Akateeminen ällyyttäminen ja tieteen tila

Kun kirjoitin koosteen (joillain) omilla ajatuksilla täydennettynä lastenpsykiatrin ja lääketieteen tohtorin Jari Sinkkosen kirjasta Onnellinen lapsi (WSOY, 2020),

niin minulta kysyttiin kirjassa mainitusta akateemisesta ällyyttämisesta, jossa sosiaalialan (tms) tiedelehtiin lähetettiin keksittyjä nykyparadigman mukaisia, mutta oikeasti aivan päättömiä 'tutkimuksia'.

Lainasin kirjan uudelleen ja löysin ao. kohdan. Julkaisuja oli kaikkiaan 20, joista seitsemän hyväksyttiin (neljä ehdittiin julkaista) ja seitsemän oli vielä tarkastuksessa siinä vaiheessa, kun asiaa alettiin ihmettelemään ulkopuolelta, kuusi hylättiin. Todennäköisesti voi sanoa, että ilman paljastumista olisi ainakin muutama vielä mennyt 'läpi', siis ehkä jopa puolet.

Tausta kirjoituksille oli siis seuraava: alla mainitut kolme yhdysvaltalaistutkijaa päättivät testata oletusta, jonka mukaan jotkin tiedelehdet julkaisevat heikkolaatuisia tutkimuksia, jos niiden sisältö sopii ajan trendeihin. Tästä sitten syntyivät päättömiltä vaikuttavat 'tutkimukset', joita kolmikko lähetti ilmeisesti salanimillä tiedelehtiin.

Itsekään en ilkeä lainata julkaisujen aiheita tai sisältöjä, koska siinä menisi omakin maine, mutta kiinnostunut saa käsitystä aiheesta alla olevasta kahdesta linkistä.

Ohessa linkki projektin raporttiin,  jonka nimenä siis: Academic Grievance Studies and the Corruption of Scholarship.

Juttuun tarttui myös Ivan Puopolo, joka haastattelee yhtä ällyyttäjää Peter Boghossiania, muut kaksi olivat James A. Lindsay ja Helen Pluckrose. Suomitekstit.

Noin 20 minuutin kohdalla Boghossianin toteamusta mm:

"Ihmiset janoavat totuutta. He eivät saa rehellistä keskustelua yliopistossa." Boghossionin mukaan yliopistot on menetetty, ne ovat vallattu ideologisesti ja niissä on ideologeja elinikäisissä työpaikoissa.

Toivotaan, että meillä yliopistot kehittyisivät parempaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa.

Kiinnostuin lisää ja kaivoin tuon Boghossianin (entinen Portlandin valtionyliopiston professori) Youtube-kanavan lyhyitä tietoiskuja. Yhdessä määriteltiin käsitteen 'woke' merkitys. Se yleisesti tarkoittaa "tietoisuutta rasismista, jossa herätään todellisuuden kauhuihin ja läpitunkevaan tapaan, jolla tumman ihon omaavia ihmisiä kohdellaan."

Woken käsite on jonkin verran elänyt ja nykyistä käsitettä Boghossian vielä määrittää tarkemmin woke-ihmisten neljällä uskomuksella:

1. sensuuri on välttämätöntä
2. joillakin ryhmillä on valtaa enemmän kuin toisilla ja vain asiaan vihkiytyneet osaavat nämä ryhmät määritellä
3. se, mihin ryhmään kuulut, on tärkeämpää, kuin se, mikä olet yksilönä
4. yksittäisen ihmisen tuntemus on tärkeämpää kuin kokeellinen tieteellinen todiste

Nuo ovat siis Boghossianin käsityksiä, mutta omien havaintojen mukaan pätevältä vaikuttavia.

Wikipediasta aiheesta lainattua: "Woke on Yhdysvaltain afroamerikkalaisen väestön käyttämän slangisana verbin wake ’herätä’ partisiippimuodosta awake. Woke on suomeksi sananmukaisesti ’herännyt’ tai ’hereillä oleva'."

Tuosta ei ole pitkä matka Boghossianin ja Puopolon käyttämään ilmaisuun "uskonto" wokesta puhuttaessa. Eikös joitain uskonlahkolaisia sanotakin herännäisiksi jo 'entisessä' maailmassa.

Samasta Wiki-artikkelista lainattua:

"Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama on kutsunut wokea hyvesignaloinniksi. Hyvesignaloinnilla tarkoitetaan käytöstä, jolla pönkitetään omaa asemaa ja hyveitään julistamalla äänekkäästi kannattavansa hyviä asioita, näkemättä kuitenkaan vaivaa asioiden edistämiseen.

Pohjois-Koreasta Yhdysvaltoihin paennut Yeonmi Park huomasi Columbian yliopistossa joutuvansa pitämään suunsa kiinni samaan tapaan kuin kotimaassaan ja lopulta alkoi arvostella woke-oppilaitoksissa tapahtuvaa erilaisten näkemysten tukahduttamista ja Korean kastijärjestelmää muistuttavaa valkoisten miesten syyttelyä."

Kiinnostuneille vielä linkki New York Postin Boghiossianin erosta kertovaan juttuun.