Tubettaja Rachel Blevins keskustelee Jim Jatras-nimisen geopoliittisen analyytikon ja entisen diplomaatin kanssa Ukrainan laajasta drooni-iskusta Venäjälle heidän vaalipäivänään. Suurin osa noin 1 600 droonista ynnä muusta torjuttiin, mutta jotkut aiheuttivat vahinkoja, myös kuolleita siviilejä tuli.
Keskustelijat pohtivat mitä tuossa tavoiteltiin, koska lienee päivän selvää, ettei vaalitulos muuttunut ainakaan Ukrainan kannalta myönteiseksi, päinvastoin.
Ehkäpä kyse oli vain vaalien häirinnästä. Tosin huomasin ainakin yhden kotimaisen uutisen, jossa painotettiin Ukrainan aikaansaamaa tuhoa edes mainitsematta vaalipäivää, jolloin tuossa ehkä yritettiin johtaa huomio pois siitä, ettei vaaleja kuulu häiritä, vaikka väittäisikin siellä tehtävän vilppiä.
Lisään itse sen näkökohdan, että oletan tällaisten iskujen yhtenä tarkoituksena saada Venäjä tekemään jotakin harkitsematonta, joka heikentää Venäjän asemaa enemmän kuin nykyiset toimet. Jos Zelenskyn iskuilla (nimenomaan vaalipäivänä) oli vielä jokin muu tarkoitus, niin se ei aukene.
Tuo Jim Jatras sanoo ääneen saman, mitä itse ajattelen Ukrainan taustavoimista; on onnistuttu luomaa mielikuva, että nimenomaan eurooppalaiset johtajat vihaavat Venäjää ja ovat aggressiivisia ja USA:ssa sen sijaan neuvotellaan ja ollaan rauhallisempia lausunnoissa.
Merkit viittaavat vahvasti siihen, että nuo eurooppalaistenkin aggressiiviset puheet on johdettu USA:sta ja Eurooppa toimii USA:n vasallina hoitamassa heidän antamia tehtäviä. Nytkin muutama päivä sitten Trump allekirjoitti Stubbin edesmenneen neuvonantajan senaattori ja sotahaukka Lindsay Grahamin nimissä olevan uuden pakotelain.
Trump on siis puhuva pää ja eurooppalaiset johtajat alustalaisia, USA:n syvä hallinto johtaa toimintaa.
USA näyttää sanovan Persianlahden maille, että hoitakaa itse asianne, apua ei tipu. Eurooppa on puolestaan taloudellisesti ja teollisesti kuihtumassa ja USA lähinnä sanoo (Brevinsin mukaan): taistelkaa venäläisiä vastaan.
Itse oletan, että juuri noin USA:n syvä hallinto meille (ja johtajillemme) sanoo, viis siitä, että kuihdumme.
Yhtenäinen Venäjä sai 58 prosenttia äänistä. Myös esimerkiksi USA:ssa suurin puolue saa usein yli 50 prosenttia äänistä, tietenkin (en siis muuta väitä) Venäjällä osa puolueista on kiellettyjä ja osan osallistumista vaaleihin vaikeutetaan ja nämä vääristävät tulosta. Tietääkseni myös Ukrainassa on puolueita kiellettynä; tuota ei kuitenkaan kutsuta demokratian vastaiseksi, kuten vastaavissa tilanteissa Venäjällä.
No, odotellaan nyt Ukrainan presidentinvaaleja. Mutta ehkäpä Zelenskyn mielestä Ukrainalla on nyt erinomainen presidentti, joten vaaleja ei tarvita.
Tuo 58 % äänistä toi 350 paikkaa 450 paikkaisesta duumasta, joka saattaa hyvinkin olla oikein laskettu heidän vaaljärjestelmässään (en ole perehtynyt). Kuitenkin, kun vilkaisin muutamaa täkäläistä lehtiuutista, niin missään niistä ei mainittu tuota prosenttiosuutta, pelkästään nuo paikkamäärät, jotka meikäläisittäin ovat varsin erikoisia. Arvaan, että tarkoituksella.
Kuitenkin esimerkiksi vuoden 2024 Britannian vaaleissa voittaja sai poikkeuksellisen vähän ääniä (34 %), mutta suhteessa paikkoja valtavasti eli 412 kappaletta 650 paikan parlamentista (63 %), eli voittaja saa helposti ylisuuren määrän paikkoja vaalijärjestelmästä riippuen. Tuo ei kuitenkaan aiheuttanut epäilyjä vaalivilpistä.
Edelleen brittivaaleissa valtaklikin vastainen reformipuolue sai 14 prosentin äänimäärällä vain alle yhden prosentin parlamenttipaikoista (vaalijärjestelmä mahdollistaa tuon ilman muita ketkuiluja). Katso kirjoittamani blogi ao. brittivaaleista.
Kannattaa myös vilkaista Ranskan edellisiä vaaleja, joista myös olen kirjoittanut blogin; vaalijärjestelyt ja -tapahtumat ovat meikäläisittäin vähintäänkin omituisia.
Lisäksi muistelen, että aiemmin Ruotsissa sosialidemokraatit saivat usein 50 prosentin paikkeilla olevia äänimääriä ja yksinään jopa parlamenttienemmistöjä ja nyt Saksassa AfD sai yhdessä osavaltiossa lähes 50 prosenttia (vaikka valtamedia ja poliittinen eliitti vaikeuttaa koko ajan tuota puoluetta - aivan kuten Venäjälläkin tehdään kiusallisille puolueille).
Tietääkseni Venäjällä Putin on ison kansanosan kannalta suosittu, jolloin vaalituloksen vääristymä ei välttämättä ole kovin suuri, sota kun saa usein porukat kertymään oman lipun alle. Näinhän kävi USA:n ainakin hyökäyshetkellä suuren kansansuosion saaneessa laittomassa hyökkäyksessä Irakiin 2003, josta olen myös kirjoittanut. Toki tuo edellytti huomattavaa harhaanjohtamisen kampanjaa.
Kuitenkin, siis mitä ilmeisimmin Venäjällä politrukit käyttävät lisäksi krouveja keinoja varmistamaan vaalitulosta. Länsimaissa ollaan vaalivaikuttamisessa hienovaraisempia.
Lisään tähän vielä pohdinnan, että mitähän läntinen valtamedia sanoisi, jos Venäjä iskisi laajasti Ukrainan vaalipäivänä samalla tavalla, ai niin, eihän Ukrainassa pidetä vaaleja.
Selvä asia on tietenkin se, että sota ja pakotteet aiheuttavat minkä tahansa maan muuttumisen entistä autoritaarisemmaksi, sekä Venäjän että Ukrainan. Ja kun noin tapahtuu, niin kirkasotsaiset toimijat lisäävät löylyä sodan jatkumiseksi ja varmuudella tilanne ei muutu. Mikä on arvatenkin myös joidenkin toimijoiden motiivina; ehkä tätä voidaan kutsua nimellä 'eskalaatioansa'.
Kaikkein parasta olisi, jos jännityksen kiristyessä tehtäisiin kaikki, että sotaa ei syttyisi.
Kannattaa lukea kotisivuiltani kirjoittamiani artikkeleita, joista selviää hyvin, että ainakaan Länsi ei yrittänyt liennyttää, vaan päinvastoin pyrki eskaloimaan tilannetta esimerkiksi Joe Bidenin ensimmäisen virkavuoden aikana 2021 ja pyrki torpedoimaan Ukrainan ja Venäjän pitkälle edenneet rauhanneuvottelut Istanbulissa maalis-huhtikuussa 2022, molemmat hankkeet onnistuivat.
