Kiinteistöveron korotus Oulussa

Oulun Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä vuodelle 2016 (jossa myös 2017 ja 2018 mukana) esitettiin kiinteistöverojen nostoa viidenneksellä. Veronkorotus koskisi sekä kiinteistöjä että tontteja. Tämä on tasavero, joka rankaisee muun muassa niitä omakotiasujia, jotka ovat aikoinaan tehneet töitä että ovat saaneet oman tontin. Vero näkyy myös kerrostaloissa, jopa yllättävänkin suurena asuntoa kohden.

Verolla olisi tarkoitus kerätä noin 9 miljoonaa euroa lisää rahaa kaupunkilaisilta. Tätä veronkorotusta en kannata.

Esimerkin vuoksi eräällä tuttavallani on puoli vuosisataa sitten Kastelliin rakentamassaan omakotitalossa yhteensä yli 600 euroa kiinteistöveroa; tuo nousisi noin 20 prosenttia nousten siis yli 700 euroon.

Perustelu tuolle korotukselle oli, että muissa samankokoisissa kaupungeissa on isommat kiinteistöverot kuin meillä. Huono peruste mielestäni. Noissa etelän kaupungeissa voitaisiin sitten käyttää perusteena Oulun kiinteistöverojen nostoa perusteena omille korotuksilleen.

Oulun kaupungissa, kuten yleisemminkin maamme kuntasektorilla, on rakenteellinen kestävyysvaje. Rahaa ei tule niin paljoa kuin kunnille asetettujen tehtävien hoitaminen edellyttää. Toki eroa pystytään pienentämään toimintaa tehostamalla, mutta se on kuntasektorilla mm. jäykästä lainsäädännöstä johtuen hidasta. Teen myös johtopäätöksen, että veroja nostamalla tämä vaje ei korjaannu.

Hieman aihetta sivuten; on käynyt myös mielessä, että eräs kunnan tulovirta koostuu erilaisista toimenpidemaksuista. Ei siinä mitään; toimenpidemaksuja perustellaan toiminnasta tulevilla kuluilla. Mutta mutta. Avoimella sektorilla täytyy toimia juuri toisinpäin. Siellä täytyy kilpailutilanteen takia koko ajan miettiä, että miten kuluja saadaan laskettua; miten tämä tarve voidaan täyttää helpommin ja halvemmalla. Tässä olisi asia, johon toivoisin joskus voivani perehtyä. Missään muualla kuin monopolissa hintoja ei voi jatkuvasti nostaa sillä perusteella, että kulut nyt nousivat, anteeksi vain.

Mutta jos kuitenkin haluttaisiin veroja korottamalla paikata taloutta, niin oikea menettely olisi nostaa tuloveroa, tässä tapauksessa neljännesprosentin (0,25 %), joka tuottaisi arviolta 8 miljoonaa euroa kaupungin kassaan. Tällainen maksu jakaantuu ihmisille tulojen, eli maksukyvyn mukaan. Mutta kuten sanottua, niin tällaistakaan korotusta en ole ainakaan nyt esittämässä.

Ohessa juuri tekemäni ja kirjaamoon lähettämäni muutosesitys tästä aiheesta:

”Kiinteistöverojen nostosta luovutaan Kaupunginjohtajan esitys korottaa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa sekä yleistä kiinteistöveroa nostaisi tonttinsa omistavan kiinteistöveroa jopa 20 prosenttia. Nuo verot ovat nousseet jo aikaisempina vuosina ja näyttäisi, että verottaja on nostanut myös tonttien verotusarvoja. Kiinteistövero on luonteeltaan euromääräinen tasavero ja se kohtelisi erittäin epäoikeudenmukaisesti pienituloisia. Tällä verolla kaupunginjohtaja keräisi noin 9 miljoonaa euroa lisää rahaa useissa tapauksissa pienituloisilta ihmisiltä. Jos on välttämätöntä korottaa veroja tuon määrän, niin se tulee tehdä yleistä tuloveroprosenttia nostamalla. Neljännesäyrin (0,25 %) korotuksella saataisiin suunnilleen sama määrä (noin 8 miljoonaa) kerättyä ja tällöin verot kerättäisiin oikeudenmukaisella tavalla suhteessa ansioihin; hyvätuloiset maksaisivat euroissa mitaten enemmän kuin pienituloiset. Tuloveroprosentin korottaminen vaatisi oman tarve- ja vaikutusarvionsa, joten sen korotusta en ole esittämässä. Esitän siis että kiinteistöverojen korotuksesta luovutaan, ja ne pidetään tämän vuoden (2015) tasolla.”