Juha Vuorio, Suomalaisten hyväksi

Ohessa 11.3.2016 Kalevassa julkaistu kirjoitukseni:

"Korkeakoulut ja suomen kieli

Muutama viikko sitten oli eräässä tekniikan alan lehdessä uutinen koskien lahjoitusprofessuuria. Erityiseksi uutisen teki maininta, että Aalto-yliopisto kieltäytyi ottamasta tätä satojen tuhansien eurojen lahjoitusta vastaan. Miksi ihmeessä?

Kysessä on 1800-luvun lopulla syntyneen isänmaallisen liikemiehen Yrjö Koivusen säätiö, joka auttaa nimenomaan suomenkielisiä opiskelijoita. Kannattaa muistaa, että Suomi oli 1800-luvun alussa muuttumassa ruotsinkieliseksi, ja vasta Venäjän vallan etu tukea fennomaaneja toi suomen kielen toiseksi viralliseksi kieleksi maahamme. Tuon johdosta 1800-luvulla oli kielitaistelut, jossa suomenkieliset taistelivat saadakseen erilaisiin oppilaitoksiin suomenkielistä opetusta. Nuo ajat olivat varmaan tällä liikemiehellä mielessä säätiöinnissään.

Aalto-yliopisto torjui tuon 600 000 euron lahjoituksen, koska yliopistolle ei käy rajoittuminen suomen kieleen. Nämä laitokset tähtäävät kaikessa englantiin, jolloin tällä tavoin palkattavat määräaikaiset professuurit ja muut tutkimusvakanssit täytetään usein juuri ulkomaalaisilla tutkijoilla. Nämä antavat professuureihin kuuluvat opetukset sitten englanniksi. Ja seurauksena on myös se, että omien jatko-opiskelijoidemme työnsaanti ja tutkijaura vaikeutuvat.

Helsingin kauppakorkeakoulu teki muutamia vuosia sitten päätöksen lopettaa suomenkieliset koulutusohjelmat. Tällöin pääkaupungissamme ei olisi ollut enää suomenkielistä ekonomikoulutusta, pelkästään englannin- ja ruotsinkieliset. Onneksi painostus sai heidät sillä erää vetämään hankkeen takaisin. Nyt ao. kauppakorkea kuuluukin Aalto-yliopistoon; saa nähdä milloin tulee uusi yritys, niin päästään (heidän kannaltaan) takapajuisesta kielestämme eroon.

Itse olen työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta Nokia-konsernissa vuosien 1983 ja 2012 välillä. Nokian maailmanmenestyksen tekivät nimenomaan suomenkielisen koulutuksen saaneet insinöörit. Johtopäätös on selkeä; osaaminen ja asenne ovat tärkeämpiä kuin huippuunsa viritetty kielitaito.

Opetuksessa ja oppimisessa on suuri merkitys sillä, että sitä saa äidinkielellään. Toki yleinen kielellinen lahjakkuus vaihtelee, jolloin osalle vieraskielisestä koulutuksesta ei koidu suuria haittoja. Toisinpäin sanottuna osalle puolestaan syntyy. Moni omalla alallaan lahjakas opiskelija ei vieraskielisessä opetuksessa pysty kehittymään niin paljoa kuin suomenkielinen koulutus mahdollistaisi. Teemme siis hallaa omille nuorillemme.

Tämän korkeakoulujen suuntauksen, yhdessä muiden vastaavien suuntausten myötä, olemme palaamassa 1800-luvulle jossa eliitti käytti meille vierasta kieltä, ja vasta itsenäistyminen toi lopullisesti esimerkiksi suomenkieliset virkamiehet kaikkialle suomenkielisille alueille. Jos emme ole varuillamme niin tuo aidosti omakielinen aika jää vain vähän yli sadan vuoden pituiseksi.

Toivokaamme, että ainakin Oulun yliopiston johdolla ja professoreilla on viisautta ylläpitää suomenkielistä sivistystä ja kulttuuria.

Juha Vuorio, DI

kaupunginvaltuutettu, Oulu"