Liikelaitosten yhtiöittämisistä

Tätä kirjoittaessa on parhaillaan käynnissä Oulun Jätehuollon yhtiöittämiskeskustelu luottamuselimissä. Oulussa on jo uuden kuntalain myötä yhtiöitetty kaksi liikelaitosta ja yksi on niin sanotusti "uunissa" menossa. Nyt siis tämä jätehuolto on keskustelussa. Oululainen sanomalehti Forum 24 kysyi mielipidettäni asiaan ja sen myötä tulin pohdiskelleeksi asiaa:

"Yleisesti ottaen yhtiöittämisestä voi ajatella olevan toisaalta hyötyjä ja haittoja, toisaalta mahdollisuuksia ja uhkakuvia.

Hyötynä näkisin yhtiön tehokkaamman ja joustavamman toimintatavan juridiseen kaupungin organisaatioon verrattuna. Myös työehtosopimukset ovat käytännöllisempiä kuin kuntaorganisaatiossa.

Haittana on puolestaan mahdollisen tuloutuksen valtionverotus. Tämä tosin voi osittain kompensoitua esimerkiksi perustettaessa muodostettavan pääomalainan koroilla ja yhtiön maksamilla vuokrilla. Toinen haitta on se, että päätöksenteko siirtyy taas hieman kauemmaksi tavallisesta kuntalaisen näkökulmasta. Tällä hetkellä kaupungin tytäryhtiöiden asioita hoitaa kaupunginhallitus. Seuraavan valtuuston kannattaakin harkita tarkkaan ennen kuin siirtää päätöksentekoa pois itseltään.

Joku voi nähdä yhtiöittämisen hyötynä kunnan kannalta sen, että peruskunta voi siirtää velkojaan kuntakonsernin ulkokehälle tytäryhtiöihinsä. Tällöin peruskunnan tietyt tunnusluvut paranevat.

Yhtiö mahdollistaa myös joustavamman osakkuusrakenteen, jolloin toiminnan laajentaminen on helpompaa. Tähän samaan asiaan liittyy myös uhkakuva, jossa kunta luopuu omistuksistaan tilapäisessä rahapulassa; tällöin jokin rahalähde ja päätösvalta on usein lopullisesti menetetty.

Tunnettu esimerkki Pohjois-Pohjanmaalla on 90-luvun lopussa Revon Sähkön myynti ulkomaiselle sähköyhtiölle. Kauppaa pidetään alihintaan tapahtuneena, jossa kunnat luopuivat käyttäjien eli kuntalaisten rahoilla rakennetusta sähköverkosta halvalla. Valitettavasti tuolloin ei saatu aikaiseksi Pohjois-Suomalaista omistuspohjaa tälle verkolle.

Nyt parhaillaan luottamuselimissä käsiteltävänä oleva Oulun Jätehuollon yhtiöittäminen johtuu kuntalain muutoksesta, mutta sen yksityiskohdissa tuntuu olevan epävarmuuksia.

Kun Liikelaitosten johtokunta käsitteli tätä varten lausuntoa, niin asian esittelytekstistä saa käsityksen, että ainoat vaihtoehdot ovat markkinaehtoisen toiminnan lopettaminen ja jätehuollon täysi yhtiöittäminen, jota esittelijä esitti. Liikelaitosten johtokunta päätyi lausunnossaan kuitenkin ihan muuhun vaihtoehtoon eli markkinaehtoisen toiminnan yhtiöittämiseen. Tämä vaihtoehto on ilmeisesti tulossa Helsingin tekemäksi ratkaisuksi.

Toteutuipa kumpi yhtiöittäminen tahansa, niin normaalin liikkeenluovutuksen periaatteita tulee noudattaa henkilöstön siirtymisessä. Tällöin henkilöstö siirtyy vastaaviin tehtäviin, mutta palkat ja muut edut riippuvat jonkin verran työehtosopimusten mahdollisista eroista.

Itse pitäisin tässä tilanteessa parempana edetä pienin askelin ja yhtiöittää vain markkinaehtoinen toiminta. Koko jätehuollon mahdollinen yhtiöitys saattaa silti osoittautua järkeväksi. Mutta ajattelen kuitenkin niin, että lakisääteisten ja markkinaehtoisten toimintojen pitäisi tällöinkin olla ainakin eri tytäryhtiöissä.

Asia on mielenkiintoinen myös siltä kannalta, että ainakin lehtikirjoitusten (Kaleva 20.9.2014) perusteella voi päätellä, että kyseisen liikelaitoksen virkamiehet ovat tässä asiassa liittoutuneet yksien poliitikkojen kanssa toisia poliitikkoja vastaan. Tältä asia ainakin näyttää. Tämä asettaa kunnallisen päätöksentekomme outoon valoon."

          **********          **********          **********          **********          **********

Tämän blokin julkaisemisen jälkeen Oulun Veden johtaja Markku Illikainen otti minuun yhteyttä ja perusteli kohtalaisen uskottavasti, ettei tuota markkinaehtoista toimintaa pysty käytännössä erikseen yhtiöittämään. Varmaan tietenkin pystyy, mutta ei käytännöllisesti.

Kuljetusalan yrittäjät ovat puolestaan esittäneet ymmärrettävästi huolensa siihen, että yhtiöitettävän Oulun Jätehuollon toiminta saattaa tulevaisuudessa laajeta heidän nykyisille alueilleen. Jätehuolto kuuluu onneksi niihin alueisiin, joilla meillä on runsaasti omaa paikallista yrittäjyyttä. Oulun luottamusmiesten täytyy pystyä valvomaan yhtiöidensä toimintaa myös muuttuneissa tilanteissa.

Eräs tärkeä keino on perustaa kaupunginhallitukseen konsernijaos, jossa luottamushenkilöt pystyvät hoitamaan omistajaohjausta kaupungin tytäryhtiöissä. Itse toin tämän näkökohdan voimakkaasti esille kaupunginvaltuuston käsittelyssä. Liikelaitoksissahan valvonta on paljon helpompaa ja suoraviivaisempaa.

Kaupunginvaltuusto siis päätti yhtiöittää koko liikelaitoksen. Kannatin esitystä.