Ukrainan sodan tappiot

Entinen brittiläinen diplomaatti Ian Proud haastattelee lontoolaisen King’s Collegen tutkijaa Alexander Grablea tämän Ukrainan sodan tappioita arvioivaan tutkimukseen liittyen.

Ian Proud kertoo aiheestaan myös Substack sivullaan.

Grable on arvioinut sekä Ukrainan, läntisen arvoyhteisön että Venäjän ilmoituksia tappioista ja muista sotaan liittyvistä parametreistä. Grablen lähestyminen on käytännöllinen, jossa ensiksi arvioidaan tietolähteen luotettavuus.

Grable osoittaa useita tapauksia, joissa esimerkiksi Ukrainan tai lännen raportoimat tapahtumat ovat tarkemmin tutkittuna aivan jotain muuta kuin mitä väitetään. Esimerkkeinä tapaus, jossa Venäjän kerrotaan iskeneen kranaateilla tavalliseen kerrostaloon, siis siviilikohteeseen. Kuitenkin ukrainalaisilta kanavilta löytyy ao. tapahtuman kuvista ukrainalainen panssarintorjuntaohjus. Kyseessä oli siis myös sotilaskohde.

Samoin brittiläisen Army Review -lehden artikkelissa esitettiin kuva Harkovassa palavasta venäläisestä panssariajoneuvosta. Kuitenkin kuvaa tutkimalla selviää, että kyseessä on nimenomaan ukrainalainen panssarivaunu ja kyseessä siis pikemminkin venäläisten onnistunut operaatio. Molemmat tapauksen vuoden 2022 tapahtumista.

Lisäksi Grable on osoittanut usein siteeratun Mediazona-tutkimuslaitoksen esittämien analyysien puutteellisuutta ja siten lopputulemien vääristymistä.

Mutta niihin tappioihin. Grable käyttää keskeisenä lähteenään amputaatioiden määrää molempien osapuolten sairaaloissa. Lisäksi monenlaista tukimateriaalia, kuten Venäjän ’rangaistuspataljoonien’ – siis vankiyksiköiden tappioista, kuolemantapauksiin liittyvistä perunkirjoituksista, kuolleiden upseerien määristä, jne.

Myös kaatuneiden ruumiiden vaihdot – vaikka lukumäärät ovat suhteessa kokonaisuuksiin pieniä – osoittavat samaan suuntaan.

Lopputulemana Ukrainan tappiot ovat oleellisesti isompia kuin mitä Ukrainassa tai lännessä esitetään, ja Venäjän tappiot ovat oleellisesti pienempiä vastaavasti. Ukrainan kuolleiden määrät ovat moninkertaisia venäläisiin kuolleisiin verrattuna. Kun ottaa vielä huomioon maiden kokoeron, tilanne vielä huononee oleellisesti Ukrainan kannalta.

Grable tutki myös käytettyjen ammusten määriä ja päätyi siihen, että Venäjä on sodan aikana vähintään kymmenkertaistanut ammustuotantonsa ja omaa myös drooneissa ylivoiman rintamalla. Käytettyjen tykistöammusten ja vastaavien määrät selittävät osaltaan, miksi tappioluvut ovat sellaisia kuin ovat.

     ***     ***     ***

Erityinen kiitos Maanpuolustuskorkeakoululle tämän julkaisun esittämisestä seminaarissa ja julkaisemisesta sivuillaan. Esitys 12 ao. seminaarista:

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/195520/Russia%20Seminar%20publication%202026_web.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Kiitokset myös suomalaiselle PJB-kanavalle, joka käy aihetta käy läpi, tosin hieman laajemmin kuin vain Grablen tutkimuksen osalta.

     ***     ***     ***

Korvaamattomat tappiot: Miksi "Venäjä kärsii suurempia tappioita" -kertomus on yksinkertaisesti valheellinen

Keskustelu Alexander Grablen kanssa

Ian Proud

24. lokakuuta 2026

Ukraina on menettänyt sodassa ainakin kymmenen kertaa enemmän sotilaita; tämä perustuu virallisiin tietoihin ja on arvioiden vaihteluvälin alapäässä. Tämä on jyrkässä ristiriidassa valtamedian narratiivin kanssa, jonka mukaan Venäjä kärsii sodassa paljon suurempia tappioita, ja muistuttaa meitä siitä, että Ukrainan tulevaisuus taistelukentällä ja näännytyssodassa näyttää synkältä.

Peacemonger on lukijalähtöinen julkaisu. Saadaksesi uusia julkaisuja ja tukeaksesi työtäni, harkitse ilmaisen tai maksullisen tilaajan tilaamista.

     ***     ***     ***

Puhuin Alexander Grablen, tohtoriopiskelijan ja jatko-opintojen opetusassistentin, kanssa King's College Londonin sotatieteiden laitoksella, keskustellakseni hänen teesistään, jonka mukaan Ukrainan tappiot sodassa ovat olleet paljon suurempia. Löysin Alexanderin ensimmäisen kerran Maanpuolustuskorkeakoulun YouTube-videolta, jossa hän osallistui sotaa käsittelevään akateemiseen konferenssiin. Hänen artikkelinsa kyseisestä tapahtumasta on nyt julkaistu, ja se löytyy sivulta 147 tästä konferenssin tallenteesta . Artikkelin otsikko on "Peruuttamattomat tappiot: tappioiden arviointi Venäjän-Ukrainan sodassa" .

Aleksanderin argumentti perustuu yksinkertaiseen lähtökohtaan: laajalti toistettu ajatus, että Venäjän joukot kärsivät paljon suurempia tappioita kuin Ukrainan joukot, ei kestä vertailukelpoisten, vahvistettujen tietojen olemassaoloa.

Hän aloittaa testaamalla lähteiden luotettavuutta sen sijaan, että hyväksyisi minkään osapuolen lausunnot nimellisarvosta. Eräässä maaliskuussa 2022 Harkivissa tehdyssä esimerkissä ukrainalaiset kanavat väittivät, että puhdasta siviilikerrostaloa oli pommitettu kranaateilla. Samalla videolla, jota myös ukrainalainen Telegram-kanava lähetti, näkyy RPG-7-ammus hylkyssä – panssarintorjunta-ammuksia, joita siviilit eivät huolettomasti säilytä.

Tapaus ei siis ollut se yksiselitteinen Venäjän sotarikos, joksi se esitettiin. Samanlainen oikaisu esiintyy kuuluisan helmikuussa 2022 Harkivista otetussa valokuvassa. British Army Review -artikkelissa palavaa ajoneuvoa kuvailtiin venäläiseksi panssarivaunuksi hylättyjen kevyiden katumaastureiden keskellä. Palava ajoneuvo on itse asiassa ukrainalainen BTR-4 (valmistettu vain Ukrainassa vuoden 2000 jälkeen), joka on maalattu ukrainalaiseen naamiointiin, josta puuttuvat maihinnousumerkinnät ja jonka mukana on kuollut sotilas ukrainalaiseen univormuun. Se, mitä artikkelissa kehystettiin Venäjän epäonnistumiseksi, näyttää tarkemmin tarkasteltuna onnistuneelta venäläiseltä väijytykseltä.

Nämä lähdeongelmat ulottuvat Mediazonan "vahvistettuun kuolleeseen" projektiin, jota usein pidetään venäläisten tappioiden pohjana. Grable tarkisti yksittäisiä tapauksia Venäjän notaarirekisteristä (perunkirjoitusrekisteristä) ja havaitsi, että joitakin vahvistettuina ilmoitetuista tapauksista ei esiinny.

Vuoden 2025 noin 4 000 miehen vankikohortti tuotti loppukesään mennessä vain noin 800 ilmoitettua kuolemantapausta, joista vain 112 voitiin vahvistaa kuolinilmoituksilla. Tämä kaava on ristiriidassa väitteiden kanssa, joiden mukaan venäläisiä kuolleita olisi 30 000–50 000 kuukaudessa, erityisesti riskialttiiden vankiyksiköiden keskuudessa.

Muissa riippumattomina vahvistuksina joskus mainituissa projekteissa on Ukrainan sotilastiedustelun symboleja tai ne perustuvat myöhäisiin Telegram-viesteihin, joita ei voida vahvistaa rekisteristä.

Grablen esittämät vahvimmat todisteet tulevat pikemminkin vertailukelpoisista vahvistetuista luokista kuin arvioista. Ukrainan terveysministeriön ja Kansallisen strategisten tutkimusten instituutin luvut sodassa amputoitujen määrästä, vaikka niitä painotettaisiin runsaasti Ukrainan lääketieteelliseen hoitoon ja evakuointiin (verrattavissa Yhdysvaltojen parhaaseen suoritukseen terrorismin vastaisessa sodassa), viittaavat siihen, että Ukrainan taisteluissa kuolleiden määrä on huomattavasti suurempi kuin Zelenskyin julkistama 50 000 tai BBC:n noin 140 000.

Rinnakkaiset venäläiset sotilassairaalatiedot (saatu loikkarin kautta) osoittavat paljon vähemmän amputoituja suhteessa sairaalaan otettuihin. Ruumiiden vaihtosuhteet sodan aikana olivat keskimäärin noin 12,5 ukrainalaista kuollutta jokaista venäläistä kohden. Vertailukelpoiset uhriluvut osoittavat siis ukrainalaisten tappioiden olevan 12–35 kertaa suurempia samoissa kategorioissa.

Nämä suhteet eivät ole mysteerisiä, kun tarkastellaan ampumatarvikkeiden tuotantoa. Venäjän väitteet ammusten tuotannon noin seitsemäntoistakertaisesta kasvusta saavat tukea ohjusten ja Shahed-lennokkien ampumamääristä, joita länsimaiset lähteet aiemmin pitivät mahdottomina.

Zelensky itse totesi, että venäläisten tykistö- ja pommisuhteet olivat 10:1 ja 30:1. Tykistö- ja tukitulitus hallitsevat nykyaikaisia ​​tappioita; se puoli, joka pystyy ylläpitämään niitä riittävällä määrällä, sanelee ruumiiden vaihtokurssin.

Molempien maiden perustekijät – väestömäärä, teollinen vahvuus, rahoituslikviditeetti ja käytettävissä oleva energia – suosivat aina Venäjää kuluttavassa sodassa, ja tämä on ollut selvää alusta asti.

Sodan jatkaminen näissä olosuhteissa ei ole strategiaa, se on syvästi epärehellistä, koska. Meitä kehotetaan uskomaan, että taistelun vieminen Venäjälle kannattaa, koska Venäjä kärsii enemmän, mutta tämä ei näytä pitävän paikkaansa.

Ja tietenkin Venäjä ymmärtää sodan perusmatematiikan ja pyrkii pidempikestoiseen kulutukseen tuhotakseen Ukrainan työvoiman sekä länsimaiden poliittisen ja taloudellisen tahdon ylläpitää sijaissotaa.

Ainoa tie ulos tästä suosta ei ole uusi taisteluvuosi, uusi 70 miljardin laina Zelenskylle, lisää iskulauseita Ukrainan voitosta ja lisää mediavalheita ja manipulointia, vaan neuvoteltu sopimus, joka lopettaa taistelut ehdoilla, jotka molemmat osapuolet voivat hyväksyä. Sekin on ollut selvää alusta