Satunnaisuuden hämäämä

Luen juuri toista kertaa Terra Cognitan julkaisemaa Nassim Talebin kirjaa "Satunnaisuuden hämäämä".

Tuossa on mielenkiintoinen väite todennäköisyyksien käytöstä terveydenhoidossa. Tosin kirjoitus ja alkuperäinen tieto ovat yhdysvaltalaista alkuperää, joten ne eivät välttämättä päde Suomeen.

"Ajatellaan kuvitteellista esimerkkiä, jossa meillä on yhdellä ihmisellä tuhannesta oleva tauti väestössä. Tähän on kehitetty seulontatestaus, jonka tarkkuus on molempiin suuntiin 95 %.

Nyt esitetään kysymys, että kun satunnaisesti testaukseen valittu ihminen saa positiivisen tuloksen, niin kuinka todennäköistä on, että hänellä on tämä tauti."

Kirjan väitteen mukaan suurin osa lääkäreistä vastaa väärin, eli että todennäköisyys olisi 95 %.

Laitan vasta joskus myöhemmin oikean vastauksen niin halukkaat saavat hieroa älynnystyröitään.

          **********          **********          **********          **********

Tuon lääkäriaiheen innoittama lisään kevennyksenä toisen tilastotieteeseen ja lääketieteeseen liittyvän tarinan; tämä juttu on ihan keksitty, mutta tämän olisi tarkoitus avata mielipidemittausten ja -tutkimusten maailmaa:

Tässä tarinassa voi laittaa X:n paikalle vaikka sanan "HeadCare" ja Y:n paikalle sanan "päänsärky".

"Erään tutkimuksen mukaan kaksi lääkäriä kolmesta suosittelee lääkettä X vaivaan Y.

Kun asiaa selviteltiin niin tuli ilmi, että asiaa oli kysytty vain kolmelta lääkäriltä.

Edelleen asiaa pengottaessa tuli esiin, että kaksi noista kolmesta lääkäristä oli tutkimuksen tehneitä lääkäreitä"

          **********          **********          **********          **********

Yksi tilastotutkimuksiin liittyvä tärkeä näkökohta on korrelaation ja kausaliteetin sekoittaminen keskenään. Korrelaatiolla siis tarkoitetaan kahden (tai useamman) asian samanaikaisuuden mittaamista. Kausaliteetilla puolestaan syy-seuraus -suhdetta.

Usein käy niin, että kun tehdään korrelaatiotutkimus, niin tuloksista tulkitaan ideologisista lähtökohdista saman tien sopiva syy-seuraus -suhde.

Esimerkiksi jos saadaan tulos että koulutus ja korkea elintaso (tai elämisentaso) liittyvät toisiinsa, niin esitetään helposti, että elintason hyvyys tai huonous johtuu koulutusten määristä. Tällöin koulutusta lisäämällä saadaan automaattisesti nostettua elämisen tasoa kaikkialla samalle (korkeammalle) tasolle, kunhan vain asiaan panostetaan.

Ehkäpä saadaankin, mutta korrelaatiomittaus ei tätä millään muotoa todista. Voihan olla että ne kulttuurit, jotka ylipäätään päättävät panostaa koulutukseen, olisivat ilman korkeaa koulutusastettakin panostaneet hyvinvointiin yhteiskunnassaan.