Sodat ja etupiirit

Kirjaan tähän joitain ajatuksia kokemistamme sodista. Tarkoitus ei ole kirjoittaa aukotonta historaa, vaan tuoda näkökulmaa kansainväliseen politiikkaan. Sodat ja etupiirithän ovat politiikan jatke, kuten kaikki tietävät. Ei myöskään kannata unohtaa, että jokainen sota on joillekin hyvä liiketomi.

Suomen valloitus keskiajalla:

Ruotsi valloitti Suomen 1100-luvun loppupuolella ja 1200-luvun aikana. Ruotsi sementoi valloituksiaan siirtämällä Suomen rannikoille ruotsinkielistä väestöä omasta maastaan.

Pähkinäsaaren rauha 1323:

1323 Ruotsi ja Novgorod solmivat ensimmäisen rajalinjansa kulkemaan Karjalan kannakselta Pyhäjoen tuntumaan. Tästä sopimuksesta ei ole olemassa alkuperäistä asiakirjaa. Siitä on lisäksi esitetty tulkinta, jossa tuon rajan koillispuolinen alue olisi yhteisnautinta-aluetta, kuten Novgorodilla oli myös Norjan kanssa Ruijassa.

Kalmarin Unioni 1397 - 1523:

Keskiajan lopulla ollut yhteispohjoismainen riitaisa liittoutuma. Tämän Unionin loppuaikoina tanskalaiset taisivat ryöstää ja polttaa Suomen pääkaupungin (Turun) kahteenkin kertaan.

Nuijasota 1596 - 1597:

Pitkä sota Venäjää vastaan oli juuri päättynyt, sodan aikana talonpoikien rasitus oli ollut suurta. Ja nyt oli vaikea ymmärtää, miksi suurta sotajoukkoa pidettiin edelleen verottamassa talonpoikia jopa rasittavammin kuin varsinaisen sodan aikana. Lisäksi talonpoikien mahdollisuus oikeuden hakemiseen ja valituksiin kiistettiin.

Tämä aiheutti kapinan aatelistoa vastaan. Kun talonpoikien pääjoukko oli kohtaamassa Klaus Flemingin armeijaa niin ruotsinkieliset talonpojat pettivät suomenkieliset toverinsa ja loikkasivat vihollisen puolelle juuri ennen ratkaisevaa taistelua.

Nuijasodassa eliittimme surmasi 3 000 suomenkielistä talonpoikaa. Pohjanmaa joutui sotilaiden ryöstön ja hävityksen kohteeksi.

30-vuotinen sota, 1618 - 1648:

Tässä(kin) sodassa Suomi menetti suuret määrät työkykyistä miesväestöä.  Kylät velvoitettiin lisäksi varustamaan pakko-otetut sotilaat hevosilla ja muilla varusteilla. Muukin Ruotsin harjoittama verotus oli ankaraa koko sodan ajan. Harva sotilas tuli takaisin, pääosan jäädessä lannoittamaan Keski-Euroopan peltoja.

Ruotsin armeijan ryöstämä sotasaalis kuljetettiin luonnollisesti Tukholmaan kartuttamaan emämään pääomia.

Suuri Pohjan sota 1700 - 1721:

Tässä kaikkiaan parikymmentä vuotta kestäneessä sodassa Ruotsin kuningas Kaarle XII menetti Baltianmaat, Inkerin, Karjalan kannaksen, suuren osan Käkisalmen lääniä ja alueita Itämeren etelälaidalla. Lisäksi Suomi joutui vuosikausiksi väkivaltaisen miehityksen kohteeksi.

Sodan alkuvaiheessa, Pietarin valloitettua jo Nevajoen suun ja aloitettua kaupunkinsa rakentamisen, Venäjä tarjosi Ruotsille rauhaa, jossa Ruotsi olisi menettänyt vain tuon Inkerin alueen.

Tämä ei Kaarlelle kelvannut, vaan tämä ruotsalaiskuningas hyökkäsi sotajoukkoineen Keski-Venäjälle vuonna 1707, yritti kaksi kertaa edetä joukkoineen Moskovaan, kunnes kohtasi vuonna 1709 Venäjän pääjoukot nykyisessä Itä-Ukrainassa tapattaen (myös suuressa määrin suomalaisista koostuneen) armeijansa siellä.

Nyt puolustuskyvyttömäksi jäänyt Suomi oli helppo valloittaa. Kostoksi Ruotsin hyökkäyksistä venäläiset harjoittivat täällä terroria, jota alettiin kutsumaan isoksi vihaksi.

Idän tappioiden jälkeen innokkaana sodankävijänä Ruotsin kuningas päätti hakea revanssia Lännestä hyökäten Köli-vuoriston yli Norjaan. Tällä sotaretkellä Kaarle XII kuoli mahdollisesti omien ampumaan luotiin. Paluumatkalla armeija, joka koostui enemmistöltään suomalaisista, kuoli nälkään ja kylmään.

Tämä ruotsalaiskuningas onnistui sodillaan tapattamaan noin viidenneksen Suomen väestöstä.

Tilsitin sopimus 1807:

Ranska ja Venäjä sopivat liittoutumisesta mainitussa paikassa Niemenjoella. Tämän liittouman johdosta Aleksanteri I valloitti Suomen pari vuotta myöhemmin.

Oolannin sota:

Englanti ja Ranska kävivät 1850-luvulla sotaa Venäjää vastaan Mustalla merella ja Krimin niemimaalla ja päättivät laajentaa sodan myös Itämerelle.

Tämän johdosta Englanti ja Ranska pommittivat ja polttivat myös Suomen rannikkoa.

Itsenäistyminen 1917:

Teollisuus ja liike-elämän piirimme vastustivat itsenäistymistä. Mieli muuttui vasta lokakuun vallankumouksen myötä. Liike-elämä teki hyvää tulosta Venäjän kaupalla ja pelkäsi itsenäistymisen kaventavan toimintamahdollisuuksia.

Kannattava liiketoiminta oli tietenkin sinällään hyvä asia, mutta samaan aikaan, kun teollisuus vei Pietariin elintarvikkeita (ja vastusti itsenäisyyttä), niin omassa maassa kärsittiin suurta pulaa ruuasta.Tämä epäoikeudenmukainen tilanne oli yhtenä herätteenä punakapinalle.

Brest-Litovskin rauha 1918:

Maaliskuussa 1918 Saksa ja Venäjä sopivat että mm. Suomi kuuluu Saksan etupiiriin. Tämän johdosta Venäjä ei juurikaan osallistunut Suomen sisällissotaan Karjalan kannaksen taisteluja lukuunottamatta.

Sopimuksen seurauksena puolestaan Saksa pystyi (punaisen) Venäjän suostumuksella hyökkäämään punaista Suomea vastaan valloittaen mm Helsingin ja Lahden. Viimeistään tässä vaiheessa sisällisota oli ratkaistu.

Vielä sisällissodan kuluessa valkoinen Suomi ehti tehdä Saksan kanssa vasallivaltiosopimuksen (kuulostaako tutulta?). Onneksemme Saksa hävisi maailmansodan ja jäimme kuin vahingossa oikeasti itsenäiseksi.

Sisällissodan aikana myös Ruotsi hyökkäsi Suomeen valloittaen Ahvenanmaan, tavoitellen aluelaajennuksia itselleen.

Vuonna 1918 Venäjän sisällissotaan osallistuneet englantilaiset valloittivat siinä sivussa Petsamon suomalaislta.

Ribbentrop - Molotov -sopimus 1939:

Elokuussa 1939 Saksa ja Venäjä sopivat Moskovassa etupiirijaosta. Tuossa jaossa Suomi jäi tällä kertaa Venäjän etupiiriin. Sopimuksen johdosta Venäjä hyökkäsi mm. Suomeen vielä samana vuonna. Alkoi Talvisota.

Ja koska Roosevelt ja siten Yhdysvallat oli jo valinnut puolensa tulevassa suursodassa, niin Suomen oli hyvin vaikea saada vientilupia aseille USA:sta. Venäjä puolestaan hankki sotatarvikkeita Yhdysvalloista koko talvisodan ajan.

Tulkintani mukaan talvisodassa Englannin strategisena tavoitteena oli varmistaa, että Englanti saa Pohjois-Ruotsin malmivarat haltuunsa ja Venäjä puolestaan Suomen malmivarat haltuunsa. Englannin tavoite oli siis tällä tavoin varmistaa, ettei Saksa päässyt käsiksi pohjoisiin malmivaroihin. Se, että pieniä maita jouduttiin johtamaan harhaan ja altistamaan miehitykselle, olivat sivuseikkoja.

Jatkosota 1941 - 1944

Jatkosodassa myös Venäjän liittolaiset Britannia ja Kanada julistivat sodan Suomelle. Tosin kahden viimeisen kanssa ei ollut juurikaan sotatoimia.

Sodan osapuolena Englanti piti Suomen ja Venäjän välisissä rauhanneuvotteluissa hyvin puolensa; nämä tiedot paljastuivat kun Venäjän arkistot olivat muutaman vuoden auki 1990-luvun alkupuolella.

Jatkosodan jälkeen ehdittiin sotia Saksankin kanssa.

Jaltan konfferenssi 1945

Voittajavaltiot Yhdysvallat ja Venäjä sopivat Krimillä de facto mm. Baltian maiden jäämisestä Venäjän etupiiriin.