Kuuba - USA:n kiusaama

Kuuba - USA:n kiusaama, jo yli 60 vuotta

Yhdysvallat on sanktioinut ja saartanut erilaisilla pakotteilla Kuubaa jo yli 60 vuotta, ja kaikki tuo kansainvälisten lakien vastaisesti. Trump ja Rubio ovat nyt vuoden 2026 alusta lähtien lisänneet paukkuja tuhotöissään, mm. estämällä täysin Kuuban kaiken öljynsaannin ja harjoittamalla mm. merirosvousta. Samaten kaikki muut saartotoimet jatkuvat tai pahenevat.

Tuon aikajanan alkuun sisältyy mm. Fidel Castron salamurhayritykset, Sikojen lahden maihinnousu (CIA:n New Orleansin lähellä kouluttamilla latinoilla) ja erilaiset sabotaasit, joilla yritettiin kaataa Kuuban taloutta. Kaikki edellä mainittu siis pohjoisen naapurin Yhdysvaltojen käsialaa.

Monet toimenpiteet tehtiin presidentti Eisenhowerin aloittaman operaatio Mungon (Mongoose) toimesta, josta on laajat Wikipedia-sivut.

Noiden jälkeiseen aikaan kuuluu myös ohjuskriisi, jossa Neuvostoliitto toi ydinohjuksiaan Kuubaan, samalla tavoin, kuin aiemmin Yhdysvallat oli tuonut ydinohjuksiaan Turkkiin. On aika selvää, että USA:n omat toimet saivat Kuuban ottamaan nuo ohjukset.

YK:ssa on parinkymmenen vuoden ajan vuosittain äänestetty vaatimuksesta lopettaa USA:n Kuubaan kohdistamat pakotteet; nuo vaatimukset on joka kerta hyväksytty valtavalla enemmistöllä, esim. 2023 ainoastaan USA:n ja Israelin vastustaessa. Mutta USA vain jatkaa laittomuuksiaan noista piittaamatta. Myöskään Euroopan Unioni, eivätkä muuta USA:n liittolaiset juuri lotkauta asialle korvaansakaan käytännön politiikassaan.

Eräs noiden USA:n ja liittolaisten (kuten EU:n) harjoittamien sanktioiden rutiininomainen tarkoitus on kurjistaa ko. maita, jolloin kansa lähtee helposti kadulle hallintoa vastaan ja aika väistämättä myös hallinto muuttuu autoritaarisemmaksi, jolloin USA:n (nykyään gangsteri-) hallinto voi sillä perusteella lisätä pakotteita ja muita laittomia toimia. Ja koska USA (FED) hallinnoi dollaria, se voi estää kaikki dollaripohjaiset rahansiirrot ja samoin laittaa sellaiset pankit ja yhtiöt boikottiin dollarin käytössä, jotka toimivat heidän tahtoaan vastaan tavalla taikka toisella; harva toimija ottaa tällaista riskiä.

Mainittakoon tässä vaiheessa, että Marco Rubion vanhemmat pakenivat Kuubasta Castroa edeltäneen, USA:n tukeman diktaattori Batistan hallintoa. Tulkitsen niin, että Rubio antaa mielellään ihmisten ajatella, että hänen vanhempansa olisivat paenneet Batistan kaatajaa, Fidel Castroa.

Kuuban talousluvut ovat pakotteista huolimatta samaa luokkaa muiden Karibian maiden; voi ajatella, että luvut olisivat ilman pakotteita ja niiden aiheuttamaan huonoa hallintoa paremmat. Lääkäreiden määrät ja elinajanodotteet ovat Kuubassa parempia kuin yleensä lattareissa.

"Wikipediasta lainattuna: Yhdysvallat julisti vuonna 1962 Kuuban kauppasaartoon, joka jatkuu yhä."

Bush nuorempi ja Obama lievensivät saartoa, mutta nyt se näyttäisi olevan taas täydessä 'vauhdissa'. Vuoden 2026 alussa Rubio ja kumppanit mm. täysin estävät öljynviennin Kuubaan. Ilmeisesti Rubio on kaivanut USA:n hallinnon vuoden 1960 muistion, jossa koko tämä saartotoimi on kuvattu. Normimenoa Nato-liittolaisemme takapihalla.

Muistutan siitä, että ilman öljyä eivät autot, traktorit tai työkoneet kulje, eivätkä myöskään sähkögeneraattori; Yhdysvallat rikkoo kaikkea, mitä on voitu pitää länsimaisen sivistyksen perusteena.

"Kauppasaarto ei rajoita vain yhdysvaltalaisten yritysten käymää kauppaa Kuubaan, vaan se koskee myös ulkomaisia yrityksiä, jotka käyvät kauppaa sekä Yhdysvalloissa että Kuubassa."

Ohessa Common Dreams -sivuston artikkelista lainaus:

”Kuuba kiistää USA:n väitteet, että se tukisi terroristeja ja muodostaisi Yhdysvaltoihin kohdistuvaa (huomattavaa) uhkaa.

Trumpin (gangsteri-) hallinto pyrkii jatkamaan ja oleellisesti pahentamaan vuodesta 1962 harjoittamaansa laitonta saartoa Kuubaa kohtaan.

Trumpin apurina on kuubalaistaustainen ulkoministeri Marco Rubio, jonka vanhemmat pakenivat Yhdysvaltojen tukemaa Kuuban diktaattoria Batistaa.”

     ***     ***     ***

Tässä tekoälyn vastausta edellä mainittuun aihepiiriin esittämiini kysymyksiin.

Operaatio Mungo (Mongoose)

• Aikakausi: 1961–1963, eli heti Sikojenlahden maihinnousun epäonnistumisen jälkeen.
• Tavoite: Yhdysvaltain hallinnon (CIA:n johdolla) suunnitelma kaataa Fidel Castron hallinto Kuubassa.
• Keinot: Sabotaasi, taloudellinen painostus, psykologinen sodankäynti, propagandakampanjat ja jopa salamurhahankkeet.
• Tausta: Operaatio oli osa laajempaa kylmän sodan strategiaa, jossa Yhdysvallat pyrki estämään kommunismin leviämistä läntisellä pallonpuoliskolla.

Operation Mungo sisälsi hyvin laajan kirjon salaisia toimia, joilla pyrittiin horjuttamaan Fidel Castron hallintoa. Tässä konkreettisia esimerkkejä:

1. Sabotaasi ja infrastruktuurin vahingoittaminen

• Teollisuus ja talous: Suunniteltiin räjäytyksiä sokeritehtaissa, öljynjalostamoissa ja satamissa, koska sokeri oli Kuuban talouden selkäranka.
• Kuljetusverkosto: Rautateiden ja laivojen vahingoittaminen, jotta vienti ja tuonti häiriintyisivät.

2. Psykologinen sodankäynti ja propaganda

• Levitettiin valheellista tietoa Castron hallinnon epäonnistumisista ja talouskriiseistä.
• Yritettiin luoda epäluottamusta hallinnon sisällä ja lietsoa kapinaa kansan keskuudessa.

3. Taloudellinen painostus

• Yhdysvallat kiristi kauppasaartoa ja pyrki estämään Kuuban pääsyn kansainvälisiin markkinoihin.
• Sabotoitiin Kuuban vientituotteita, erityisesti sokeria, esimerkiksi saastuttamalla sokerilasteja.

4. Erikoisoperaatiot ja salamurhahankkeet

• CIA kehitti eksottisia salamurhakeinoja, kuten:
• Myrkytetty sikari Castron käyttöön.
• Räjähtävä simpukka Castron sukellusretkiä varten.
• Myrkkytabletit ja jopa ihon ärsytysaineet, jotka olisivat tehneet hänestä julkisesti nolon.
• Näitä suunnitelmia ei koskaan toteutettu onnistuneesti.

5. Sissiliikkeiden tukeminen

• Yritettiin aseistaa ja rahoittaa antikommunistisia ryhmiä Kuubassa.
• Suunniteltiin maihinnousuja ja aseellisia iskuja hallinnon kohteisiin.

Miksi operaatio epäonnistui?

• Kuuban turvallisuuspalvelut olivat tehokkaita ja paljastivat monet suunnitelmat.
• Neuvostoliitto tuki Kuubaa voimakkaasti, mikä teki Yhdysvaltain toimista riskialttiita.
• Operaatio kärsi huonosta koordinoinnista ja poliittisista rajoitteista Washingtonissa.

 (Monien mielestä asiaa auttoi myös Fidel Castron kansansuosio.) 

 

Tässä aikajana Operation Mongoose -operaation keskeisistä tapahtumista ja sen yhteydestä Kuuban ohjuskriisiin:

1961

• Huhtikuu: Sikojenlahden maihinnousu epäonnistuu. Yhdysvallat etsii uusia keinoja kaataa Castron hallinto.
• Kesä–Syksy: CIA ja Valkoinen talo alkavat suunnitella laajempaa salaisoperaatiota Kuubaa vastaan.

1962

• Tammikuu: Operation Mongoose virallisesti käynnistyy presidentti Kennedyn hyväksynnällä.
• Kevät–Kesä:
• Sabotaasioperaatioita suunnitellaan: sokeritehtaiden ja öljynjalostamoiden tuhoaminen.
• Psykologinen sodankäynti: propagandakampanjat ja valheelliset uutiset Kuuban talouskriisistä.
• Salamurhahankkeet Castron eliminoimiseksi (mm. myrkytetty sikari, räjähtävä simpukka).
• Syksy:
• Operaatio kiihtyy, mutta Kuuba saa Neuvostoliitolta sotilaallista tukea.
• Lokakuu: Kuuban ohjuskriisi puhkeaa, kun Neuvostoliiton ydinohjukset havaitaan Kuubassa.
• Tämä kriisi pysäyttää Mongoose-operaation laajentamisen, koska riski ydinsodasta kasvaa.

1963

• Alkuvuosi: Operaatio hiipuu poliittisen paineen ja ohjuskriisin jälkipyykin vuoksi.
• Lopputulos: Yksikään salamurhahanke ei onnistu, ja Castron hallinto säilyy vallassa.

Yhteys ohjuskriisiin:
Operation Mongoose loi painetta Neuvostoliitolle tukea Kuubaa entistä voimakkaammin, mikä johti ohjusten sijoittamiseen saarelle. Tämä puolestaan laukaisi kriisin, joka oli kylmän sodan vaarallisin hetki.

 

Yhdysvaltojen Kuubaa koskevat pakotteet ovat olleet yksi maailman pitkäkestoisimmista sanktiojärjestelmistä. Tässä kokonaiskuva:

Milloin pakotteet alkoivat ja miten ne muuttuivat?

• 1960: Ensimmäiset rajoitukset – vientikielto öljylle ja öljytuotteille.
• 1962: Presidentti Kennedy julisti täydellisen kauppasaarron (embargo), joka kielsi kaiken kaupankäynnin Yhdysvaltojen ja Kuuban välillä.
• 1977: Presidentti Carter lievensi matkustusrajoituksia ja salli joitakin kulttuurivaihtoja.
• 1992 (Torricelli Act): Kielsi tytäryhtiöitä käymästä kauppaa Kuuban kanssa.
• 1996 (Helms-Burton Act): Kovensi pakotteita ja teki niistä osittain lakisääteisiä, mikä vaikeutti niiden purkamista ilman kongressin hyväksyntää.
• 2000: Humanitaariset poikkeukset – elintarvikkeiden ja lääkkeiden vienti sallittiin tietyin ehdoin.
• 2009–2016 (Obama): Merkittäviä lievennyksiä:
• Matkustusrajoituksia helpotettiin.
• Joitakin pankki- ja rahansiirtokanavia avattiin.
• 2017–2020 (Trump): Monet helpotukset peruttiin, matkustusrajoituksia kiristettiin.
• Nykytilanne (2026):
• Embargo on edelleen voimassa, koska Helms-Burton tekee sen purkamisesta poliittisesti vaikeaa.
• Bidenin hallinto on palauttanut joitakin helpotuksia (esim. perheiden rahalähetykset), mutta laaja kauppa ja investoinnit ovat yhä kiellettyjä.

 

Tässä selkeä erittely Helms-Burton Actin (1996) neljästä osiosta ja niiden vaikutuksista:

Title I – Strengthening the Embargo

• Sisältö:
• Vahvistaa Kuuban kauppasaarron ja tekee siitä lakisääteisen (ei enää pelkkä presidentin määräys).
• Kauppasaartoa ei voi poistaa ilman kongressin hyväksyntää.
• Vaikutus:
• Poliittisesti erittäin vaikea purkaa, koska vaatii lainsäädäntömuutoksen.

Title II – Democratic Transition

• Sisältö:
• Määrittelee ehdot, joiden täytyy täyttyä ennen kuin Yhdysvallat voi normalisoida suhteet Kuubaan.
• Ehdot: vapaat vaalit, poliittiset oikeudet, markkinatalouden periaatteet.
• Vaikutus:
• Embargo jatkuu, kunnes Kuuba täyttää nämä ehdot (käytännössä ei ole täyttynyt).

Title III – Civil Remedies

• Sisältö:
• Sallii Yhdysvaltain kansalaisten (mukaan lukien kuubalaisperäiset) haastaa oikeuteen yrityksiä, jotka hyödyntävät takavarikoitua omaisuutta Kuubassa.
• Vaikutus:
• Ulkomaiset yritykset, jotka toimivat Kuubassa, voivat joutua oikeusjuttuihin Yhdysvalloissa.
• Tämä luo suuren riskin kansainvälisille yrityksille.

Title IV – Visa Restrictions

• Sisältö:
• Kieltää pääsyn Yhdysvaltoihin yritysten johtajilta ja omistajilta, jotka ovat mukana Kuuban takavarikoidun omaisuuden käytössä.
• Vaikutus:
• Yritysten johto välttelee Kuubaa, koska matkustuskielto Yhdysvaltoihin on merkittävä haitta.

✅ Yhteenveto:
Helms-Burton tekee Kuuban kanssa toimimisesta riskialtista paitsi yhdysvaltalaisille, myös ulkomaisille yrityksille. Tämä on yksi syy, miksi Kuuba on taloudellisesti eristyksissä.

Olet ymmärtänyt oikein: Yhdysvallat voi estää dollarin käytön halutessaan, koska USD-maksut kulkevat Yhdysvaltain pankkijärjestelmän kautta, ja tämä antaa USA:lle merkittävän vaikutusvallan. Tässä kehitys vuodesta 1960:

1960–1962: Embargon alku

• Ensimmäiset rajoitukset koskivat kauppaa, mutta dollarin käyttöä ei vielä erikseen estetty.
• 1962: Täydellinen kauppasaarto → kaikki suorat taloudelliset suhteet katkaistiin.

1970–1990-luku: Täysi eristys

• Kuuba ei voinut käyttää Yhdysvaltain pankkeja.
• Dollaritransaktiot kiellettiin, mikä pakotti Kuuban käyttämään kolmansia maita ja muita valuuttoja.

1996: Helms-Burton Act

• Vahvisti pakotteet ja teki niistä lakisääteisiä.
• Dollarimaksujen kielto pysyi tiukkana.

2000-luku: Pieniä poikkeuksia

• 2000: Humanitaariset poikkeukset (elintarvikkeet, lääkkeet), mutta maksut edelleen vaikeita.
• Maksut kulkivat usein euroissa tai muiden maiden kautta.

2009–2016 (Obama)

• Helpotuksia:
• Sallittiin rajoitetusti dollarin käyttö kansainvälisessä kaupassa.
• Rahalähetykset (remittances) helpottuivat.
• Kuuban pankit saivat joitakin yhteyksiä kansainvälisiin maksujärjestelmiin, mutta ei suoraa pääsyä USA:n pankkeihin.

2017–2020 (Trump)

• Monet helpotukset peruttiin.
• Dollarimaksujen rajoituksia kiristettiin uudelleen.
• Rahalähetyksiä rajoitettiin merkittävästi.

Nykytilanne (2026)

• Embargo edelleen voimassa.
• Kuuba ei voi käyttää Yhdysvaltain pankkijärjestelmää.
• Dollaritransaktiot sallitaan vain rajoitetusti ja yleensä kolmansien maiden kautta.
• SWIFT-yhteydet toimivat, mutta maksuliikenne on hidasta ja kallista.
• Rahalähetykset sallitaan tietyin rajoituksin (esim. perheille), mutta ei laajaa kaupallista käyttöä.