Pohjoinen Jäämeri; jäätilastotKeskiviikko 2.2.2022 - Juha Vuorio Oheiset regressiokäyrät kuvaavat jäätilannetta vuosien 1975 ja 2018 välillä. Kuvaajista nähdään, että jäätilanne oli suurimmillaan juuri silloin kun nykyaikaiset satelliitimittaukset alkoivat. Sitä ennen ne olivat pienempiä. Näin tuossa jutussa sanotaan, tosin hyvin varovaisin sanakääntein; puhutaan vuoden 1980 jäänmäärän huipusta. Toki aikaisemmat sukellusvenemittaukset jään paksuudesta ovat epätarkempia, kuin varsinkin viimeaikaiset satelliittimittaukset. "The overall thinning since the maximum thickness of 3.64 m (1980), .." Noita vuosien 1958 ja 1975 välisiä regressiokäyriä ei julkaistu vedoten varmaankin suurempiin epävarmuuksiin.
Julkaisussa siis käsiteltiin sekä jään pinta-alaa, tilavuutta että paksuutta ja pyrittiin ymmärtämään näiden väliset suhteet. Allaolevasta kuvasta selviää puolestaan julkaisussa mainittu asia, että viime aikoina, ehkä kymmenen vuoden aikana on jään paksuus hienokseltaan kasvanut, ehkä metrillä. Tuokin sivuutettiin varsin nopeasti. Ehkä samaa ilmiötä, jossa jään väheneminen on loppunut löytää tästäkin kuvaajasta, joka on lainattu Arctic Sea Ice News and Analysis -sivustolta, .. joka myös on USA:n kansallinen laitos, .. menneisys ei tietenkään takaa tulevaisuutta, joten seuraamme asiaa edelleen mielenkiinnolla. Kuvassa on vuoden 2021 heinä- ja elokuiden puolivälien jäätilanteet; heinäkuun tilanne vastaa noin vuoden 1938 elokuun tilannetta, Ohessa jäätilannetta (1938), kuva lainattu Kilpisjärvi Notes sivulta, tosin on tuossa jonkin verran enemmän jäätä kuin vaikka tänä vuonna elokuussa, ehkä saman verran kuin nyt heinäkuussa, ..ero ei siis ole mitenkään järisyttävä, .. syyskuussa on yleensä jään minimi. Kannattaa tietenkin huomioida, että mittausmenetelmät ovat oletettavasti erilaiset ja arvatenkin vuoden 1938 tiedot myös puutteellisia, joten tarkempi vertailu vaatisi varmaan ihan oikeaa tutkimusta; liekö joku tehny, ei ole tullut vastaan kumma kyllä. Näistä ja muista historiatiedoista olisi mielenkiintoista nähdä asiantuntijoiden muodostamaa kokonaisuutta. Toki tiedämme, että Nordenskjöldin ajoista (ja ehkä 1600-1800 luvuilla vaikuttaneen pikkujääkauden jälkeen) jään määrä on pienentynyt. Mutta tosiaan, voiko tuosta tehdä mitään uskottavaa graafia minimien ja maksimien osalta. Ei ole tullut vastaan. .. Tuossa vielä lisää tuolta Artic Sea Ice -sivultolta jään määrän muutos- ja ikäkarttaa, .. tuostakin huomaa helposti kaksi asiaa: jään määrä ei ole viimeiseen reiluun kymmeneen vuoteen juurikaan vähentynyt, mutta samaan aikaan sen ikä on poikkeuksellisen nuorta, .. kuvasta kyllä lisäksi hahmottaa jään lisääntymistä ja vanhenemistä juuri 80-luvun alussa, .. noita sivustoja ylläpitää USA:n kansallinen lumen ja jään tutkimuslaitos. Tässä vielä Etelämantereen vastaavaa jäätilannettä, jossa oli saavutettu lopputalven 2021 maksimi; mainittakoon, että jonkin verran uskotaan ilmenevän heilahdusliikettä pohjoisen ja etelän välillä, mutta itse en ole noita vertaillut:
Tässä vielä mielenkiintoista tilastotietoa vuoden 2020 talven jälkeen ilmatieteenlaitokselta:
"Taakse jäänyt talvi on tilastoissa kolmas talvi, jolloin Perämeri ei jäätynyt kauttaaltaan. Edellisen kerran näin kävi talvella 2015, ja sitä ennen vuonna 1930.
Talvi 1930 aloitti kymmenen vuoden vähäjäisen jakson, joka päättyi talvisodan paukkupakkasiin. Kymmenvuotisjakso 1930–39 on toistaiseksi ollut jäällisen alan laajuudella mitattuna kaikkein vähäjäisin."
Tuona aikanahan kasvihuonekaasut eivät olleet vielä nousseet juuri ollenkaan, ainakaan nykymittapuun mukaan, .. olisiko kyseessä ollut luonnollinen vaihtelu 1800-luvulle kestäneen pienen jääkauden palautumisvaiheena; kasvihuonekaasuista ei kuitenkaan voinut olla kyse.
Noiden aikojen (1930-luku) jälkeenhän on CO2-taso noussut yli 100 ppm:ää, siis noin 40 %, lämpötila kuitenkin vain muutaman kymmenysasteen, ..
*** *** *** *** ***
liitän tähän vielä Jyrki Itkosen ansiokkaasti keräämän ennustehistorian ilmastonmuutoksista viime vuosikymmeniltä, .. rohkenen lainata Torniojoen jäidenlähdön hyvinkin tasaista muuttumista viime vuosisatoin, siis CO2-pitoiduudesta riippumatta, .. |