Afganistan ja suurvaltapolitiikka

Share |

Sunnuntai 26.12.2021 - Juha Vuorio


Koska haluan käydä asioita loogisin perustein läpi, riippumatta kulloisistakin poliittisista tilanteista ja intresseistä, niin ohessa jotain yhteenvetoa Afganistanin tapahtumista.

Huomio on asioissa, jotka mielestäni usein unohtuvat. Jos itselläni on virheellistä tietoa, niin pyydän korjauksia, tietenkin lähteiden pohjalta. Laitan ne korjauksina merkittynä juttuun.

 

AFGANISTAN

Afganistanin historia osoittaa kuinka vaikea ulkopuolisten on Afganistania hallita. Ehkä voisi myös sanoa, että ei se oikein hyvin onnistu afgaaneilta itseltäänkään. Sotilaallisesti puolestaan on tullut esille, että valloittaminen saattaa hyvinkin onnistua, mutta maan hallussa pitäminen puolestaan ei kovin helpolla.

Tämän on huomannut myöhempinä aikoina mm. brittiläinen maailmanvalta sekä Neuvostoliitto. Nyttemmin myös nykyiset länsivallat USA:n johdolla.

Vuonna 2001 syyskuussa (9/11) tapahtuneet terrori-iskujen tekijäksi on päätelty ja ilmeisesti ainakin välillisesti on ilmoittautunut Osama bin Laden. Muistelen, että terrori-iskun jälkeen bin-Laden julkaisi tästä suurta tyytyväisyyttään videolla. Tosin islamilaisessa maailmassa tuo ei tainnut olla ainoa laatuaan.

Tietääkseni bin Ladenin syyllisyyttä ei ole kuitenkaan vahvistettu missään oikeusistuimessa. Olen myös siinä uskossa, että bin Ladenia ei esimerkiksi etsintäkuulutettu Interpolin kautta. Interpol oli kyllä huolissaan terrori-iskuista bin Ladenin teloituksen jälkeen.

HS:n mukaan: ”USA tyrmäsi Talebanin tarjouksen, Presidentti Bush vaati tekoja neuvottelujen sijaan, 20.9.2001. Lähes koko Afganistania hallitseva Taleban-liike ilmoitti keskiviikkona olevansa valmis neuvottelemaan Yhdysvaltojen kanssa Osama bin Ladenin luovutuksesta, pakistanilainen Afghan Islamic Press kertoi.”

Tosin hieman myöhemmin: ”Taleban-liike: bin Ladenia ei luovuteta”. Voi tietenkin miettiä, että yritettiinkö oikeasti neuvotella talebanien kanssa. Psykologisesti ajateltuna USA:lla oli voimakas halu tehdä jotakin konkreettista WTC-iskujen jälkeen. Mutta kukapa myöskään tietää, mitä tapahtui julkisuudelta salassa osapuolten kesken.

Lainaus Wikipediasta: ”Kun Taliban kieltäytyi luovuttamasta bin Ladenia oikeudenkäyntiä varten, Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi Afganistaniin. Tavoitteena oli lopettaa Talibanin valta ja tuhota al-Qaida.”

On mielenkiintoista, että kun USA lopulta sai bin Ladenin kiinni vuonna 2011, ei puhuttu mistään oikeudenkäynnistä, vaan ilmeisestikin USA:n presidentti Barack Obaman määräämä teloitus toteutettiin saman tien.

”2001: kun USA esitti vaatimuksia bin Ladenin luovuttamisesta ja Taleban ei niihin suostunut, niin neuvottelut USA:n ja Talebanin välillä katkesivat. USA myös kohteli jatkossa Talebania samalla tavoin kuin al-Qaidaa”. Lännen strategiana oli selvästikin murskata tämä afgaaniryhmä, jolla ei ollut tiettävästi mitään tekemistä WTC-iskujen kanssa. Talebanit olivatkin muutamia vuosia hiljaiselossa, mutta alkoivat sittemmin palata asemiinsa erityisesti maaseudulla.

Vaikka talebanit onnistuivat ennen syrjäyttämistään suurimmaksi osaksi tukahduttamaan huumeiden viljelyn, niin paluunsa he puolestaan rahoittivat sillä. Kuten kenelle tahansa ulkopuoliselle tarkkailijalle oli selvää, niin viimeisen vuosikymmenen aikana Talebanin asemaa ei ole vakavasti pystytty uhkaamaan.

Muistaakseni ensimmäisessä vaalikampanjassaan Barack Obama lupasi lisätä USA:n joukkojen määrää Afganistanissa, tarkoituksena nujertaa elpynyt Taleban-liike lopullisesti. Joukkoja lisättiin, mutta nujertaminen ei onnistunut.

Lopulta vuonna 2020 Trumpin hallinto teki Qatarissa sopimuksen Taleban-liikkeen kanssa: ” Yhdysvallat ja Taliban allekirjoittivat historiallisen sopimuksen: Yhdysvallat aikoo vetää joukkonsa Afganistanista.”

Oululainen kansainvälisen politiikan emeritusprofessori Jouni Suistola kirjoitti Kalevaan (5.3.2020) tuolloin yliön: ”Suurvalta hävisi jälleen sodan heikommalleen”.

Suistolan mukaan USA taistelee modernein asein modernia kineettistä sotaa. Sen sijaan talebanit soveltavat sissi (guerilla)- ja terrorisotataktiikkaa. Tuohon kuuluu oleellisena pystyä päättämään milloin, missä ja miten taistellaan. Suistolan tietojen mukaan sota maksoi USA:lle 2 000 miljardia dollaria. Yhden taistelijan pitäminen kentällä on maksanut heille noin 2,5 miljoonaa vuodessa, kun talebantaistelijan vuosihintana on ollut arviolta noin tuhat dollaria. Talebanien keskeisimmät aseet ovat olleet Kalashnikovit, olkapääohjukset, tienvarsipommit ja itsemurhapommittajat.

Reilu vuosi sopimuksen jälkeen elo-syyskuussa talebanit ottivat nopeasti vallan korruptoituneelta ja heikolta länsimaiden tukemalta hallinnolta. Tuo tuli porukoille, kuten Yhdysvaltojen ja Suomen ulkoasiain hallinnoille yllätyksenä.

Kongressi hiillosti USA:n armeijan johtoa sotkuisesta Afganistan-vetäytymisestä – kenraalit ja puolustusministeri: Talibanin nopea valtaannousu yllätti

Tapahtumien vyöry pääsi yllättämään Suomen suurlähettilään Afganistanissa – "En vieläkään ymmärrä, miten tässä pääsi näin käymään"

No, oikeasti voidaan päätellä, että tieto asioiden oikeasta laidasta oli olemassa, mutta sitä ei poliittisista syistä voitu kertoa etukäteen, eikä myöskään jälkikäteen, koska silloinhan harhaanjohtaminen olisi myönnetty. 

Lopputulemana talebanit saivat huomenlahjana Yhdysvalloilta huomattavan määrän sotilaskalustoa. Tuohon kuuluu erään arvion mukaan esimerkiksi noin 70 000 ajoneuvoa ja 600 000 käsiasetta, arvion mukaan kaikkiaan 84 miljardin dollarin arvosta.

Vaikuttaisi siltä, että sekä Venäjä että Kiina pyrkivät luomaan uudet suhteet Afganistanin nykyhallintoon. Sanoisin Westfalenin rauhan hengessä, että niin kannattaisi länsimaidenkin tehdä. Afgaanihallinnon kurittaminen vain radikalisoisi heitä lisää.

On selvää, että Trumpin tekemä sopimus Afganistanista vetäytymisestä oli yhtä hyvin Obaman, kuin ilmiselvästi myös Bidenin tekemä tai tukema.

Virallisesti tälle kehitykselle pisti alun jo Barack Obama sanoillaan Australian parlamentille vuonna 2011: ”Yhdysvallat on Tyynenmeren valta, ja olemme täällä jäädäksemme.” Obaman toisella kaudella ja Donald Trumpin kaudella Yhdysvaltojen hiljattainen siirtyminen Tyynellemerelle jatkui, mutta terrorisminvastaisen sodan riippakivet hidastivat liikkumista vuodesta toiseen – Afganistan näistä kivistä aina raskaimpana.

Voi myös ennustaa, että USA:n suunta jatkaa kääntymistä muistakin painopistealueista kohti Tyyntämerta ja Kiinaa.