Teatteritalo maalle, ajatuksia monumentaalisaaresta

Share |

Torstai 16.8.2018 - Juha Vuorio


Oulusta on sanottu, että meillä on syväsatama maalla, teatteritalo meressä ja yliopisto suolla. Toppilan luonnonsataman syntyminen kevättulvien aikaan joskus 1700 luvulla oli onnenpotku kaupungillemme. Yliopisto puolestaan tuli maalahjoituksen myötä ehkä ajateltua syrjemmälle. Sen sijaan teatteritalo tuli nykyiselle paikalleen jonkinlaisen historiattoman ajattelun myötä, kun emme ole osanneet yhdistää uutta rakentamista perinteisiimme.

60-luvulla esitettiin suunnittelukilpailun tuloksena monumentaalikeskus Oulun kauppatorin ympärille.  Oli tarkoitus korvata toria ympäröivät vanhat korttelit nykyaikaisilla betonirakennuksilla ja jyrätä Rantakatu ja esimerkiksi kauppahalli matalaksi. Valveutuneiden kaupunkilaisten perustama Rantakatuliike onnistui estämään kaupunginisien hankkeen viime hetkellä.

Ehdotus torin rannan kehittämiseksi 60-luvulla. Kuva sanomalehti Kalevan arkistot.

Tuosta suunnitelmasta toteutunut teatteritalo on häirinnyt itseäni koko olemassaolonsa ajan. Mielestäni se katkaisee yhteyden kauppatorin ja Oulujoen suiston selkien ja saarien väliltä. Tämä tulee esille myös suiston puolella liikuttaessa. Lisäksi teatteritalo estää vierasvenesataman väylän syventämisen, koska väylän kallioinen pohja tarvitsisi tuohon kovempia toimenpiteitä.

Veneilijän näkymää kuvattuna Hartaanselältä torinrantaa päin.

Teatterin toiminta voitaisiin aivan hyvin hoitaa jossain muuallakin. Tällöin voisimme purkaa nykyisen rakennuksen ja panostaa vierasvenesatamaan keskellä kaupunkia sekä muihin merellisyyttä lisääviin ja hyödyntäviin asioihin. Nykyisellään teatteritalo on varsin huonolla käyttöasteella, voisi sanoa, että hukkaamme kaupungin ykköspaikan mahdollisuuksia. Ratkaisut vain tulisi tehdä siten, että näköyhteys torin ja suiston välille palautuisi nykyistä paremmaksi.

Kauppatoria kuvattuna Rantakadun suunnalta merelle päin.

Nyt vireillä olevaan aseman seudun tapahtuma- ja kongressikeskukseen voisi hyvin sijoittaa myös teatterin toiminnan.  Tällä saataisiin nostettua myös noiden tilojen käyttöastetta riittävän ja uskottavan korkealle. Tämä olisi tärkeää, jotta tämä hanke voisi edetä ilman, että aletaan typistämään juuri hankkeen tärkeimpiä matkailua ja elinvoimaisuutta edistäviä osioita.

Kirjasto on toteutuneiden betonimonumenttien onnistunein osa. Ja sanoisin myös, että tuo Hotelli Vaakuna on kohtalaisen onnistunut. Nythän on vireillä uusikin hotelli torialueelle. Toivokaamme, että se nyt jo parin suunnitelmien laajennuskierroksen jälkeen muodostuisi toria elävöittäväksi.

Oulun_tori_ilmasta_02.jpg
Ilmakuvaa Oulun kauppatorin ympäristöstä. Kuva Oulun kaupunki.
Monumentaalikeskus sisälsi myös tornirakennuksen. Jos tuo ajateltu rakennus olisi siro ja kaunis, jos se ei peittäisi saaren onnistuneinta rakennusta kirjastoa, jos saataisiin samalla avarrettua aluetta ja merellisyyttä teatteri poistamalla, ja jos se olisi puhtaasti matkailua edistävä hotelli, niin hanketta voisi ehkä kannattaa.

Valkorendi2.jpg

Esitetyn tornirakennuksen kaaviokuvaa. Kuva Oulun kaupunki.

Tällä hetkellä suunnitelma ei tuo paljoakaan mahdollisia hyviä puolia. Esimerkiksi rakennuksen alakerrokset olisivat toimistoja ja ylin puolisko tuosta 22 kerroksisesta talosta olisi asuinhuoneistoja. Havainnekuvien perusteella rakennus olisi aivan liian hallitseva kaupunkikuvamme ykköspaikalla. Täytyy todeta, että en ole kovinkaan innostunut tästä kaupunginisien hankkeesta.

     *****     *****     *****     *****     *****

Sellainen tarkennus vielä, että käytin rakennuksen yläosasta nimitystä ”asunnot”, mutta virallisessa hankkeessa kerroksia kutsutaan nimellä ”city suites”. Ajattelen, että projektin mahdollisesti edetessä tuo käsite ”yrityksille vuokrattavat asuintilat” tms, laajenevat talouden realiteettien pakottamana muihinkin (kalliisiin) asuinmuotoihin. Mutta tuon asian yksityiskohdat eivät vaikuta johtopäätöksiini.

Avainsanat: Oulu palaa, kaupunkisuunnittelu, merellisyys