Ranskan vaalit 2024

Eurovaalien heikon menestyksen takia Ranskan presidentti Emmanuelle Macron määräsi uudet (lakiasäätävät) eduskuntavaalit kesä-heinäkuiden vaihteeseen 2024. 

Marienne Le Penin nykyään luotsaaman, tai ainakin Le Peniin leimautuvan puolueen vaalimenestys Ranskassa noudattaa nousevaa käyrää: 2007 => 0 paikkaa, 2012 => 2 paikkaa, 2017 => 8 paikkaa, 2022 => 89 paikkaa ja nyt 2024 huimat 143 paikkaa.

Melkoista kehitystä. Toki joillekin mikään ei riittänyt, joiden mielestä tulos oli tappio, ehkäpä siksi, että Le Penin puolueen saama äänimäärä olisi vastannut suurempaakin paikkamäärää. Nythän Ranskan Kansallinen liittouma (tai oikeammin kokoomus) sai molemmilla kierroksilla eniten ääniä, mutta vasta kolmanneksi eniten paikkoja.

Mutta miten sitten Ranskan vaalijärjestelmä toimii? Laitan tähän parhaan käsitykseni, johon vain pääpiirteissä olen perehtynyt.

Todettakoon, että varsinkin puoluejako ja vaaliliittoumat vaikuttavat aika monitahoisilta. Lisäksi kun kehissä on ranskankieliset, englanninkieliset ja meikäläiset nimitykset ja toimittajien yms. ominpäin luomat 'ääri'-nimitykset milloin kenellekin, niin sekaisin tahtoo mennä.

Ranska on jaettu yhden parlamenttiedustajan vaalipiireihin (constituencies), joita on yhteensä 577. Enemmistöön siis tarvitaan 289 edustajaa.

Jos ensimmäisellä kierroksella joku ehdokas saa vaalipiirissä äänten enemmistön, niin tämä tulee valittua. Jos kuitenkaan enemmistöä ei ole, niin ne ehdokkaat, jotka saavat yli 12,5 prosenttia äänistä (kuitenkin vähintään kaksi) menevät toiselle kierrokselle, tällöin usein kolme menee jatkovaaliin, jolloin se voittaa, joka saa toisella kierroksella eniten ääniä vaalipiirissään.

Edelleen noista voi joku jättäytyä pois (arvatenkin jokin puolueiden välinen sopimus), jolloin vastakkain onkin vain kaksi noista kolmesta. Voi pohtia, että yhden ehdokkaan poisjäänti voi vaikuttaa kahden ehdokkaan keskinäiseen järjestykseen, joka tietenkin on syy tähän nyt melko yleiseen tapahtumaan näissä parlamenttivaaleissa.

Tällä kertaa ehdoton enemmistö tuli 76 vaalipiirissä, loppujen piirien siis mennessä toiselle kierrokselle. Tulokset siis olivat 1. kierroksella: National Rally/Rassemblement National (Le Pen liittolaisineen) 38 paikkaa, vasemmiston vaalilitto NFP 32 paikkaa, Ensemble (Macron) 2 paikkaa ja oikeisto-republikaanien yksi paikkaa (mm. gaullisteja).

Toisella kierroksella käytettiin runsaasti tuota ehdokkaan poisjääntiä; ilmeisesti nimenomaan Macronin puolueen ja vasemminston vaaliliiton yhdistäessä (NFP) voimansa Le Peniä vastaan.

Tulokset toisella kierroksella olivat vastaavasti 105 - 150 - 166 - 44 paikkaa, jolloin yhteenlaskettuna paikat (ja saadut äänet kierroksittain) olivat seuraavia:
- National Rally (Le Pen)143 paikkaa - 10,6/10,1 miljoonaa ääntä
- NFP (vasemmisto) 182 paikkaa - 9,0/7,0 miljoonaa ääntä
- Ensemble (Macron) 168 paikkaa - 6,8/6,7 miljoonaa ääntä
- Republikaanit 45 paikkaa - 2.1/1,5 miljoonaa ääntä

Tulos on ilmeisestikin Ranskassa epätavallinen, koska kukaan ei pääse lähellekään enemmistöä. Huomattavaa on myös se, että puolueiden/vaaliliittojen saadut äänimäärät poikkeavat melko paljon noiden saamista parlamenttipaikoista.

Tuo poikkeama johtui paljolti siitä, että yli 200 vaalipiirissä Macronin puolue ja vasemmiston vaaliliitto tekivät yhteistyötä jättämällä toisen ehdokkaansa pois, jolloin Le Penin puolue ei saanutkaan enemmistöä, kuten olisi monissa tapauksissa saanut ilman noita taktisia poisjääntejä.

Kaksissa edellisissä parlamenttivaaleissa noita taktisia poisjääntejä oli molemmissa vain alle kymmenen kappaletta, aika poikkeukselliset vaalit nuo olivat.

Kun Macron on edelleen presidentti, niin tämä pyrkii muodostamaan enemmistöhallituksen, joka olisi samalla hänen omien ajatusten edustaja - mahdollisuuksien mukaan siis.

Tehtävä näyttää vaikelta.

Ranskan vaalipiirejä kuvassa.

Aiheesta vielä pari YouTube-videota:
 - EU Made Simply: https://www.youtube.com/watch?v=MHjlzAYtKZE
 - TLDR News EU: https://www.youtube.com/watch?v=mWySZV-xzFQ