Euro upottaa kuntasi

"EURO UPOTTAA KUNTASI
Hallituspuolueiden edustajat  väittävät keskustaa myöten, että eurontukipaketilla ja EU-asioilla ei ole mitään tekemistä kuntavaalien kanssa. He vaativat, että nyt on puhuttava vain niistä asioista, joista päätetään valtuustosaleissa ja lautakunnissa. Pitääkö paikkansa, että eurontukipaketilla ja EU-asioilla ei ole mitään tekemistä kuntavaalien kanssa? Ei todellakaan, sillä yksikään kunta ei tule omillaan toimeen.

Valtion kassa hupenee – kuntien kunto heikkenee
Yli sata kuntaa saa valtaosan tuloistaan valtionosuuksista. Osa saa jopa 70 % käyttörahoistaan valtion kautta. Kuntien elämänlankana toimivia valtionosuuksia joudutaan leikkaamaan samassa suhteessa millä Suomi osallistuu eurontukipakettiin.

Valtionosuudet kunnille ovat lakisääteisiä ja harkinnanvaraisia syrjäisyys- sekä taajamarakennelisistä aina rahoitusavustuksiin saakka. Useasti jää huomioitta esim. investointituet, joilla on nyt taantuman aikana keskeinen merkitys, kun kunnissa pyritään luomaan uusia pysyviä avoimensektorin työpaikkoja houkuttelemalla yrittäjiä ko. kuntaan.
Aina kaikkiin taloudellisiin sitoumuksiin ja takuisiin on varattava vastaava määrä euroja. Ne on löydettävä valtion budjetista tulevina vuosina joko leikkauksin tai lisätuloina eli veroina tai veriluonteisin maksuin.

EU:n mahdoton yhtälö
EU-päättäjät antavat solkenaan julkilausumia: ”Nyt aloitetaan EU-alueen elvytys. Talouskasvu on saatava käyntiin”. Se on mahdotonta, koska talouskasvun eväät on syöty.
1 000–2 000 miljardia euroa pitää löytyä EVM:n pääomittamiseen vuoden 2013 aikana. EVM:n myötä menetämme vielä taloudellisen itsemääräämisoikeuden. 720 miljardia euroa kansallisiin budjetteihin on varattava EU:n ilmastosopimuksen toteuttamiseen vuoteen 2020 mennessä. EU maksaa nyt puolet maailman kehitysyhteistyön rahoituksesta eli 500 miljardia euroa. EU:n kansalliset valtiontaloudet ovat kuralla. Budjettien alijäämät ovat nyt yhteensä laskettuna noin 780 miljardia euroa. Paljon mainostettu eurotukipakettien sijoittajavastuu on toteutunut nyt niin, että kriisimaista Espanjasta, Irlannista, Portugalista ja Kreikasta lähti viime vuoden heinäkuun ja tämän vuoden heinäkuun välisenä aikana yksityistä rahaa 326 miljardin euron arvosta. Yksityisten sijoittajien pakeneminen merkitsee euroalueen jakautumisen yhä jyrkemmin kahteen erilliseen leiriin eli yksityisrahoituksella toimiviin ja eurotukien ja EKP:n rahoituksen varassa eläviin valtioihin. Talouden alamäen syöksykierre vain vauhdittuu.

Suomen takaus- ja lainasitoumukset ovat jo lähes 52 miljardia euroa. Näiden laukeamiseen on varauduttava. Näinhän hallitus tekeekin. Sisäisen devalvaation tie on avattu; kuntien valtionosuuksia leikataan veron ja veroluonteisten maksujen korotuksilla, ja budjetin leikkauslista kasvaa. Kansalaisten kukkarolla rohmuaa nyt Kataisen ja Urpilaisen kädet. Se on hyvä muistaa, kun käy kaupassa ja huoltoasemalla. Hinnat vain nousevat. Suomi on nyt Euroopan kallein maa, kun tarkastellaan elämisen ehtoja kassajonojen kulmasta.

Kauppataseen alijäämä on jo nyt yli 3 miljardia euroa. Hyvinvoinnin takaajamme eli teollisuuden työtunnit ovat laskeneet vuoden 2008 tasosta yli 15 %. Valtio velkaantuu joka ainoa tunti miljoonalla. Ensi vuonna vielä enemmän, koska valtionvelka kasvaa hallituksen budjettiluonnoksen mukaan 96 miljardiin euroon. Suomi, Hollanti ja Saksa ovat euromaista ainoat, joiden luottoluokitus on vielä AAA. Tällä menolla tulemme putoamaan AA-luokkaan. Se merkitsee, että valtion lainojen korot nousevat eri arvioiden mukaan 1,5 – 3 % ja eroina korkokulut lisääntyvät 1,2 – 2, 3 miljardia euroa. Siinä tilanteessa ei voi ottaa lisää lainaa, vaan on leikattava. Kun leikkaustarve muutetaan julkisensektorin työpaikoiksi, merkitsee se 20 000 opettajan tai sairaanhoitajan palkkaa.

Kun taloudelliset voimavarat ohjataan eurotukiin, niin oman maan hoitoon tarvittavien taloudellisten voimavarojen virta kapenee myös kunnille. Tällä perusteella EU-asiat ja ennen kaikkea eurontukipaketit kuuluvat olennaisena osana käynnissä oleviin kuntavaaleihin. Hallituksen virheellisellä talouspolitiikan seurauksena Teillä tulevilla valtuutetuilla on entistä rajallisemmat mahdollisuudet tehdä sellaisia lisäuudistuksia, jotka vaativat lisää taloudellisia panoksia. Nyt on keskityttävä kuntasi talousarvion painopisteiden valintaan ja ohjaukseen.
Vaaliohjelmassamme olemme esittäneet palvelujen jalkauttamista eli hajauttamista. Näin saadaan palvelut kuntalaisten lähelle. Se on taloudellisestikin kustannusneutraali.
Kuntalaisilla on valittavana

Perussuomalainen vaihtoehto terveyskeskukseen 4 km tai muiden puolueiden kaksikieliseen terveyskeskukseen 40 km.

Taisteluterveisin,
Matti Putkonen, työmies
0400 – 904 447"