Mika Anttosen teesit ympäristöstä

Anttosen erinomainen haastattelu Maaseudun Tulevaisuudessa.

Mika Anttonen, 54, on kummajainen; hän on Suomen kuudesta miljardööristä toinen omalla työllään eikä perimisellä rikastunut. Jalat tuntuvat olevan silti tukevasti maassa, ja hän on kertonut elävänsä samanlaista elämää kuin muutkin suomalaiset.

Anttonen aloitti uransa Nesteellä, osti ja myi maailman merillä kulkeviaä raakaöljylasteja, nousi johtajaksi, irtisanoutui ja perusti oman yrityksen.

Tuo laajeni ostoilla ST1-huoltamoketjulla jota laajensi Ruotsiin. Seuraavaksi Anttonen osti Suomen Shell-asemat ja loppu on historiaa.

Anttonen on perustanut Götebortiin biodieseltehtaan, joka käyttää maailman paistinrasvoja raaka-aineenaan, vaikka niiden roudaaminen tänne ei vähennä CO2-päästöjä ja investoinnilla olisi voitu tehdä jotain järkevää. Kyse on näyttelemisestä.

Suomi haluaa tulla hiilineutraaliksi vuonna 2035. "Olen yrittänyt kysyä ministeriön besserwiss...virkamiehiltä, mistä vuosiluku tulee, kun Ruotsin tavoite on 2045 ja EU:n 2050. Kaikkien väittämien jälkeen jää yksi vastaus: olla muille maille rohkaiseva esimerkki. Mutta minä kysyn, että suomalaisten kustannuksellako tätä PR-politiikkaa tehdään ja kuinka se edistää kansantaloutta?"

Anttosen mielestä on nimittäin hyvin vahingollista olla edelläkävijä teknologiassa volyymimielessä, sillä se vanhenee, hinta halpenee ja kilpailijat painavat pahimmillaan ohi, kun edelläkävijällä on vanhentunut infra kourassa. 

Anttosen mukaan energiajärjestelmä on kuin liikkuva juna, jossa kaikki osat pitäisi vaihtaa vauhdissa. Hänestä päättäjät eivät ymmärräkään energiainvestointeja, eikä niitä ole koskaan tehty meillä markkinaehtoisesti.

"Siksi meillä on 77 sähkönsiirtoyhtiötä, kun yksi riittäisi. Ja siksi turpeessa homma loppuu kuin seinään, ja tilalle tulee hakelaivoja Louisianasta, jotta kattiloita voidaan pyörittää."

Anttonen kritisoi yksittäisiä hienoja asioita, jotka pahimmillaan vain tarkoittavat että yhden hiilivoimalan sulkemisella saadaan vain toinen hiilivoimala avattua jonnekin muualle.

Anttonen ei hirveästi usko ns. bioenergiaan. Sen sijaan metsitystä Anttonen pitää hyvinkin järkevänä.

"Omaa metsää ei Anttosella ole, vaikka voisi ostaa omaisuudellaan joka 60. metsähehtaarin Suomesta. Hän hehkuttaa meikäläistä metsänhoitoa "todella hyväksi", kun metsiä ylläpidetään istuttamalla enemmän kuin kaadetaan ja meneillään on hyviä kehityshankkeita."

"Talouselämän edustajat ja poliitikot kertovat, että syntyy vihreää kasvua ja kaikkea hyvää ja samaan aikaan voidaan siirtyä fossiilisesta maailmasta uusiutuvan. Mutta tämä perustuu tietynlaiseen epärehellisyyteen koko juttu. En ole huomannut, että ihmiset olisivat valmiita tinkimään yhtään mistään."

Utopiaa on myös, että asia ratkeaisi 20–30 vuodessa. "Tämä on sellainen 50–100 vuoden projekti. Ihmisten määrä tulee ilmaston lämpenemisen kautta väkisinkin pienenemään, se on luonnon oma mekanismi säädellä ihmisten määrää."

"Nyt eletään vaikeita aikoja vielä jokunen vuosi, mutta kun sen yli jaksetaan mennä, puhdas ruoka tulee olemaan hyvässä huudossa ja hyvin hoidetut maatilat ihan kelpo elinkeino. Meillä on 15 vuoden kuluttua taas miljardi uutta suuta ruokittavana."