Garrison näkee JFK:n murhan syyksi (ja sen peittelyjen syyksi) juuri tuon sotateollisen kompleksin ja sen kanssa symbioosissa olevan hallinnon eri haarojen edut ja tavoitteet jatkaa sotia, kriisejä sekä luoda aseteollisuudelle kysyntää. Tosin tarkkaan ottaen Garrison ei käytä tuota Eisenhowerin ilmaisua.

Jim Garrisonin kirjassaan "JFK - Avoin tapaus" vuodelta 1988 (suomeksi 1992) Garrison kuvaa seikkaperäisesti salamurhan tutkimuksiaan, jotka käynnistyivät kun pari vuotta tapahtuneiden jälkeen oli selvää, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää liittohallituksen virallisissa tutkimuksissa ja johtopäätöksissä. Todettakoon, että piirisyyttäjä Garrison ja muut aikalaistutkijat (kuten Timo T.A. Mikkonen sekä myös Tapio Kuosma) olivat niitä, jotka nimenomaan kaivoivat outojen asioiden taustoja sekä haastattelivat todellisia ihmisiä silminnäkijöinä ja muina asioita tuntevina.

Garrisonin mukan John F. Kennedyn syntinä oli siis:

  1. Ilmatuen antamisesta kieltäytyminen CIA:n esityksen vastaisesti Sikojen lahden maihinnousun tapauksessa (siis kieltäytyminen USA:n sotavoimien käytöstä hyökkäykseen Kuubaa vastaan).
  2. Ydinkokeiden kieltosopimuksen toteuttaminen Neuvostoliiton kanssa.
  3. Neuvonantajien suosituksen vastaisesti Kennedy sopi ohjuskriisin Neuvostoliiton kanssa eikä myöskään miehittänyt Kuubaa.
  4. Kennedyn päätös (vuonna 1963) sulkea CIA:n ylläpitämä kuubalaisten kapinallisten harjoitusleiri New Orleansin lähistöllä Pontchartrainjärven pohjoispuolella.

Tuo kaikki oli täysin vastoin kymmenen vuotta kestänyttä kylmän sodan ulkopolitiikkaa, jonka oli muotoillut Eisenhowerin ulkoministeri John Foster Dulles ja hänen veljensä CIA:n johtaja Allen Dulles. (Kennedyhän myös erotti tuon Allen Dullesin jonka Kennedyn seuraaja sitten nimitti Warrenin komiteaan tutkimaan vihamiehensä murhaa).

Lisäksi kesäkuussa 1963 Kennedy piti Washington D.C.:n American yliopistossa kesäkuussa 1963 virstanpylväspuheen, jossa Kennedy hahmotteli rauhanomaista rinnakkaiseloa Neuvostoliiton kanssa.

Silti kaikki edellinen kalpenee sen rinnalla, että Kennedy aikoi vetää USA:n sotilashenkilöt Vietnamista.

"Clay Shaw’n oikeudenkäyntiä edeltäneinä kuukausina vuonna 1969 esitin julkisesti, että Yhdysvaltain hallituksen tiedusteluosasto Shaw mukaan luettuna oli vastuussa salamurhasta ja oli pannut sen täytäntöön estääkseen presidentti Kennedyn pyrinnöt luopua kylmän sodan ulkopolitiikasta."

Nähdäkseni tämä Eisenhowerin tunnistama sotateollinen kompleksi oli tuolloin ja on siitä alkaen ollut syynä Yhdysvaltojen jatkuvaan sotien ja konfliktien edistämiseen maailmassa. Samalla tietenkin USA on pyrkinyt parantamaan kansainvälistä asemaansa saamalla itselleen myönteisiä hallituksia, jotka ostavat USA:lta aseita ja tarjoavat USA:n yrityksille mahdollisuuksia hyviin liiketoimiin eri puolilla maailmaa. Keinot noihin hallitusten vaihtamisiin ovat välillä olleet hyvinkin krouveja.

     ***     ***     ***

Viime aikoina tällaisia tapahtumia ovat olleet mm.:

  1. Hyökkäys Afganistaniin 2001 ja siellä jatkunut 20 vuotta kestänyt sota, kunnes nostettiin kytkintä ja siten palautettiin Talebanit takaisin valtaan. Todennäköisesti tuossa vaiheessa oli kohtalaisen varmaa uuden sodan saaminen lännemmäksi Ukrainaan.
  2. Hyökkäys Irakiin 2003 ja siellä edelleen jatkuva Yhdysvaltojen sotajoukkojen läsnäolo. Mm. tuolta vuonna 2015 Suomeenkin tullut suuri turvapaikanhakijamäärä oli ainakin välillisesti tämän hyökkäyksen seurauksia.
  3. Hyökkäys Libyaan 2011 (useiden puolustusliitto Naton jäsenmaiden kanssa) ja Muammar Gaddafin kaataminen ja Libyan saaminen jatkuvaan sekasortoon. Lisäksi Gaddafin kaatamisen jälkeen alkoi Libyan kautta Eurooppaan tuleva jatkuva siirtolaisvirta.
  4. Syyrian kapinallisten aseellinen tukeminen ja Yhdysvaltojen asettuminen sotavoimineen Syyrian alueelle vuodesta 2011 lähtien. Myös tämä aiheutti vuoden 2015 pakolaisaaltoa.
  5. Vuonna 2008 Naton Bukarestin huippukokouksessa USA sanelutti päätösasiakirjaan Ukrainan tulevan Nato-jäsenyyden (vaikka Ranska ja Saksa vastustivat sitä), tämä vaikka Venäjä (Putin/Lavrov) olivat useita kertoja kertoneet julkisesti ja yksityisesti että tuo on Venäjälle 'punainen takaraja', jonka ylitys aiheuttaa konfliktin.
  6. Lisäksi USA julkisti tuolla hankeensa rakentaa sekä Puolaan että Romaniaan ohjustukikohdat (virallisesti Iranin uhkaa vastaa), joita Venäjä myöskin vastusti ja ehdotti, että ne rakennettaisiin yhdessä, josta Yhdysvallat kieltäytyi. Putin oli kutsuttuna tuohon kokoukseen ja esitti myös siellä molempiin asioihin vastalauseensa.
  7. Ukrainan Maidenin aukiolla helmikuussa 2014 tehty länsimaiden tukema valtiokaappaus, jossa laillinen presidentti syrjäytettiin ja muutettiin maan politiikan suunta. Lisäksi poistettiin venäjän kielen virallinen asema. Venäjä puolestaan pian tuon kaappauksen jälkeen miehitti Krimin niemimaan ja alkoi tukemaan Itä-Ukrainan separatistiliikkeitä (Itä-Ukrainan autonomia oli aiemmin sovittu Minskin sopimuksessa, mutta Ukraina ei tehnyt mitään tuon toteuttamiseksi).
  8. Yhdysvallat jatkoi politiikkaansa, jossa se kieltäytyi Ukrainan Itävallan tapaisesta neutraliteetin määrittelystä. Venäjä puolestaan kertoi, että Naton itärajan tuleminen Ukrainan itärajalle aiheuttaa konfliktin. Tämä ei aikaansaanut minkäänlaista neuvottelukosketusta USA:n (tai lännen) suunnalta. Selvästikin USA pyrki nöyryyttämään Venäjää, kunnes tämä alistuisi tai aloittaisi agressiot.
  9. Kun Venäjä oli hyökännyt helmikuun 2022 lopulla Ukrainaan, Venäjä tarjosi seuraavana päivänä rauhanneuvotteluja, jotka alkoivat maaliskuussa kestäen huhtikuun alkupäiviin, joissa päädyttiin Istanbulissa sopuun, joka oli siinä vaiheessa lähellä allekirjoitusta. Tuossa oli Ukrainan puolueettomuus, Itä-Ukrainan alueden autonomia sekä Venäjän vetäytyminen, jossa Krimin tapauksesta neuvoteltaisiin tulevina vuosina erikseen.
  10. Sitten saapui 9.4.2022 britti Boris Johnson - selvästikin USA:n lähettämänä - ja sai aikaan Zelenskin mielen muuttumisen ja hänen 'kävelyn neuvotteluista ulos'. Sota alkoi täydellä teholla tuon jälkeen ja on nyt jatkunut melko tarkkaan kaksi vuotta. Ukrainalaisia on kuollut ja vammautunut satoja tuhansia ja luokkaa kahdeksan miljoonaa ukrainalaista on muuttanut maasta ulos, oletettavasti pysyvästi. Tällä hetkellä ei ole mitään syytä olettaa, että Venäjää saadaan sotilaallisin keinon vetäytymään.
  11. Länsi - siis johtajavaltio Yhdysvallat - kieltäytyy kategorisesti neuvotteluista, tätä tukee muiden länsimaiden kuten Suomen poliittinen johto ja lännen valtamedia. Jos neuvoteltaisiin, niin voisihan hyvä sota loppua alkuunsa. Ukrainalaisten murhenäytelmällä ei tietenkään ole merkitystä länsimaisessa arvomaailmassa.
  12. Huomionarvoista on se, että Yhdysvaltojen strateginen etu - selvästi näin voi päätellä - on sotien käyminen Euroopassa ja Länsi-Euroopan (Saksan) ja Venäjän kaupankäynnin lopettaminen. Esimerkiksi Saksan viimeisten parinkymmenen vuoden taloudellinen menestys on pohjautunut keskeisesti Venäjän raaka-aine- ja luonnonvarojen hyväksikäyttöön. Nyt tämä on USA:n etujen mukaisesti saatu katkaistua. Samalla myös Suomen taloudellinen asema on pysyväisluontoisesti heikentynyt.
Yllä oleva lista on täysin sopusoinnussa kenraali Eisenhowerin havaitseman sotateollisen kompleksin olemassaolon jatkumisesta nykyaikaan.