Venäjä on autoritaarinen maa

Share |

Sunnuntai 17.3.2024 - Juha Vuorio


Kirjoitan blogeja sillä pohjalla, että puhun niistä asioista, jotka jäävät mielestäni huomiotta. En niinkään niistä asioista, joista puhutaan joka tapauksessa.

Tästä syystä en ole käynyt Venäjän asioita läpi paljoakaan, koskapa ne ovat seurannassa länsimaissa laajasti. Nyt hoidan tämän puutteen ainakin aluksi.

     ***     ***     ***

Sen sijaan Yhdysvaltojen toiminnasta olen kirjoittanut paljonkin, erityisesti Ukrainan (ja myös Gazan) konfliktin puhjettua, mutta kyllä jo aikaisemminkin. Monet ajattelevat, että USA on hyveellinen maailmanpoliisi, joka epäitsekkäästi hallitsee maailmaa, ja pyrkii edistämään vapautta ja hyvinvointia kaikkialla. Tältä se ainakin kuulostaa, vaikkei tuota sanota tarkalleen noilla sanoilla. Palaan lopussa Yhdysvaltoihin.

Venäjä taasen on lähes kaikkien - tietenkin minunkin - mielestä autoritaarinen valtio, joidenka kansalaisilla on paljon vähemmän vapauksia kuin läntisten teollisuusmaiden ihmisillä. Toki länsimaailman etupiirissä on 'aina' ollut valtioita, jotka ovat hyvinkin autoritaarisia, mutta silloin se ei useinkaan ole ollut ongelma länsimaille.

Muistan hyvin Suomessa ajat ja keskusteluilmapiirit noin vuodesta 1970 lähtien. Tuolloin elettiin Neuvostoliiton ainakin osittaisessa etupiirissä ja Suomen virallinen liturgia puhui Neuvostoliitosta jonkin verran kaunistellen, mutta erityisesti välttäen arvostelua.

Ne poliitikot ja valtion korkeammat virkamiehet ja vastaavat, jotka julkisesti arvostelivat Neuvosto-Venäjää, joutuivat vaikeuksiin ja näiden urakehitys ei edennyt. Myös esimerkiksi Yleisradio osallistui tähän kampanjaan. Ulkopoliittisesti vääriä mielipiteitä esittäneillä ei siis mennyt hyvin.

Sen sijaan tavalliset kansalaiset puhuivat aivan avoimesti maailman maista ja suurvalloista sekä näiden tekemisistä, sekä näiden maiden sisällä että ulkopolitiikassa. Käsitys Venäjästä oli nähdäkseni kohtalaisen realistinen.

Muistan itse ajatelleeni asioista niin, että molemmilla mailla on ulkopoliittiset syntinsä, mutta oman maan kansalaisen kannalta Yhdysvalloissa oli sekä elintaso, että vaikkapa sananvapaus aivan eri tasolla.

Kannattaa muistaa, että omassa nuoruudessani ensin Vietnamin sota ja sittemmin (Neuvostoliiton) Afganistanin sota tulivat tutuksi. Tutuksi tulivat myös Tšekkoslovakian miehitys, Berliinin muuri jne. USA:n osalta kyllä tuli selväksi, että ei USA:kaan kohdellut pientä naapurimaata Kuubaa asiallisesti. Yhdysvalloista tuli myös jollain tasolla mieleen tuo aseteollisuuden asema, joka vaikuttaa ainakin jollain tasolla maan päätöksiin.

Edelleen muistan jossain vaiheessa päätelleeni (1981), USA:n ja NL:n keskinäisen konfliktin juurisyytä, jota joskus pohdittiin porukalla. Päädyin siihen, että syy ei ole niinkään ideologinen, vaan ensi sijassa valtapoliittinen. Siis USA ei oikeasti pyrkinyt vapauttamaan maailmaa, vaan parantamaan omaa asemaansa maailmassa. Näin ajattelen edelleen ja entistä selvemmin.

Mutta yhtä hyvin Neuvostoliiton osalta monet (itsekin) uskoivat sikäläisen kulttuurin olevan syynä, miksi autoritaarinen hallinto on vallalla tuolla. Venäjäänhän vaikutti suuresti mongolien parin sadan vuoden valta-aika, ja mitä ilmeisimmin mongolien autoritaarinen ja brutaali hallintotapa siirtyi Venäjään. Ja Neuvostoliiton romahtamisen myötä oli ensin kymmenisen vuotta perinteellistä venäläistä sekaannuksen aikaa, jonka jälkeen autoritaarinen johtaja astui remmiin.

Kannattaa silti muistaa myös autoritaarinen bysanttilainen perintö (= kolmas Rooma), joka poikkeaa länsieurooppalaisesta ajattelusta huomattavasti ja eittämättä vaikuttaa edelleen.

     ***     ***     ***

Tuo autoritaarinen maa, nyky-Venäjä, kuitenkin tavoitteli kansainvälistä tunnustusta, jota aluksi tuli runsaasti. Venäjä valittiin ns. G7-maiden joukkoon kahdeksanneksi ja samoin Venäjä otettiin Naton keskustelukumppaniksi. Venäjä oli G7/8 ryhmässä vuodesta 1997 vuoteen 2014 asti. Jäsenyys loppui Kiovan Maidenin tapahtumien (vallankaappaus) jälkeiseen Krimin haltuunottoon, josta todettakoon, että siinä ei tietääkseni ammutta laukaustakaan. Maidenilla kuitenkin ammuttiin.

Wikipediasta lainattuna: "Vuoden 1999 lopulla Venäjä piti jäsenyyttä Natossa maan poliittisena tavoitteena pitkällä tähtäimellä."

Lisäksi Venäjä osallistui vielä Naton vuoden 2008 huippukokoukseen Bukarestissa. Tuolla mm. Putin piti puheen, jossa vastustettiin USA:n esittämää päätelauselmaa, jossa todettiin, että Georgiasta ja Ukrainasta tulee Naton jäseniä. Myös Ranska ja Saksa vastustivat tuota Yhdysvaltojen esitystä, mutta taipuivat.

Lisäksi Putin vastusti kokouksessa USA:n esitystä rakentaa ohjustukikohdat Puolaan ja Romaniaan.

Samana vuonna G8-maat kokoontuivat Pietariin Venäjän isännöimään kokoukseen.

On tietenkin selvää, että vaikkapa Venäjän vaalit ovat sillä tavalla ohjatut, ettei tulisi oleellisesti vääriä valintoja, erityisesti tietenkin tällä hetkellä käynnissä olevissa presidentinvaaleissa. Selvää on myös 1990-luvun kähminnät, joissa valtion omaisuus yksityistettiin ja saatiin eri oligarkien hallintaan, tuolloin johdossa oli Boris Jeltsin. Oligarkien ja Putinin välit selvitettiin Putinin voitettua presidentinvaalit vuonna 2000 ja oligarkit hävisivät tuon taistelun.

Kun välit menivät poikki lännen kanssa viimeistään vuoden 2022 alussa, Venäjä syvensi toimintaansa Brics-maiden kanssa, joka muodostui noin vuonna 2001 Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan yhteistyönä (sittemin myös Etelä-Afrikka). Wikipedian mukaan tuolloin Venäjän motiivina oli halu tavoitella moninapaista maailmanjärjestystä. Noin varmaan olikin ja on edelleen.

Venäjällä on kuollut väkivaltaisesti runsaasti oppositiopoliitikkoja ja lehdistön edustajia. Näitä on nähdäkseni runsaasti myös vankiloissa.

Venäjän liittolaisina toimii edellä mainittujen Brics-maiden lisäksi ehkä tärkeimpinä Iran, Syyria ja Pohjois-Korea. Kenties on muitakin mainitsemisen arvoisia. Brics-mailla näyttäisi olevan vahva asema monissa Afrikan maissa, kilpaillen mm. Ranskan ja Yhdysvaltojen kanssa vaikutusvallasta. Brics on lisäksi laajentunut jäsenyyksiään Iraniin, Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin, Egyptiin ja Etiopiaan. Brics-maat näyttäisivät tavoittelevan omaa reservivaluuttaa Yhdysvaltojen dollarin sijaan. Tuo on tietenkin varsin rationaalinen tavoite.

     ***     ***     ***

Näen USA:n ja Venäjän suhteen paljolta samalla tavoin kuin miten sen ymmärsin vuonna 1981, josta on jäänyt itselleni mieleen keskustelu, jolloin tuon oivalsin.

Vaikka kirjoitus on Venäjästä, on myös Yhdysvalloilla vakavia kansainvälisen oikeuden loukkauksia. Siksi pidän näitä maita samanarvoisina kansainvälisen oikeudan noudattamisen kannalta.

Pidän (tietenkin) Putinin hyökkäystä Ukrainaan kansainvälisen lain vastaisena. Mutta Yhdysvaltojen tarkoituksena oli selvästi aikaansaada tilanne, jossa brutaali Venäjä näkee itsensä uhatuksi. Venäjän heikentäminen ja sota Euroopassa ovat eduksi Yhdysvalloille.

Venäjän etu olisi ollut - liittoutumattoman puskurina olevan Ukrainan lisäksi - tuottoisa raaka-ainekauppa Euroopan maille. Tuo olisi ollut myös Länsi-Euroopan etu. Väitteet Venäjän halusta palauttaa sodalla Venäjän entinen valta-asema ovat nähdäkseni tuulesta temmattuja.

Lopputulemana Länsi-Eurooppa, erityisesti Saksa (ja Suomi) mitä ilmeisimmin heikkenevät taloudellisesti, kun kauppa Venäjän kanssa on saatu pysyväisluontoisesti katkaistua. Hyötyjinä ovat Yhdysvallat ja Kiina.