Oulun valtuuston istunnot 2013

Tammikuun valtuustossa oli mukana mm joukkoliikenneinfo. Tässä kerrottiin kolmesta vaihtoehdosta, joissa ajatuksena olisi, että kaupunki hoitaa liikenteen, mutta kilpailuttaa sen liikkeenharjoittajilla.

Perusvaihtoehto olisi kustannuksiltaan 8.0 M€, nykyinen kustannus 5.6 M€. Tästä on sitten vielä hieman parannettu ja toisaalta karsittu versio, joista jälkimmäinen on lähellä nykyistä. Perusvaihtoehto sisältäisi selvää parannusta nykyiseen palvelutasoon ja tästä ajatellaan, että lisääntyvä käyttö pienentää lisäkustannuksia.

Uusi malli alkaa toimimaan vuoden 2014 heinäkuun alussa, eli puolitoista vuotta tämän infon jälkeen.

Istunnossa oli ns. kuusikkokuntien vertailu; kyseessä siis kuuden suurimman kaupunkimme sote-kulujen ja -toiminnan vertailuja.

Toimeentulotuessa Oulun kulut olivat alhaisimmat. Keskimääräiset toimeentulotuen ajat olivat lyhyimmät. Vertailtiin myös lastensuojelun ja vammaispalvelujen toimintaa; opittavaa Oululla on toisissa asioissa.

Lisäksi valittiin erilaisia lautakuntia. Mm. Oulun Energian johtokunta, jonka puheenjohtajaksi pääsin. Kiitokset tästä luottamuspaikasta koko valtuustolle, erityisesti omalle valtuustoryhmälle.

Kokouksessa oli myös kaava-asioita. Höyhtyänpuiston kerrostalokaava palautettiin uudelleenkäsittelyyn, koska liikennejärjestelyjä ei oltu otettu kunnolla huomioon. Lisäksi muutaman muun esittäjän lisäksi myös itse tulin siihen tulokseen, että varsinainen Höyhtyänpuisto tulisi säilyttää rakentamattomana.

Tammikuussa oli lisäksi Palvelumallin ensimmäinen esittely. Valitettavasti en päässyt mukaan varsinaiseen Palvelumalli 2020 seminaariin helmikuussa.

Helmikuussa oli lisäksi Strategiaseminaari. Tässä valtuutetut jaettiin kahdeksaan ryhmään, jolloin kaksi ryhmää teki esityksen aina yhdestä tulevaisuuden skenaariosta.

Skenaariot olivat jaoteltu nelikenttään kahden parametrin mukaisesti: Tilanne maailmalla ja lähialueilla oli joko myönteinen tai kielteinen. Ja vastaavasti Oulun oma suhtautuminen oli joko edistyksellistä tai sitten jotenkin osaamatonta tai muuten luokatonta.

Tuo oli itse asiassa jotenkin nurinkurinen tilanne molemmissa skenaarioissa, joissa Oulun oma toiminta oli huonoa, koska piti tavallaan miettiä mitä kannattaisi tehdä jos ei toimi järkevästi. En ole aivan varma mitä noissa kahdessa skenaariossa ajettiin takaa.

Itse olin skenaariossa, jossa maailma ja Eurooppa vetävät hyvin, ja myös Oulu toimii järkevästi. Mm hyödyntää Pohjois-Kalotin mahdollisuudet täysimääräisesti. No aika epätodennäköinen skenaario; Eurooppa ei nouse nykymenolla!

**********          **********           **********          **********          **********

Helmikuun valtuustossa oli puolestaan mukana edelleen erilaisia lautakuntia yms.

Kokouksessa käsiteltiin myös jätteenkuljetusjärjestelmän muutosta. Ehdotetussa mallissa pyritään saamaan aikaiseksi, että yhdeltä alueelta kerätään jätteet vain yhden yhtiön autolla; eli jäterallia vähennettäisiin tällä tavoin. Periaatteessa hintojenkin pitäisi laskea. Useat puheenvuorot (mm. minun) olivat lisäksi huolissaan miten pienet yhtiöt pärjäävät tällaisissa tarjouskilpailuissa. Itse ehdotin mietittäväksi, että jaetaan alueet riittävän pieniksi, jolloin tämä saattaisi onnistua. Mainitsi lisäksi, että meillä Kirkkokankaalla eräs tie kilpailutti yhtiöt ja sai jäterallin vähenemään huomattavasti, hinnatkin laskivat.

Lisään vielä näin jälkikäteen, että vaikka tuolla kunnan johtamalla prosessilla saataisiin etua pientaloalueiden jäteralliin, niin kunnan hallinnoimana tulisi lisää byrokratiaa, joka vie helposti ajatellun kustannusedun pois.

Toinen iso asia oli lähetekeskustelu kuntarakennelaista. Ao. laillahan on tarkoitus pakottaa kunnat liitoksiin. Tällöin nykyisen Oulun hoidettavaksi tulisi 4-7 naapurikuntaa lisää. Keskustelussa tuli selvästi esille, että hallituspuolueiden valtuutetut pitävät asiaa ihan hyvänä. Oppositio taas varsin huonona. Tämä tuli hyvin esille meidänkin ryhmäpuheenvuorossa. Mielestäni tällä valtuustokaudella Oulun ei tule tehdä yhtään liikkua uusien kuntaliitosten suuntaan. Erityisenä näkökohtana nykyisenkin hallituksen voimassa pitämä viiden vuoden irtisanomissuoja, joka on mielestäni aivan kohtuuton etu verrattuna yksityisen sektorin työntekijöihin. Nykyinen hallitus aikoo kuitenkin pitää tuon suojan voimassa.

Lisäksi oli taas kaavamuutoksia, isoimpana Korvensuoralle tuleva Kiulukankaan uusi 1200 asukkaan kaupunginosa isoimpana.

Maalis- ja huhtikuissa oli strategiaseminaarien jatko-osat, joissa etsittiin vastauksia kysymykseen, miten haluaisimme kuvata Oulua, ja esimerkiksi mitä tavoitteita on kaupunkilaisten, yritysten, ympäristön ja kuntatalouden hyvinvointiin.

**********          **********           **********          **********          **********

Maaliskuun valtuustossa puolestaan oli ensin infoa kaavoituksesta, esimerkiksi Hiukkavaaran osalta.

Sitten sekä strategia- että talousinfoa. Talouden suhteen ollaan jäämässä ennusteitakin enemmän jälkeen nollatilanteesta; mm verotulot ovat selvästi budjetoitua alempana.

Käsiteltiin myös Oulun ammattikorkeakoulun jo aikaisempaa päätöstä muuttua osakeyhtiöksi. Tässä loli kyse lähinnä osakepääoman maksusta. Muille lähialueen kunnille, yliopistolle ja Oulun keskuskauppakamarille tarjotaan mahdollisuutta tulla mukaan.

Myönnettiin takaus urheiluseura Pyrinnölle mahdollisiin Kalevan kisoihin vuodelle 2016.

Lisäksi oli varsin erikoinen episodi koskien Oulun tilintarkastajien valintaa. Nämähän oli kilpailutettu pyytäen sekä laatu- että hintatietoja. Voittajaksi selviytyi pääkaupunkiseudun yritys. Lisäksi jollain kriteereillä (ilmeisesti kaupunginhallitus tai Oulun Konttori (?)) oli päätynyt toiseen (tavallaan kolmanteen) yritykseen koskien kaupungin liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä.

Jostain syystä tämä jälkimmäinen asia ei ollut valtuustolle edes infona tietona. Olisin kysynyt tätä, mutta valtuuston puheenjohtaja ei antanut käytännössä yhtään keskusteluaikaa vaan löi nuijan sekunnissa kun oli maininnut käsiteltävän kohdan numeron (ei edes asiaa).

Jonkinlaisena syynä omituiseen käytökseen lienee se, että aikaisempi (oululainen) tilintarkastusyhtiö oli tyytymätön kilpailutukseen, pääkaupunkiseudun yritys sai ilmeisesti enemmän ns. "laatupisteitä". Aika kummallinen juttu.

**********          **********           **********          **********          **********

Huhtikuun valtuusto

Tällä kertaa asialistalla oli mm. itseä kiinnostava Oulun Energian investointimäärärahan muutos (nostaminen). Tätä perusteltiin mm "kannattavan kasvun strategialla". Määräraha myönnettiin.

Korvensuoralle hankesuunnitelma varhaiskasvatuksen järjestämiseksi. Asia palautui kuitenkin valmisteluun, vaikka hankkeeseen suhtauduttiin hyvinkin myötämielisesti.

Lisäksi muutamia kaava-asioita: Toppilaa ja Kelloa.

Pohjolan sotamuseo: Tuossa istunnossa jätimme kaikkien perussuomalaiseten valtuutettujen voimin aloitteen Kalevankartanon eli Alppilassa sijaitsevan Tirolilaistyylisen entisen upseerikerhon muuttamisesta sotamuseoksi. Tuon olivat saksalaiset rakentaneet sota-aikana ja se on ainoa rakennus jäljellä tuolloin Pikku-Berliiniksi kutsutusta varuskunta-alueesta. Tuollaista kohdetta pystyisi markkinoimaan helpolla sekä venäläisille että Saksan/Itävallan matkailijoille. Aloite sai julkisuudessa myönteisen vastaanoton, paitsi sanomalehti Kalevalta, joka sekä päätoimittajan että tavallisemman toimittajan suulla tyrmäsivät asian. Eipä ole ihme että Oulussa ei kultturihistoraa paljoa ole jäljellä.

Toukokuussa oli sitten parikin strategiaistuntoa, niiden johdosta kaupunkistrategia alkoi muotoutua. Itselleni sana strategia on kuitenkin jotenkin ongelmallinen, luultavasti siksi, että se voi eri tapauksissa sisältää hyvin eri tyyppisiä asioita.

 

**********          **********           **********          **********          **********

Toukokuun valtuusto

Tuolla oli kohtalaisen suurena kohteena palvelumalli 2020. Vaikka asiaa oli puitu varsin paljon eri yhteyksissä, niin tuonkin käsittely vei varsin paljon aikaa. Positiivista tuossa palvelumallissa on se, että poliittiset ryhmät olivat tehneet irtioton virkamiehiltä ja tehneet sen ihan itse.

Joukkoliikennejaoksen toiminnan kohta poistettiin, kun sääntöjen mukaan se käsitellään ja päätetään erikseen joukkoliikennejaoksessa; Oulun strategiassa oli päätös siis parantaa palvelua joukkoliikenteessä, vaikka se maksaisikin. Tosin voi olla että lisääntynyt käyttö tuo puolestaan tuloja, jolloin lisäkustannuksia ei syntyisikään, ainakaan paljoa.

Oulun kotoutusohjelma herätti aika paljon keskustelua: Olli Immonen ja osin minäkin nostimme tuon ohjelman puutteita esille.

Esimerkiksi tuolla on maininta "positiivisesta erityiskohtelusta", jonka tekstistä pystyi päättelemään tarkoittavan maahanmuuttajien suosimista ja meidän kantasuomalaisten syrjimistä ainakin joissakin tilanteissa, kun kaupunki täyttää auki olevia työpaikkojaan. Sekä Kokoomuksen että Keskustan kaikki valtuutetut halusivat Ouluun tällaista "positiivista erityiskohtelua".

Lisäksi mm. liikuntapuolella oli mainintoja, joista pysyi päättelemään, että "musliminaisille" oltaisiin suunnittelemassa omia uimavuoroja, jolloin kantaväestö ei voisi tulla uimahalliin. Sekä Kokoomuksen että Keskustan kaikki valtuutetut halusivat Ouluun tällaisia uimahallivuoroja.

Itse kysyin lisäksi tämän ohjelman kustannuksia, en siksi että vastustaisin kotoutusta, vaan koska jostain syystä näissä maahanmuuttoasioissa ei juuri koskaan kerrota tuon toiminnan kustannuksista. Edes Kokoomus ei kysele näissä asioissa rahan perään.

Tämä arvio kotoutusohjelman kuluista julkaistiin loppukesällä valtuutettujen sähköisessä tietopalvelussa. Tämä on hyvä alku vuoropuhelulle. Kiitokset tästä!

Keskustelua oli runsaasti; varsin moni halusi päästä ääneen ja retoriikkaan avuksi keksittiin vasemmistoliiton puolelta jopa mellakkapoliiseja ja polttouuneja. Lisäksi vaadittiin (ilmeisesti pakollisia) suvaitsevaisuuskoulutuksia (varmaan Immoselle ja minulle).

Lisäksi ainakin pari SDP:n valtuutettua otti puheeksi tuoreet mellakat Husbyssä ja että ne osoittavat kotoutusohjelmaa tarpeen, jotta tällaiset vältetään. Ensinnäkin kukaan salissa ei vastustanut kotoutusohjelman olemassaoloa, toisekseen Ruotsissa jos missä on pantu rahaa kotoutukseen; eipä ole auttanut.

Esitin keskustelussa näkökohdan, että meidän tulisi valita maahanmuuttajia sellaisilla kriteereillä, että kotoutuminen onnistuisi helposti. Tämä näkökulma ei saanut ymmärrystä muiden puolueiden osalta. Mahdollisesti tähän asiaan liittyi sdp:ltä tullut kannanotto: "emme voi valita keitä tänne muuttaa".

Äänestykset menivät odotetusti: kaikki muut puolueet kannattivat yksimielisesti kaikkia alkuperäisen esityksen kohtia.

Sitten oli pari kaava-asiaa. Mm. Kastellin Häkinkentälle tuleva Sale-kauppa. Tässä hankkeessa koulun ja asuinalueen vieressä oleva liikuntapaikka muutetaan kaupaksi. En itse oikein innostu tällaisista, mutta kun muita samoinajattelijoita ei ollut niin en nostanut asiaa esille.

 

**********          **********           **********          **********          **********

Kesäkuun valtuusto

ei tapahtunut kovin kummoisia. Esitettiin aika pitkäveteisen kuuloisia tarkastusraportteja Uuden Oulun entisiltä kunnilta (kuten Oulusta). Ehkä tuo oli ns. liitoskuntien ihmisille kuitenkin kiinnostavaa ja samalla yhden aikakauden loppu.

Esitettiin Oulun Omistajapoliittiset linjaukset, joissa vahvistettiin esimerkiksi Oulun Energian jatkaminen nykyisessä konsernimallissa. Lisäksi todettiin tulossa oleva todennäköinen yhtiöittäminen.

Oli myös Oulun Asuntopoliittiset linjaukset. Tässäkään ei tainnut juuri olla muutoksia tähänastiseen.

Turveruukille myönnettiin 10 miljoonan euron takaus normaalin toiminnan pyörittämiseen. Heräsi kyllä keskustelua kun vihreät valittivat turvetuotannon ympäristöhaitoista, sitten kokoomus ja keskusta syyttivät vihreitä elinkeinotoimintojemme alasajosta. Kuulosti molemmin puolin poliittiselta populismilta, ainakin siinä valossa että nämä puolueet kuitenkin hallituksissa toimiessaan edistävät näitä samoja vihreiden ympäristölinjauksia ja toisaalta vihreät käytännön toimillaan ajavat kivihiilen käytön lisäämistä Suomessa.

**********          **********           **********          **********          **********

Elokuun valtuusto

oli myöskin aika suoraviivainen. Oli erään pienemmän asuntoyhtiön noin 140 000 euron lainaan KH esitti pidennystä. Syy ei ihan täysin itselle selvinnyt, mutta aika pieni asia. Muutoin näyttäisi olevan tavoitteena yhtenäistää Oulun kaupungin omistamat vuokra-asunnot yhteen yhtiöön eli Sivakkaan. Tästä olikin toinen kohta myöhemmin kokouksessa, jossa tämä tuli esille.

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden irtaimelle käyttöomaisuudelle tuli määrärahaesitys koskien Haukiputaan yhtenäiskoulun perusparannusta (suurin asia), Rajakylän koulun perusparannusta (toiseksi suurin) ja Ritaharjun ja Metsokankaan päiväkotien ja koulujen tilaelementtejä (parakkikoulu). Yhteensä miljoona euroa, nämä olivat ilmeisesti talousarviota viimeisteltäessä jollain tavoin tiedossa, mutta näitä ei haluttu enää "sekoittamaan" asioita.

Kaukovainion koulun peruskorjaukseen tarvittiin lisärahaa (kumma juttu, ettei otsikossa mainittu että kyseessä oli myös laajennus, kun kuitenkin nekin rahat olivat mainittu asian käsittelyssä; tuli kuvitelma että perusparannus maksoi 10 miljoonaa). Remontin yhteydessä oli tullut puolen miljoonan edestä lisäkuluja homeongelmien takia. Nuo rahat kuitenkin löytyivät toisen rakennuskohteen odotettuja pienemmistä kuluista. Hyvä niin, vaikka tästäkin jotkut oikealla laidalla istuvat valittivat.

Tuli lisäksi tarkennusta hallintosääntöön koskien sekä kuntalaisaloitteita että valtuustoaloitteita. Tuli mm. 2 ja 3 kuukauden määräajat vastauksiin. Tähän tuotiin vielä lisäys että vastauksen pitää sitten olla jotenkin järjellinen, että aloitteen tekijä ymmärtää mitä aiotaan mahdollisesti tehdä asialle. Pitää itse vielä lisätä, että saapi sitten nähdä ovatko vastaukset parempia kuin jo klassikoksi muodostunut vastaus: "aloite toimitetaan kaupungin puutarhurille".

Oulun Serviisin peruspääoman korotus. Jostain syystä yhtiö tarvitsee suuresta liikevaihdostaan huolimatta uutta pääomitusta lähes miljoona euroa. Toisaalta alkuperäinen pääoma on suhteellisen pieni (n. 2,5 miljoonaa) suhteessa liikevaihtoon (n. 35 miljoonaa). Mutta ilmeisesti yksikköhinnat ovat liian alhaisia. Serviisihän toimittaa ruokaa ja muita palveluja pelkästään kaupungin laitoksille. Tästä sekä Kokoomus että Keskusta tekivät poisvetoesityksen. Sinällään kumma asia tuo poisveto, kun kaupunginhallitus teki tuon esityksen yksimielisesti valtuustolle. Itse kannatin KH:n esitystä, turha venkoilla jo tapahtuneen edessä. Poisvetoesitys voitti äänin 34-31, yksi tyhjä joka taisi olla KH:n puheenjohtaja. Ilmeisesti Kokoomus ja Keskusta haluavat että Serviisin tilalle tulee yksityisiä toimijoita ja nykyinen Serviisi ajetaan pikavauhtia alas.

Ulkoistus voisi silti olla järkevää liittyen osaan serviisin toimintaa.

Nallikari puolestaan kuuluu nyt lähiaikoina yhtiöitettäviin liikelaitoksiin. Tähän liittyen tehdään tiettyjä omaisuuden siirtotapahtumia, joilla varmistetaan tulevalle yhtiölle järkevä omaisuuskokonaisuus.

Pari kaava-asiaa Etu-Löyttyyn ja Limingantulliin; lisää tiivistysrakentamista. Itseä jonkin verran epäilyttää tuo täydennysrakentamisen suuri määrä. Mutta ehkä se on väistämätöntä.

**********          **********           **********          **********          **********

Syyskuun valtuustoistunto

Ensin taas taloudesta madonluvut. Mielenkiintoinen lausunto talousjohtajalta: jos ei taloustilanne parane niin joudutaan vuoden 2017 lopussa tekemään ikäviä toimenpiteitä. Tarkoittaa tietenkin YT-neuvotteluja ja irtisanomisia. Mutta vasta tuolloin kun on tämä viiden vuoden irtisanomissuoja. Tällaista etua ei tavallinen palkansaaja saa kohdalleen. Yksityinen liikeyritys ei pysyisi pystyssä tällaisilla säännöillä.

Meille esitettiin keskustan kehittämisstrategiaa. Sanoisin että ainakaan tässä esityksessä ei tullut esille mitään erityistä johtolankaa, vaan pelkästään yksittäisiä hankkeita. Valtuustossa myös kyseltiin, että tehdäänkö Oulussa kaavoitukset nykyään ensi sijassa Lemminkäisen liiketoimintatarpeiden mukaisesti. Itse kysyin, että onko koskaan ajateltu junaradan siirtämistä maan alle, jolloin keskustan kehittäminen vapautuisi huomattavasti. Kysymykseen ei itse asiassa vastattu, vaan sanottiin ettei se kuulu kaupungin hallinta-alueeseen. Mielestäni huono vastaus. Lisäksi kerrottiin että Oulussa ei ole ruuhkia, eikä ole tulossakaan. Näin ainakin ymmärsin vastauksen kun kysyin keskustan sisäänmenoteiden ruuhkaisuudesta.

Apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkalan siirtyminen Hämeenlinnaan aiheuttaa uudelleen järjestelyjä ylemmässä hallinnossa ja tästä oli KH:n esitys että paikka täytetään määräajaksi ja tähän siirtyvän paikalle tulee toinen, jne, jolloin johtajistoon saadaan myös palkankorotuksia. Me perussuomalaiset esitimme että paikkaa ei täytetä, vaan tehtävät jaetaan sopiville henkilöille, jotta näytetään säästöissä esimerkkiä muulle kaupungin henkilöstölle ja samalla aloitetaan hallinnon keventäminen. Hävisimme äänin 57 - 8; kaikki muut puolueet kannattivat paikan täyttämistä ja palkankorotuksia johtajistossa.

Sitten päätettiin aloittaa uuden kuntarakennelain vaatimat kuntaliitosselvitykset Oulun, Hailuodon, Lumijoen, Limingan, Tyrnävän, Kempeleen, Muhoksen ja Iin kanssa. Tässä ei tietenkään ole järjen häivääkään, kun Uudella Oululla on juuri toteutunut Suomen suurin kuntaliitos. Pitäisi ensin saada nämä Uuden Oulun asiat järjestykseen ennenkuin haikaillaan uusia liitoksia. Muutenkaan mielestäni uusia kuntaliitoksia ei pitäisi tehdä ollenkaan ennen kuin saadaan purettua tuo järjetön viiden vuoden irtisanomissuoja, joka näyttää lisäksi estävän tai ainakin hidastavan toiminnallisia järjestelyjä. Esimerkiksi päähallituspuolue Kokoomus haluaa tämän epäoikeudenmukaisen pykälän säilyvän.

Itse ajattelen niin, että jos Oulun eteläpuoliset kunnat haluavat kuntaliitoksia, niin sinne voisi muodostaa Uuden Limingan kunnan. Tämä käsittäisi esimerkiksi kunnat Lumijoelta Tyrnävälle tai jopa Muhokselle asti siten, että vireä ja elinvoimainen Kempele olisi keskuspaikkana. No, tuo nyt tuli mieleen. Lisäksi luontevaa ajatella, jos pienet Oulujoen yläjuoksun kunnat haluavat yhdistyä isommaksi, niin Utajärven ja Vaalan olisi luontevaa liittoutua Muhoksen kanssa.

Viimeisenä kohtana oli liikelaitosten Nallikari ja Oulun Satama yhtiöittäminen. Tämä tulee kuntalain muutoksista, jolla on tarkoitus estää epäreilu kilpailu aloilla, joilla on myös yksityistä toimintaa. No, Satamalla ei ole tietenkään oikeasti tällaista kilpailua, mutta ehkä se on luontevaa ja tarjoaa mahdollisuuden muille toimijoille tulla mukaan kyseiseen yhtiöön. Olisin kysynyt parista yksityiskohdasta (mm. miten yhtiöjärjestys valmistuu ja mikä toimielin ohjeistaa kaupungin edustajan yhtiökokouksessa vaikkapa hallitusten jäsenten valinnan) mutta oli pitkä päivä takana ja flunssa vaivasi pahasti, niin en enää jaksanut.

**********          **********           **********          **********          **********

Lokakuun valtuustoistunto

Kuntalakiin on tullut pykäliin käsitteet riskienhallinnasta ja sen mukaisesti erilaisia ohjeita ja johtosääntöjä päivitellään. Nyt oli käsittelyssä sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinan perusteet. Riskienhallinnalla on tavoitteena mm. "lisätä päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä". No, tuosta ei sen enempää.

Sitten oli muutos, jossa 1919 perustettu Oulun Valistustalo Oy puretaan, ja Oulun kaupungin omistusosuus (n. 65 %) muutetaan Oulun Valistustalorahastoksi. Rahaston suuruus on asianhaaroista riippuen siinä neljän miljoonan paikkeilla. Rahastolla on tarkoitus tukea paikallista kulttuurielämää ja toiminta tulee sivistys- ja kulttuuripalvelujen alaisuuteen. Apulaiskaupunginjohtaja perustaa työryhmän, jossa on 3-5 jäsentä. Tämä työryhmä tekee esitykset tukien myöntämisestä. Ei voi mitään, mutta kyllä näissä jää epäilyille sijaa tasapuolisuudesta, kun on poliittisesti valittuja virkamiehiä (kuten apulaiskaupunginjohtaja) tekemässä tällaisia päätöksiä (siis valitsee työryhmän jäsenet). Mitenkään menemättä henkilökohtaisuuksiin.

Höyhtyällä oleva parikymmentä vuotta vanhan Yleisradiolle aikoinaan rakennetun talon purku, uusien asuinrakennusten laittaminen sen tilalle sekä lähistöllä olevan Höyhtyänpuiston rakentaminen tuli nyt tänä vuonna kolmannen kerran valtuustoon. Kaava on kuulemma ollut jo edellisen valtuuston käsittelyssä joten ei voi kuin ihmetellä. Ensimmäisellä kerrallahan tuo palautettiin erityisesti huonojen liikennejärjestelyjen takia käsittelyyn, myös arvokkaaseen Joutsenpuistoon rakentaminen ihmetytti. Seuraavalla kerralla piti kuulla asukkaista mm. tuosta puistoasiasta. No asukkaita kuultiin ja ilmeisesti aika yksimielinen näkemys oli, että puistoon ei tulisi rakentaa. Kaavoituksesta vastaava johtaja ei kokouksessa kuitenkaan tiennyt näistä mielipiteistä. Hämmästyttävää.

Tuon Pohjantien-Joutsentien puistokokonaisuutta pidetään kaupungin omissa määritelmissä "arvokkaana ja merkittävänä viheralueena" ja tämä kaava rikkoo sitä tarpeettomasti. Tarpeettomasti siksi, että alueella on jo ollut, on menossa ja myöskin tulossa muuta täydennysrakentamista. Joten tähän ei ollut mitään pakottavaa syytä.

Eräs (mielestäni) mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kun ehdotettuun kaavaan sisältyy sekä asuin että palvelutaloja, niin nimenomaan vanhusten palvelutalot on sijoitettu kiisteltyyn Joutsenpuistoon. Palvelutalot ovat nimittäin muuten aika järkevästi Höytyän terveyskeskuksen lähellä. Mutta siis miksi laittaa niitä puistoon kun olisi ollut asuintaloille nyt varatut tontit yhtä hyvin käytettävissä?

Valtuuston käsittelyssä Vihreät siis tekivät palautusesityksen juuri tästä syytä. Sen jälkeen minua hämmästytti Kokoomuksen ja Keskustan raivokkuus haukkua Vihreät mm. siitä, että nämä vastustavat kaikkea täydennysrakentamista. Tuohan ei pitänyt ollenkaan paikkaansa: vuoden aikana on käsitelty kymmenkunta täydennysrakentamisen kaavaa, ja tämä on ainoa jota on tällä tavoin vastustettu. Lisäksi väitettiin usean kokoomuslaisen ja keskustalaisen suulla, että tämä puistonäkökohta olisi tuotu vasta nyt esille; tuo väite oli täysin totuuden vastainen. Itse päädyin kannattamaan Vihreiden esitystä. Tämä Höyhtyänpuiston rakentaminen on mielestäni kaavoittajan toimesta tarkoituksellista kuntalaisten ja valtuutettujen yli kävelemistä. Valtuuston äänestys meni odotetulla tavalla noin 10-55, eli puisto rakennetaan. Ainakin muutamalla  rakentamista kannattaneella valtuutetulla oli näkemys suunnilleen: "täytyyhän tässä päästä eteenpäin", eli hekään eivät sitä ehkä oikeasti kannattaneet.

En ihmettele yhtään, että kuntalaisilta saattaa tulla seuraavanlaisia mielipiteitä: "toivon että Oulua ei pilata liian innokkaalla täydennysrakentamisella, jossa gryndereillä ja virkamiehillä on kaupunginvaltuustoakin suurempi valta."

Tätä kirjoittaessa olen tyytyväinen, että "kestin" tuon raivokkaan syyttelyn ja äänestin omantuntoni mukaan. Näin parikin kannattajaani on minua ohjeistanut ihan yleisellä tasolla.. Olisi ehkä pitänyt jo ensimmäisessä käsittelyssä kertoa omat mielipiteeni, mutta kokemattomuuttani se jäi tekemättä.

Pari muutakin kaava-asiaa oli, mutta ne olivat suoraviivaisia: Heinäpäähän ortodoksikirkon vieressä olevalle tyhjälle tontille tulee asuintaloja. Toinen hanke koski Taskilaan tulevia rivitaloja.

**********          **********         **********         **********         **********

Kaupunkisuunnittelun seminaari Lokakuussa

Teemana Oulu - Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Mielestäni onnistunut koko päivän tilaisuus. Esiintyjiä oli kuntaliitosta, sekä Oulun että Aalto yliopistoilta ja kaupungilta. Myöskin Osmo Soininvaara oli kutsuttu vierailevaksi tähdeksi. Hyvä kokonaisuus. Lounaalla istuin "vahingossa" samaan pöytään Soininvaaran kanssa. Harmi, ettei ollut kunnolla tilaisuutta keskustella Soininvaaran kanssa, mielestäni Soininvaaralla on joitain järkeviäkin näkemyksiä. Olen mm. lukenut pari Osmon kirjaa, mm. "Täystyöllisyyteen ilman köyhyyttä". Toisaalta piti vähän varoa sanojaan kun kyseessä oli kuitenkin tilaisuuteen varta vasten pyydetty vieras, ja itse olin vähän tunkeilijana pöydässä.

Itse tein mm. yhden kysymyksen yleiskaavasta tätä esittelevälle virkamiehelle koskien merellistä Oulua ja siihen liittyen suistoaluetta. Tuo on mielestäni Oulussa erityisen huonosti hoidettu alue kun ottaa huomioon että puhutaan välittömästi ydinkeskustaan liittyvästä vesistöalueesta. Nyt rannat ovat tuloväylällä hyvin ryteikköisiä. Miksei rannat ole hoidettuja siten, että siellä olisi polkuja, venesatamia vierasveneille. Miksi ruskeita matalan veden aikana näkyviä matalikkoja ei ruopata. Eikö kannattaisi panostaa merelliseen Ouluun myös vaikkapa vierasveneiden puitteissa. Nämä kaikki sopisivat hyvin tuon tilaisuuden teemaan. No, sain vastaukseksi, että tämän tapaista tulee muillakin mieleen. Vastaus jäi siis aika vajavaiseksi, eli täytyy kysyä uudelleen toisessa tilaisuudessa.

Tilaisuudessa oli molempien osuuksien (aamu- ja iltapäivät) lopussa sähköisiä äänestyksiä. Esitettiin kaikenlaisia kysymyksiä kaupunkisuunnitteluun liittyen ja yleisön tulokset näkyivät hetikohta taululla. Ihan hyviä kysymyksiä ja melko hyvin onnistui teknisesti. Pisti yksi kysymys muiden joukossa silmään. Se koski juuri tätä suiston rakentamista. Kylläkin tulkintani mukaan "rikkaiden asuintaloja suistoon" -ajatuksella, eikä suinkaan esittämälläni merellisen Oulun ajatuksella.

Kun nyt on Höyhtyän puiston myötä saanut "koulutusta" niin eiköhän nuo rannat tule asuintaloja jatkossa täyteen.

**********          **********         **********         **********         **********

Marraskuun valtuuston istunto

Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO). Monet valtuutetut ihmettelivät, että kun lautakunnilta ym. kysyttiin lausuntoja, niin näitä lausuntoja ei ollut otettu käytännössä ollenkaan huomioon.  Tätä voi kyllä ihmetellä. Myös voi ihmetellä, että kaupunginhallitus hyväksyi tämän lähtökohdan. Asiaan tuli kuitenkin kompromissiesitys, että lautakuntien lausunnot liitetään tämän ohjelman loppuun. Itse kannatin tätä esitystä, joten en äänestänyt tämän Maton palauttamisen puolesta.

Keskustelua herätti tuo Uuden Oulun tasapuolinen kehittäminen. Huomaa selvästi, että Keskusta Perussuomalaisten ohella haluaa, että myös reuna-alueita kehitetään. Vastaavasti esimerkiksi Vihreät ja SDP eivät tätä kannata. Tämän istunnon perusteella ei näytä Kokoomuskaan kannattavan. Tällä hetkellä tonttien kysynnällä on selkeä epäsuhta kaupungin ydinalueilla kuten Hiukkavaarassa ja toisaalta syrjemmällä kuten vaikkapa Ylikiimingissä. Vastaavasti kauempana olevien tonttien hinnat liian suurina pidettäessä kysyntä saadaan pois Ylikiimingin tapaisista paikoista. Tämä olisi helppo korjata hinnoittelulla; toivottavasti luvattu vyöhykehinta toteutuu järkevällä, koko aluetta kehittävällä tavalla.

Yleisesti ottaen tämän maankäytön keskusteluissa ja äänestyksissä Kokoomus oli samoilla linjoilla Vasemmistoliiton, SPD:n  ja Vihreiden kanssa. Perussuomalaiset ja Keskusta olivat puolestaan keskenään paljolti samoilla linjoilla.

Tuloveroprosentti päätettiin nostaa 20,0 prosenttiin, nostoa 0,75 prosenttia.

Tässä yhteydessä tuli Kokoomukselta aivan yllättäen esitys, jossa esitettiin kolmen prosentin veroa rakentamattomille kiinteistöille, tähän asti näille ei ole Oulussa ollut veroa. Tällä pitäisi kuulemma tulla parisataatuhatta kaupungin kassaan. Kyse ei siis ollut rakentamisen ohjaamisesta vaan verotuksen lisäämisestä uudella verolla. Keskusta ja Perussuomalaiset vastustivat, kaikki muut kannattivat. Kävi kuitenkin niin että ryhmänjohtajat päättivät siirtää asian vuodella eteenpäin, jolloin valmisteltuun esitykseen voi sitten ottaa paremmin kantaa kuin tällaiseen yllätykseen.

Hyvinvointipalvelujen alijäämää esitettiin korotettavaksi 16 miljoonalla. Hyväksyttiin.

Takalaanilasta päätettiin ostaa tontteja Kemiralta, joka vähentää toimintaa, mutta samalla tuo alue sopii hyvin muille yrityksille ja liike-elämälle. Hyvä homma.

Tarkastuslautakunnan arvioraportti käsiteltiin. Varmaan tärkeää työtä, mutta en ole ehtinyt perehtyä.

Asemakaavaa Haukiputaan Martinniemeen täydennetään. Samalla selvitetään asuin-, yritys-, ja maataloustonttien ja toimintojen suhdetta.

**********          **********         **********         **********         **********

Valtuuston talousistunnot

Valtuuston talousseminaarissa esitimme että Oulu-lisää ei leikata ja Korvensuoran koulu rakennetaan aikaisemmassa aikataulussa. Käsityksemme mukaan Oulu-lisä maksaa itse itsensä, koska jos perhe hoitaa alle kouluikäiset lapset kotona, sen sijaan että vie niitä päivähoitoon, niin se tuo jopa tuottoja. Sama koskee omaishoidon tukea, jota aiotaan leikata. Korvensuoran kouluun esitimme, että rahoitus saadaan Poikkimaantien siltaa siirtämällä yhden vuoden.

Sitten varsinaisessa talousistunnossa käytiinkin läpi muutosesitykset yms.

Suuri kysymys oli henkilösäästöjen toteuttaminen tarvittaessa lomautuksilla. Päätösesitys antoi tämän mahdollisuuden kaupungin johdolle. Vasemmisto pääosin vastusti tätä. Erilaisia perusteluja esitettiin mm, että tavoiteltu viiden miljoonan säästötavoite on niin pieni, ettei sitä kannata alkaa toteuttamaan tällä tavalla. Näin sanoi sekä vasemmistoliiton, että useampikin SDP:n edustaja.

Toinen näkökanta oli, jota siis kannatin, että kaupunginjohdolle tulee antaa tällainen mahdollisuus, jolloin myös pehmeämpiin säästömenetelmiin olisi mahdollista päästä. Tästä olikin erityinen lisäpykälä, joka hyväksyttiin. Tuo säästötavoite vastasi keskimäärin noin yhden viikon lomautusta koko henkilöstölle.

Tuo lomautusmahdollisuus hyväksyttiin mm. meidän kannattamana.

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen säästötavoitteet herättivät keskusteluja. Ilmeisesti ovat aika epärealistisia.

Korvensuoran yhtenäisperuskoulua ilmeisesti aletaan nyt tosissaan tekemään. Hieno homma.

KH:n esityksessä päätettiin säilyttää ns. Oulu-lisä, joka tarkoittaa lasten kotihoidon tukemista.

Kaupunginhallituksen viimeisissä muutoksissa tuli myös seuraava lause: "Rakennuslupaprosessin byrokratiaa kevennetään ja kehitetään asiakaslähtöisemmäksi." Kuulostaa hyvältä.

Muutosesityksistä ja ponsista äänestettiin, seuraavat olivat itseä eniten kiinnostavia:

Joukkoliikenteestä äänestettiin jo kaupunginhallituksessa. Tuossa pudotettiin aiempaa parempaan palvelutasoon tähdännyttä budjettia yhdellä miljoonalla. Kun ottaa huomioon, että saadut palvelutarjoukset ovat olleet kalliimpia kuin mitä odotettu, niin palvelutaso näyttäisi laskevan nykyiseen nähden. Masentavaa. Tähän vielä välihuomautus: Oulun joukkoliikenteeseen käyttämät rahat ovat henkeä kohden selvästi pienimmät ns. kuusikkokunnissa.

Sama äänestys käytiin valtuustossa. Etupäässä Kokoomuksen, Keskustan ja nyt myös paljolti SDP:n äänillä päätettiin laskea joukkoliikenteen nykyistä palvelutasoa (näin ainakin itse ymmärrän tuon päätöksen). Mielenkiintoista oli, että SDP:n edustajien mielestä tuo miljoona (tai pari, riippuen miten laskee), on taas tässä yhteydessä suuri summa (kts. muutama kappale ylöspäin).

Itse olin kovin pettynyt tulokseen. Olisi tärkeää saada joukkoliikenne parempaan jamaan Oulussa. No jospa äänestäjät muistavat mitä kukin tässä asiassa kannatti.

Lisäksi Nuottasaaren koulun vähennettävistä vuosiluokista äänestettiin. Asia päätettiin jättää (niin kuin kuuluukin) sivistys- ja kulttuurilautakunnalle. Mutta olisihan se hyvä, jos siellä voisi jatkaa 0-2 luokkien lisäksi myös 3-4 luokat.

Muutoksista valtuustoaloitteiksi muutettuja oli mm. ehdotus yksityisteiden aurauksen tekemiseksi kaupungin toimesta. Kaupunki osallistuu tähän toimintaan joka tapauksessa, ja tällöin menettelyllä saataisiin samalla rahalla arvion mukaan neljännes enemmän palveluja.

Toinen oleellinen valtuustoaloiteeksi -asia oli varavesijärjestelmän tekeminen kustannustehokkaaksi. Tämä liittyy siihen kummalliseen asiaan, että kaupunki on pitkään havitellut vedenottamoa arvokkaalle Viinivaaran luontoalueelle. Asiasta on runsaasti tietoa, jonka mukaan tarvittava varavesi voidaan ottaa (Viinivaaraan verrattuna) selvästi pienemmin kustannuksin pääosin jo olemassa olevista pohjaveden ottamoista lisäputkistoilla ja muilla järkevänkuuloisilla järjestelmillä. Jostain syystä kaupunki ei vain halua tehdä tätä varavesijärjestelmää tällä tavoin. Juuri nyt on menossa kalliita ja mielestäni tarpeettomia konsulttiselvityksiä aiheesta.

**********          **********         **********         **********         **********

Joulukuun varsinaisessa kokouksessa oli runsaasti asioita.

Ihan alussa oli esittelyä yleiskaavasta ja sen prosessista. Yleiskaava olisi tulossa kevätkaudella varsinaiseen käsittelyyn. Itseä kiinnostaisi merellisen Oulun edistäminen. Toivottavasti se etenee jotenkin muuten kuin, että Oulujoen suistoon rakennetaan rantaan lisää kivitaloja. Rannat tulisi säilyttää avoimina ja niillä tulisi olla hyvät ulkoilu-, veneily- ja palvelumahdollisuudet. Toivon myös, että veneilynäkökohtaa esitetään mm. siten, että kaupunkiin tulevat vierasveneet näkevät upean kaupungin lähestyessään torinrantaa. Näitä asioita esitin aiemmin syksyllä olleessa kaupunkisuunnittelun seminaarissa.

Oli vasemmistoliiton valtuustokysely ulkoa vuokratuista tiloista. Asia koski tietenkin sitä, että kaupungin ei kannata tietenkään maksaa vuokraa ulkopuolisista toimintatiloista, kun on omiakin tiloja ainakin osittain vajaakäytöllä. Tuohon tuli mielestäni kohtalaisen hyvää vastausta; eli näistä ulkopuolisista tiloista ollaankin pääsemässä paljolti eroon.

Sitten oli kuuden suurimman kaupungin (kuusikko) vertailua mm. ikäihmisten, kehitysvammahuollon, lastensuojelun, vammaispalvelujen, toimeentulotuen, päihdehuollon, terveydenhuollon ja lasten päivähoidon palvelujen kustannuksista ja tilanteista. Täytyy sanoa, että en saanut oikein kiinni asiasta. Eli missä mennään, mitkä ovat hyvin, mitkä huonosti, jne. Perustiedot tietenkin ovat, että kuluja on liikaa kaupungin tulotasoon nähden. Inhimillinen puoli on tietenkin se, että aika monen yllämainitun palvelun tarve näyttäisi olevan kasvussa. Sivuja liitteissä olleissa raporteissa oli vähintään puolisen tuhatta.

Sitten oli taas muutama vaihdos lautakuntahenkilöissä.

Seuraavana käsiteltiin Uuden Oulun liikelaitosten taseasioita. Näihin oli tulossa muutamia muutoksia. Jostain syystä vasta nyt, vaikka muutokset oli päivätty tämän vuoden ensimmäiseen päivään. Ryhmämme kysyi parista isonnuksesta (yhteensä noin 70 miljoonasta), joiden perusteita ei oikein selvinnyt. Tähän luvattiin vastata myöhemmin.

Tässä yhteydessä tuli taas esille Oulun Serviisin alijäämäinen toiminta. Kerrottiin kuitenkin, että se olisi nyt oikenemassa. Asia olisi tulossa kaupunginhallituksen käsittelyyn tammikuussa.

Heti perään oli myös Euroopan investointipankin lainatarjouksen käsittely.

Oulun Sataman, joka muuttuu vuoden vaihtuessa osakeyhtiöksi, viiden miljoonan euron lainat kaupungille muutetaan pääomalainoiksi. Tämä tarkoittaa, että ne ovat heikommassa asemassa muihin velkojiin nähden. Toisaalta tuo tarkoittaa, että niistä voi periä suurempaa korkoa.

Hyvinvointipalvelujen liiketoiminnan tavoitetta laskettiin 4.8 miljoonaa euroa tulevalle vuodelle. Eli arviolta tuon verran olisi tulos enemmän pakkasella kuin aiemmin arvioitiin.

Oulun Energian toimintakatevaatimusta laskettiin siten, että se olisi samansuuruinen kuin mitä Oulun Energia tulouttaa kaupungille. Tämä summa on tällä hetkellä noin 21 miljoonaa euroa.

Sitten myönnettiin lainaa Oulun Pysäköinti Oy:lle. Lainaa tarvitaan erityisesti kallioparkin eli Kivisydämen rakentamiseen. Lainasumma on korkeintaan 36 miljoonaa euroa. Projektin kokonaissummaksi esitettiin 73.5 miljoonaa euroa. Loppusumma on yrityksille, jotka hyödyntävät kalliopysäköintiä yritystoiminnassaan.

Hyvinvointipalvelujen muutos tilaaja-tuottajamallista elinkaarimalliin ja sen mukaiseen johtamisjärjestelmään käytiin läpi. Tähän liittyi uusi johtosääntö ja se, että alkuun lähdetään kaupunginhallituksen tekemillä nimityksillä. Ilmeisesti ajatus on että jatkossa ao. lautakunta hoitaa kuitenkin nimitykset. Ymmärtäisin, että tällä järjestelyllä päästään vasta alkuun, mutta hyvä näinkin.

Työllisyysohjelma ei herättänyt kovinkaan paljoa keskustelua. Esitettiin siis paljolti kevään strategiatyön pohjalta kolme kärkitavoitetta ja niiden alla 15 toimenpide-esitystä. Valtuustokauden lopussa sekä nuoriso- että tavallinen työttömyys olisivat korkeintaan 11 prosenttia. Itse toivon, että saataisiin pien/mikroyrittäminen houkuttelevaksi, ja myös pk-yritysten tekemä työllistäminen myöskin houkuttelevaksi. Pelkään vain pahoin, että lakisääteiset byrokratiat ja kannustinloukut tekevät näitä hankaliksi.

Käytiin läpi uudet ympäristönsuojelumääräykset. Näissä ei ympäristölautakunnan puheenjohtajamme mielestä ollut mitään erityistä.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän perussopimus uudistetaan. Tämä pitää tehdä ainakin tämän nyt toteutuneen kuntaliitoksen takia.

Lopussa oli vielä pari pienehköä asemakaava- ja tonttijakomuutosta Pateniemessä.

Istunnossa jätimme aloitteen Fennovoima -hankkeen edistämisestä ja jopa mahdollisen omistusosuuden hankkimisesta Oulun kaupungille. Näyttäisi, että alkuvuoteen tulee valtuustolle erityinen energia-info, jolloin varmaan tätäkin asiaa sivutaan. Aloitteelle tuli kolmen meikäläisen lisäksi sekä keskustalainen että sdp:n edustajan allekirjoittaja.

Korostimme aloitteessa myös sitä, että emme näe ydinvoimaa ristiriitaisena esimerkiksi vesivoiman tai erilaisten biopolttoaineiden nykyisten tai kehitteillä olevien käyttömuotojen kanssa.