Oulun valtuustot 2013, mitä opittiin?

Olen nyt ollut noin puolitoista vuotta valtuutettuna Oulun kaupungissa. Alku oli vauhdikasta, koska aloitimme jo kaksi viikkoa kuntavaalien jälkeen marraskuun 2012 puolivälissä. Aikaisempaa kokemusta julkisesta hallinnosta tai kuntapolitiikasta minulla ei ole. Laitan tähän ajatuksia aiheesta (eivät ole missään erityisessä järjestyksessä):

Strategiat ja julkinen liikenne: Oulu koki suuren kuntaliitoksen, joka astui voimaan vuoden 2013 alusta alkaen. Tämän(kin) johdosta alkuvuonna oli runsaasti erilaisia strategiakokouksia ja aihepiiriin liittyviä seminaarejakin muutama

Eräs strateginen linjaus kesäkuun valtuustossa oli julkisen liikenteen parantaminen nykyisen sopimuksen umpeuduttua vuoden 2014 puolivälissä. Tämän mukaan sitten edettiin, kunnes loppuvuodesta tuli ilmi, että kilpailutuksessa on tullut korkeampia hintatarjouksia, kuin mitä on oletettu. Tämän johdosta kaupunginjohtajan ja kokoomuksen/keskustan/sdp:n enemmistöpäätöksillä päätettiin pudottaa julkisen liikenteen tasoa nykyiseen verrattuna. Tästä tulee puolestaan muutamia kysymyksiä:

 - Miten toiminta voi olla noin lyhytjänteistä. Heti ensimmäisen takaiskun jälkeen juuri tehdyllä strategialla pyyhitään sanonko mitä

 - Eikö nyt voi kilpailuttaa uudelleen jos ei ensimmäisellä kerralla tule hyviä tarjouksia

 - Eihän tuo linja-autoliikenteen pyörittäminen kovin vaikeaa voi olla. Päädyimme Oulun Perussuomalaisten tupailloissa ajatukseen, että kannattaisi perustaa kaupungin omistama omakustannuksella toimiva osakeyhtiö tätä pyörittämään. Tarjoukset olisivat asiallisia ja raha sekä toiminnan osa-alueet pysyisivät omassa kaupungissa. Olen nykyisten luottamustehtävieni puitteissa saanut kaupungin osakeyhtiöistä hyviä kokemuksia, joten pidän tätä järkevänä ja jopa tavoiteltavana vaihtoehtona

 - Tulee mieleen, että taisivat olla samat puolueet, jotka (edellinen valtuusto) kannattivat Oulun (yli 70 miljoonaa maksavaa) maanalaista pysäköintitilaa, jotka (tämä valtuusto) etupäässä kannattivat julkisen liikenteen heikentämistä. Voikohan näillä asiolla olla yhteyttä?

 - Ihan sivupolkuna ja oman ajatteluni kehittämistä edistääkseni pohdiskelen myös poliittisia sopimuksia. Kun Keskusta ja Kokoomus olivat alun pitäenkin olleet julkisen liikenteen parantamista vastaan, niin mitä he lupasivat SDP:lle, että nämä tulevat mukaan kööriin ja esittävät puhujanpöntöstä ja muissakin puheenvuoroissa juuri tätä samaa asiaa. Ei siinä mitään, saahan sopimuksia tehdä, ja toisaalta saa myös tehdä arvioita aihepiiristä

 - Vielä mainintana, että Oulun julkisen liikenteen kustannukset henkeä kohden ovat suurten kaupunkiemme pienimmät. Ei pitäisi olla siitä kiinni, kun mahdolliset alentuneet hinnat ja parantunut palvelu myös lisäisivät käyttöä ja siten lipputuloja. Tosin varmaan vasta pienellä viiveellä

Ryhmäkuri: eräs ensimmäisiä ihmetyksen aiheita oli vuoden 2012 lopussa, kun ensimmäisten asioiden joukossa käsiteltiin seuraavan vuoden talousarviota se, että kaikkiin aloitteisiin äänestykset menivät aika lailla täysin puolueryhmien mukaisesti. Jos jonkun aloitteen oli tehnyt vaikkapa keskustalainen, niin vain keskustan edustajat kannattivat sitä. Sama logiikka päti muihinkin puolueisiin. Ainakin itse pyrin pääsemään tällaisesta ajattelusta eroon. Tällöinhän voisi joskus tapahtua, että rivivaltuutettujen näkökannat pääsisivät eteen päin

Tähän liittyen hiljattain etsin hakukoneella eri puolueiden valtuustoryhmien sääntöjä. Onnistuin löytämään perussuomalaisten (jotka tietenkin tiedän ennestään) lisäksi kokoomuksen, keskustan ja sdp:n säännöt. Vasemmistoliiton ja vihreiden sääntöjen en löytänyt. Huomattavaa on, että perussuomalaisilla, keskustalla ja sdp:llä on säännöissä pykälät, että saa olla valtuuston istunnossa eri mieltä kuin oma mahdollinen ryhmäkanta, kunhan ilmoittaa siitä etukäteen. Kokoomuksella säännöissä ei ollut tällaista mainintaa; olenkin ollut huomaavinani, että erityisesti kokoomuslaiset äänestävät aina keskenään samalla tavoin

Talousraportit: Kaupunginjohtajan (ja talousjohtajan) esittämät taloustiedonannot ja taloussuunnitelmat tuovat mieleeni, että miksi kaupungin talous lasketaan eri tavoin kuin vaikkapa yrityksen talous lasketaan. Ainakin näistä ilmoitetaan erityyppiset lukemat, kuten vuosikate, joka tarkoittaa tulosta ennen investointeja ja poistoja. Se sisältää mm. rahoituskulut (ja -tulot). Tästä annettua talousinfoa voisi ehkä ajatella jollain tavalla käyttökatteen ja rahoituslaskelman yhdistelmänä

Juuri nyt esimerkiksi keskustellaan uuden uimahallin rakentamisesta. Tässä on esitetty, että nykyisen talouslaskennan takia kannattaa ottaa ulkopuoliselta toimijalta, ja maksaa pitkäaikaisella sopimuksella vuokraa. Tällöin talous näyttäisi paremmalta tämän vuokrasopimuksen kanssa, vaikka oikeasti tehokas oma toiminta on yleensä aina edullisempaa kuin vuokrattu. Ainakin silloin, jossa oma käyttö on tasaista, kuten tässä tilanteessa on. Tulee mieleen taas tuo kaupungin omistama osakeyhtiö -ajatus, joka voisi olla järkevin vaihtoehto

Pitää vielä miettiä näitä asioita jatkossa

Taloustilanne: Oulussa suuren kuntaliitoksen (viisi kuntaa yhdistyi) toteuduttua vuoden 2013 alusta talous meni heti kuralle (vuosikate 4 prosenttia negatiivinen). Syynä tähän on kaikkien liitoskuntien suuret investoinnit kuntaliitosprosessin aikana (kaksi ja puoli vuotta), joka kesti yhdistymispäätöksestä liitoksen toteutumiseen. Tuolle ajalle nimitettiin erityinen yhdistymishallitus, jossa oli mm. kaikkien alueella toimien puolueiden edustajat.

Yhdistymishallitus kyllä teki päätöksen, että Uuden Oulun kuntien tulisi prosessin aikana alistaa investoinnit yhdistymishallitukselle. Mutta tuo päätös ei ollut mitenkään sitova. Kunnat eivät siis alistaneet investointipääköksiään yhdistymishallitukselle. Yhdistymishallituksen Perussuomalainen edustaja kertoi esittäneensä sitovan päätöksen tekemistä, mutta muut puolueet vastustivat tätä, joten raha paloi

Poliittiset virkanimitykset. Teimme (Perussuomalaisten valtuustoryhmä) julkilausuman elokuussa, jossa (ainoana puolueena Oulussa) vastustimme poliittisia virkanimityksiä. Jostain syystä Kaleva (oululainen sanomalehti, tärkein pohjoissuomalainen tiedotusväline) ei uutisoinut tätä ensimmäisellä ilmoituksella. Onneksi toinen muistutus auttoi asiaa ja saimme maininnan tästä tärkeästä asiasta. Muiden puolueiden ajatuksia aihepiiriin liittyen oli kyllä aiemmin uutisoitu isoissakin jutuissa

Kun sitten tuli syksyn virkanimityksiä ylimpään johtoon, Kaleva uutisoi asian, muttei maininnut tähän liittyvää äänestystä, jossa vastustimme (Perussuomalaiset) näitä nimityksiä mm. siksi että osalla johtajistoa nousivat palkat ja ylipäätään uusia virkoja ylimpään johtoon ei olisi tarvittu. Kaikki muut puolueet kannattavat näitä nimityksiä. Onneksi yleisönosastoon Kaleva ottaa tällaiset korjaukset (jonka teimme)

Kaleva teki vähän myöhemmin syksyllä vielä melko hyvän artikkelin yleisesti poliittisista virkanimityksistä mm. Oulussa, mutta jutusta jätettiin valtuustoryhmämme selkeä kannanotto (ainoa lajissaan Oulun puolueilta) sanomatta. Tuossa jutussa myöskin annettiin ymmärtää, että poliittisista virkanimityksistä ollaan luopumassa, vaikka tästähän ei ole mitään näyttöä tai suunnitelmaa. Onneksi Kaleva julkaisi yleisönosastossa vastineeni

Sanomalehti Kaleva: kuten yltä näkyy, niin en ole tyytyväinen Kalevan tasapuolisuuteen. Esimerkkinä (ei ole ainut) oli nyt 2014 tammikuussa eräs seminaari Oulussa, jossa oli neljä eri puolueen kansanedustajaa paneelikeskustelussa. Kalevan toimittaja oli myös paikalla ja teki jutun jossa mainittiin vain kolme kansanedustaa (ja puoluetta), osa näistä useampaankin kertaan. Perussuomalaisen kansanedustajan läsnäoloa ei mainittu ylipäätään ollenkaan, vaikka osallistui (hyvin tuntemansa aiheen) keskusteluun siinä kuin muutkin. Tuskin oli vahinko

Olisiko Perussuomalaisia koskeva vaalikaranteeni jo alkanut Kalevassa? Esimerkiksi paikallisen Kokoomuksen ja parin muunkin puolueen kannanottoja esitetään tasaiseen tahtiin, ja pidetään muutenkin esillä

Tuo boikotti ei tietenkään koske tilanteita, jolloin vaikkapa päätoimittaja löytää omasta mielestään jotain moitittavaa jossain perussuomalaisessa

Lisäksi nyt EU-vaalien kynnyksellä Kaleva käyttää mielestäni törkeästi sellaisista ryhmittymistä, joihin perussuomalaiset todennäköisesti kuuluvat vaalien jälkeen, termiä "populistit". Asiallinen ilmaisu olisi esimerkiksi "Liittovaltiokriittiset" tai "Uudistusmieliset". On selvää, että sanomalehti Kaleva on voimakkaasti sitoutunut vanhojen valtapuolueiden politiikan edistämiseen

Tuo on valitettava asia, koska Kalevassa on paljon ammattimaista henkilökuntaa ja usein myös hyviä artikkeleita

Kaavoitus: tähän pitäisi päästä paremmin sisälle. Eräs konkreettinen asia, joka pistää silmään on merellisen Oulun hävittäminen vuosien ja vuosikymenten saatossa. Toivottavasti nyt keväällä 2014 tuleva yleiskaava ja sen myötä valtuuston päätökset eivät aikaansaa Oulun rannoille grynderien paratiisia, vaan matkailua ja viihtyvyyttä edistävän merellisen Oulun

Hallinto: odotusarvona on tietenkin ollut että julkinen hallinto ei olisi hirveän tehokasta. Jostain tehostamisesta on kuitenkin mielestäni käytännön havaintoja. Toivottavasti voin esittää tästä paranevia arviota tulevaisuudessa

Tilaaja-tuottajamalli: tällähän on menty näihin aikoihin asti. Se, mitä tästä on kerrottu, on kuulostanut kyllä aika järkyttävältä: kaupunkiin luotiin kaksinkertainen organisaatio. On erikseen virkamies tai organisaatio, joka tilaa. Ja sitten on toinen, jonka organisaatio tuottaa tai suorittaa. Tätä lienee perusteltu sillä, että tilaaja -virkamies voisi verrata mahdollisia ulkoisia toimijoita ja oman organisaation tarjouksia tasapuolisesti. Itse kerran (yli kymmenen vuotta sitten) olin päällikkönä noin 40 tuotekehitysinsinöörin osastolla, joka hankki ulkoa myös noin 20 tuotekehitysinsinöörin työpanosta. Tästä voin sanoa, että ei ole mitään syytä tehdä tuollaisessa tilanteessa kaksinkertaista päällikköverkostoa. Meillä ei ollut ja toimi ihan hyvin

Eräänä tarpeena olisi kyky tehdä joustavasti organisaatiomuutoksia. Luulisin, ettei tähän ole periaatteellisia (lainsäädäntö) esteitä. Yksityisellä puolella ei ollut mitenkään epätavallista, että jokin päällikkö tuli alennettua (minut on alennettu muistaakseni kahdesti). Tällöin palkka ei laskenut, mutta vertailulukujen alentumisen vuoksi ei myöskään noussut tulevaisuudessa kovin helposti. Ilmeisesti tällainen käytäntö ei välttämättä onnistu julkisella sektorissa, vaan palkka laskee jos päällikkövakanssi muuttuu suunnittelijan vakanssiksi. Mielestäni tällaisia organisaatiomuutoksia tulisi silti tehdä tarpeen mukaan nopeastikin myös kuntahallinnossa

Viiden vuoden irtisanomissuoja: tästä ei ole mitään hyvää sanottavaa. Näkisin, että tämä on kohtuuton etu yhdelle julkisen sektorin ryhmittymälle. Oma arvioni on, että tällainen etuus myös estää helposti organisaatiolta (hallinto) tarvittavaa joustavuutta, innovaatiota ja sen tapaisia asioita. Koska edellinen hallitus (Keskusta ym.) tämän laittoi voimaan ja nykyinen hallitus (Kokoomus ym.) ovat kertoneet myös pitävänsä voimassa, niin tälle ei taida mitään voida

Saman sukuinen on mielestäni myös esimerkiksi opettajille neuvoteltu, ilmeisesti työehtosopimus, jonka mukaan lomautuksia ei voi opettajilla olla sinä aikana (yleensä kesästä), jolloin ei ole opetusvelvollisuutta. Näen tämän yleisen oikeustajun vastaisena. Ei niin, että haluan kenellekään lomautuksia, mutta kyllä palkansaajaryhmillä tulisi olla keskenään samantapaiset säännöt

Mielestäni valtion (tai yleisemmin julkisen sektorin) leivän tulisi olla pitkä mutta kapea. Erityisesti hyvin palkatuissa päällikköviroissa hyvän palkan ja käytännössä varman työsuhteen edut ole kohtuullisia näin veronmaksajan kannalta. Perustyöntekijöiden yläpuolisissa viroissa tulisi palkkatason olla selvästi alempi kuin vastaavalla yksityisellä sektorilla, jossa työpaikka on oikeasti voimassa vain "toistaiseksi"

Sympatiani on kuitenkin esimerkiksi Oulun kunnan työntekijöiden heikosti palkatun enemmistön puolelle. Toivon (en tiedä onko realistista), että jos tapahtuu ulkoistamisia, niin juuri näiden heikoimmin palkattujen työntekijöiden palkat eivät laskisi tässä tilanteessa

Kuntarakennelaki: tämähän tuli käsittelyyn lausuntoa varten jo kevätkaudella. Huomasi, että hallituksen pyytämään vastineeseen vastattiin juuri niin kuin hallituspuolueiden jako osoittaa; kokoomus, sdp, vasemmistoliitto, vihreät ja kristilliset kannattivat ja sanelivat uusiin kuntaliitoksiin myönteisesti suhtautuvan lausunnon Oulusta. Näinhän se menee. Nythän laki onkin jo edennyt toimeenpanovaiheeseen

Itse ajattelen, että tämä jo Keskustavetoisen hallituksen aloittama prosessi on nykyisille Etelän suurten keskusten puolueille mieluinen paristakin syystä:

 - kun kunnat yhdistyvät keskuskaupunkeihin, niin on todennäköistä että Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden vaikutusvalta kasvaa. Tosin näin ei ainakaan tarkalleen tapahtunut pohjoisessa Oulun isossa kuntaliitoksessa, mutta luulen silti, että näin he perustellusti ajattelevat

- tällä saadaan aikaiseksi, että nyt kun syrjempänä olevat kunnat tarvitsevat valtionapua valtion (eduskunnan) määräämien tehtävien hoitoon, niin tällä pakkoliitosprosessilla saadaan kyseiset menot keskuskaupunkien maksettaviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa näiden ulompien kehyskuntien näivettymistä. Voi myös ihmetellä vaikkapa luottamustehtävien järkevyyttä, kun osalle porukkaa matkaa alkaa tulemaan toista sataa kilometriä kokousta kohden. Tietenkin luottamushenkilöiden yleinen tietäminen kaukana olevista asioista myös heikkenee

Pakko lisätä tähän tuo Espoon ja Kauniaisten reikäleipäkunta: arvasinkin etukäteen, että Kokoomuksen - RKP:n (ja apupuolueiden) porukka ei tule esittämään tämän viimeisen reikäleivän poistamista eli näiden kuntien yhdistämistä

Läpinäkyvyys. Yleisesti ottaen sanoisin, että kaupungin hallinnossa ei vallitse kovin hyvää läpinäkyvyyttä asioiden hoidossa. En pysty sitä täysin määrittelemään (joitain esimerkkejä tulee kyllä mieleen), mutta etukäteisodotus oli, että tietoa olisi paremmin saatavilla asioista. Tämä tulee ehkä erityisesti esille peruskaupungin ulkopuolisilla toimijoilla kuten liikelaitoksilla (enkä nyt tarkoita selvää liiketoiminnan harjoittamista, vaan yleisempää kaupungin asioiden hoitamista)

Tiedä sitten kävisikö niin, että jos tietoa olisi paremmin saatavissa, niin virkamiehet ruuhkautuisivat kaikkien ihmisten kanssa, jotka haluaisivat keskustella (yms.) esillä olevista asioista?

Asiaan tietenkin vaikuttaa myös se, että noin 200 000 asukkaan kaupungissa asioita nyt vain on paljon. Tämä tarkoittaa, että pitää olla kaupunginhallituksessa tai juuri jostain tietyssä lautakunnassa, että pääsee johonkin tiettyyn aihepiiriin kunnolla käsiksi

Jonkin verran olen ihmetellyt asiakirjojen ja asioiden salaiseksi julistamista (siis kun puhutaan varsinaisen liiketoiminnan ulkopuolisista asioista). Mielestäni ainakin jotkin salaiseksi julkistamiset on tehty aika kevein perustein. Se, onko tässä kysymys sisäänpäin lämpiävästä kulttuurista vai meidän luottamushenkilöiden ohjausmenetelmistä, niin en osaa sanoa

Olen miettinyt myös seuraavaa: miten voisi julkisen hallinnon (siis kaupungin) toimintaa tehostaa. Aivan selvästi toiminta ei ole niin tehokasta kuin mitä yrityksessä olisi. Tässä on vielä ainakin kolme näkökohtaa: 1) suorien kustannusten ero (esimerkiksi työntekijöiden loma-, eläke- ja palkkaeduissa) ja 2) organisaation rakenteesta johtuva toiminnan yleinen tehokkuus sisältäen vaikkapa päätöksenteon ja taloudellisen ohjauksen ja 3) vielä nykyisenlaisen kilpailutuksen ja muiden hallinnon ketteryyden ja järkevyyden rajoitukset (yritykset voivat hoitaa kilpailutuksiaan ihan omilla säännöillään). Näitä asioita aion jatkossa pohtia.