Vapaa Pohjoisnapa!

26.11.2023

Menneisyydessä Pohjoisnavalla on mitä ilmeisimmin nähty avovettä useassa vaiheessa.

Näihin kuuluu erityisesti edellinen lämmin ajanjakso noin 114 000 - 131 000 vuotta sitten Eem -interglasiaalin eli jäätiköitymisvaihden välisenä aikana.

Kausi oli laajalti nykyistä lämpimämpi ja kosteampi. Nykyisiä kasvillisuusvyöhykkeitä vastaavat vyöhykkeet olivat nykyisiä vyöhykkeitä pohjoisempana. Alueet, joilla oli Jäätikköä tai tundraa olivat nykyistä suppeampia. Jaloja lehtipuita kasvoi Oulun korkeudella. Merenpinta oli nykyistä 2-5 metriä korkeammalla.

Toisten tietojen mukaan maapallon keskilämpötila oli Eem-kaudella noin 6 000 vuoden takaista holoseenin lämpötilaoptimia 2 astetta eli 4 astetta nykyistä lämpimämpi.

Englannissa oli virtahepoja jopa Durhamin piirikunnassa asti. Lisäksi Englannissa eli metsänorsuja ja Merckin sarvikuonoja, leijonia, täplähyeenoja, susia sekä suorasyöksyhampaisia norsuja.

Grönlannin mannerjäätikkö saattoi olla 30–50 % nykyistä pienempi. Lapissa ja Kuolan niemimaalla kasvoi havumetsää Jäämeren rannoillakin. Etelä-Grönlantiin levisi kaudella ensin leppä, sitten kuusi, mänty ja marjakuusi. Oletettavasti Pohjoinen Jäämeri oli kesäisin pääosin sulana.

Holoseenin, eli nyt käynnissä olevan lämpöjakson suurimmat keskimääräiset lämpötilat ovat olleet ns. lämpöoptimin aikana; luonnollisesti jäätikköjen sulaminen edellytti lämpöä tuottavaa ilmastoa ja kun jäät olivat pääosin sulaneet, nousivat myös ilman lämpötilat merkittävästi. Ajanjaksoa kutsutaan erityisesti Euroopan osalta atlanttiseksi lämpökaudeksi.

Atlanttisen kauden lämpötila oli huipussaan 9 000–5 000 vuotta sitten. Tätä kautta sanotaan holoseenin ilmasto-optimiksi ja holoseenin lämpöhuipuksi. Pohjoisempana keski­lämpö­tila poikkesi nykyisestä vielä enemmän. Pohjois­navan läheisyydessä ero nykyiseen oli noin 4 astetta; talvet olivat 3–9 °C ja kesät of 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä. Tropiikissa ero nykyiseen oli alle 1 °C, ja koko maapallon keskilämpötila oli arviolta 0,5–2 °C korkeampi kuin vuonna 1950. Eniten Auringon säteilyä tuli pohjoiselle pallonpuoliskolle 9 000 vuotta sitten.

On luultavaa, että myös atlanttisen lämpökauden aikana nähtiin useinkin avovettä Pohjoisnavalla.

Afrikka oli 16 000–6 000 vuotta sitten nykyistä kosteampi, Saharassa kasvoi puita ja ruohosavannia, koska Afrikan monsuuni oli maan akselikallistuman takia nykyistä voimakkaampi. Subtrooppiset korkeapainesolut olivat atlanttisella kaudella hyvin kaukana toisistaan, mikä laajensi Afrikan kostean ilmaston alueita.

Mutta avovettä Pohjoisnavalla ei tarvitse hakea kovin kaukaa menneisyydestä. Yhdysvaltojen ydinsukellusveneet vierailivat navalla ainakin vuodesta 1959 lähtien.  Asiasta kertoo Watts Up With That? - sivusto.

Skate (SSN-578), surfaced at the North Pole, 17 March 1959.

Skate (SSN-578), surfaced at the North Pole, 17 March 1959. Image from NAVSOURCE

Seadragon (SSN-584), foreground, and her sister Skate (SSN-578) during a rendezvous at the North Pole in August 1962

Seadragon (SSN-584), foreground, and her sister Skate (SSN-578) during a rendezvous at the North Pole in August 1962. Here are some screencaps from the newsreel.

3-subs-north-pole-1987

Noiden tapahtumien jälkeen ilmeisestikään ei ole ollut noin hyvää avovettä tarjolla, mutta ilmaston muuttuessa saatetaan päästä samaan tilanteeseen. Ehkä

 

15.02.2024Biden, Blinken ja CIA:n vaaliavustajat
14.02.2024Korruptiontorjunta kunnissa - julkiset hankinnat
12.02.2024Ulkoministeriö USA:n sotilassopimuksesta DCA:sta
10.02.2024Tuulivoimalat ja ympäristö
08.02.2024Fingrid - energiakartelli
03.02.2024Eurooppa huolissaan Bidenin USA:n protektionismista
01.02.2024Puolustusministeriön vastaukset Natosta
27.01.2024Rakennuslaki 2025
25.01.2024Ukrainan tilanteesta 22.2.2022
23.01.2024Miesopettajat takaisin!

Siirry arkistoon »