Lastensuojelu pähkinänkuoressa

18.01.2016

linkki Lokakuun liikkeen sivuille

Koonnut: Maria Syvälä
Lähde: Maria Syvälä / Hukassa huostassa ja Lokakuun liike www.lokakuunliike.com (
lähde mainittava siteerattaessa).


LASTENSUOJELUN ASIAKKAAT

-       89 000 asiakasta vuonna 2013 (vrt 33 000 asiakasta vuonna 1996).

-       Uusien asiakkaiden osuus 43 % (38 500).

-       Alaikäisistä keskimäärin noin joka kuudestoista lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Suurimmissa kaupungeissa noin joka kymmenes.


LASTENSUOJELUILMOITUKSET

-       Kuusikkoraportin mukaan lastensuojeluasiakkuus tulee pääsääntöisesti vireille lastensuojeluilmoituksen kautta. Kuuden suurimman kunnan ilmoituksista noin puolet johtaa lastensuojelutarpeen selvitykseen. Näistä alkaneista asiakkuuksista yleensä puolet puretaan. Valtakunnallisesti lastensuojeluilmoituksista vain neljännes siis johtaa pidempään lastensuojeluasiakkuuteen.

-       108 000 vuosittaista ilmoitusta. Ilmoitusten kasvu ollut hurjaa sitten vuoden 2008, kun lastensuojelulaki uudistettiin ja viranomaisille säädettiin ilmoitusvelvollisuus varhaisen puuttumisen hengessä.

-       Ennakollisia lastensuojeluilmoituksia oli 1 359 vuonna 2013.

-       Vuosittaiset ilmoitukset koskivat 65 000 lasta ts. yhtä lasta kohden tehty 1,7 ilmoitusta.

-       Koko maan tasolla ilmoitukset koskevat noin 6 prosenttia alaikäistä.

-       Valtaosan lastensuojeluilmoituksista tekevät viranomaiset: poliisi, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, koulut, päiväkodit jne.

-       Ilmoituksen voi tehdä myös epäilyistään.
Lastensuojeluilmoituksen tietoja ei voida jälkikäteen muuttaa sen vuoksi, että niiden oikeellisuus myöhemmin kiistetään.


KODIN ULKOPUOLELLE SIJOITETUT

-       Kaikkiaan 18 000 lasta tai nuorta (18-20 v) on sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin 1990-luvun alussa. (Lähde THL).

-       Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus oli 1,4 prosenttia 0–20-vuotiaista.

-       Osa sijoituksista oli tehty kiireellisesti, osa huostaanottona tai avohuollon ja jälkihuollon tukitoimin. Kaikista sijoitetuista lapsista 10 700 on huostassa. Huostaanotto alkaa usein kiireellisenä sijoituksena. Vuonna 2013 sijoitettiin kiireellisesti noin 4 000 lasta. Valtaosa lapsista kokee kiireellisen sijoituksen ensimmäistä kertaa elämässään. Määrissä on ollut rajua kasvua koko vuosituhannen ajan. Kiireelliset sijoitukset ovat noin nelinkertaistuneet kymmenessä vuodessa 2000-luvulla.

-       Avohuollon tukitoimin sijoitettuja lapsia ja nuoria yli 4 200 vuonna 2011 (THL:stä tilattu tieto). Ei ole olemassa tietoa kustannuksista tai siitä, kuinka moni tukitoimen sijoitus nykyään tarkoittaa vanhemmuudenarviointia tai perhekuntoutusta laitoksessa.

-      Arviolta joka kolmas suomalaislapsi on jossakin elämänsä vaiheessa lastensuojelun asiakas, ja jopa 20:s lapsi tulee sijoitetuksi.


HUOSTAANOTTO JA HALLINTO-OIKEUS

-       Lain mukaan huostaanottoon voidaan ryhtyä viimesijaisena keinona. Lapsi on sijoitettava, jos hän on vakavassa vaarassa, avohuollon tukitoimet eivät ole olleet riittäviä tai mahdollisia, ja sijoitus on lapsen etu. Huostaanottopäätös voidaan tehdä vain, mikäli kaikki edellä mainitut edellytykset ovat samanaikaisesti olemassa. Lastensuojelun käsikirjassa todetaan, että siten esimerkiksi lapsen käyttäytyminen tai puutteellinen lapsen huolenpito ei yksinään ole riittävä syy huostaanottoon.

-       Noin viidennes huostaanotoista on tehty tahdonvastaisesti. 

-       Tahdonvastainen huostaanotto käsitellään hallinto-oikeudessa (HAO). Hallinto-oikeuskäsittely on erilainen kuin vaikkapa rikosasian käsittely käräjillä. Tosiseikkaselvittely puuttuu eli sosiaalityöntekijöiden väittämien todenperäisyyttä ei tutkita. 

-       Perhe häviää jutun 93 prosentissa tapauksista.

-       Huostaanotto on purettava, kun siihen johtaneet syyt ovat poistuneet. Lain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten henki on perheen jälleenyhdistäminen, mutta Suomessa huostaanotto on käytännössä pysyvä: alle 7 %:a huostaanotoista puretaan vuosittain.

-       Suomessa ei tilastoida huostaanottojen syitä valtakunnallisesti. Suurin yksittäinen syy vanhempien kohdalla on ”riittämätön vanhemmuus”. Lapsen koulunkäyntivaikeuksilla ja oppimisvaikeusdiagnooseilla on selkeä yhteys lastensuojeluun ja huostaanottoihin.


SIJOITUSMUODOT

-       Sijoitusmuotoja ovat perhehoito (sijaisperhe), ammatillinen perhehoito ja laitoshoito.

-       Huostassa olevista noin puolet sijaisperheissä, kaikista sijoitetuista noin kolmannes.

-       Huostassa olevista noin 12 % on sukulais- tai läheisperheissä = n. 500 lasta.

 
TEINIT LUKUINA

-       Joka kymmenennellä 16–17-vuotiaalla on lastensuojelun asiakkuus. Turussa joka neljäs 16–17-vuotias joutui lastensuojeluilmoituksen kohteeksi. Syynä voi olla esimerkiksi kannabiskoru.

-       Huostaanotoissa korostuvat teinien huostaanotot. 15–17-vuotiaiden huostaanottojen määrä on
yhdeksänkertaistunut vajaassa 20 vuodessa.

-       Nuoret hatkaavat laitoksista. Poliisi saa vuodessa noin 4 000 ilmoitusta/virka-apupyyntöä karanneista sijaisnuorista. Kukaan ei ole selvittänyt, miten paljon lastensuojelu kaikkineen työllistää poliisia työtunneissa mitattuna ja mitä se maksaa.

 
TALOUS

-       Vuosina 1997–2013 lastensuojelun kulut kasvoivat 420 miljoonasta eurosta 1,1 miljardiin. Tästä laitoshoitoon meni valtaosa, noin 700 miljoonaa. Yritysten tuottamien lastensuojelun palvelujen osuus kolminkertaistui. (Lähde: Helsingin Sanomat.)

-       Lastensuojelu työllistää suoraan arviolta 16 000 ihmistä, mikä on puolet enemmän kuin mitä poliisi työllistää. (Lähde.)

-       Käytännössä sijaisperheiden taksat ovat yhdestä lapsesta kuussa noin 2 500 euroa, josta noin kolmannes on verotonta. Päälle tulee tukia ja etuisuuksia. (Lähde.)

-       Sijaishuollossa on lisääntynyt laitoshuollon ja ammatillisten perhekotien tarve, sen ohella, että myös sijaisperheiden rekrytointi on vilkasta. Yksityisten lastenkotien määrä on vähintään kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Sijaishuollon laitosyksiköistä lähes 80 prosenttia on jonkin muun kuin valtion tai kunnan ylläpitämiä.

-       Sijoitetun lapsen laitosvuosi maksaa vähintään 110 000 euroa. Vuoden laitossijoituksen hinnalla järjestettäisiin 3 000 tuntia kotipalvelua.

-       Perinteiset lastensuojelujärjestöt (Pelastakaa Lapset ty, Nuorten Ystävät ry, Sos Lapsikylä) ovat mukana lastensuojelubisneksessä. (Lähde.)

 
PALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNEMUUTOS

-       1980-luvulla tuettiin perheitä universaalipalveluilla. Työssä painottui ennaltaehkäisevä näkökulma. Kodinhoitajia oli lähes 4 000 ja kotiavustajia runsas 5 000. Nyt on enää
lastensuojelun perhetyö, joka ei ole konkreettista kotiapua.

-       Sitten tuli 1990-luku monenkirjavine lastensuojelun kehittämishankkeineen, projekteineen ja organisaatiouudistuksineen – ja lama. 2000-luvulla painopiste siirtyi yksityisiin ammatillisiin perhetukikeskuksiin ja nuorisokoteihin.

-       Lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarve lisääntyi samanaikaisesti kouluterveydenhuollon sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen säästöjen kanssa vuosina 1994–2008.


LASTENSUOJELUKRITIIKKI

-      
”Tahdonvastainen huostaanotto, vaikka se voi joskus olla välttämätön, on suuri trauma lapsen ja perheen elämässä. Sen vuoksi oikeusturvan pitäisi olla erityisen korkea. Valitettavasti järjestelmä lakkaa toimimasta, kun sosiaaliviranomaiset itse tekevät tutkimukset, suorittavat huostaanoton, hoitavat prosessin ja toimeenpanon samassa asiassa… Olen nähnyt huostaanottojen takana olevan dokumentaation mittavat puutteet. Uskallan väittää, että ne ovat usein tarkoitushakuisesti suunnattuja ja epäobjektiivisia.” (Ruotsalainen juristi Peter Zeijersborger.)

-       Media pääsääntöisesti vaikenee sosiaalityöntekijöiden ammattikunnan toimintatapoihin liittyvistä vakavista ihmisoikeusongelmista kuten heppoisin perustein eli ”varmuuden vuoksi” tehdyistä huostaanotoista. Tiedossa on monia medioita, joissa toimittajia on ohjeistettu välttämään kyseenalaisten huostaanottojen käsittelyä sekä hyllytetty aiheeseen liittyviä tekstejä ja mielipidekirjoituksia. Sanoma-yhtiön lehdet korostuvat näissä havainnoissa.

-       Lastensuojelu on vakavassa kriisissä: lapsen edun käsite on tulkinnanvarainen, perheitä ei tueta riittävästi, sijaishuollon valvonta on puutteellista, sen kasvatustavat voivat vaikuttaa kyseenalaisilta, eivätkä lapset saa tarvitsemiaan palveluita. (Lähde: Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n raportti 2012.)

-       Sijaishuollossa olleita, varsinkin teini-ikäisiä poikia, uhkaa syrjäytyminen. Heistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella ja neljännes työttömänä tai eläkkeellä. (Lähde: Kelan tutkimus.)

-       Yhden sosiaalityöntekijän asiakkaana on pahimmillaan jopa 120 lasta eli nelinkertainen määrä laatusuosituksiin nähden. Vrt. palkansaajalla on vuodessa noin 210 työpäivää. Sokkoratkaisuja tehdään vääjäämättä kiireessä, tavattoman aroissa asioissa.

-       Lastensuojelun resurssipulan ratkaisuksi on marginaalisemmissa puheenvuoroissa nähty lastensuojelun työntekijöiden lisäämisen sijaan turhien lastensuojeluasiakkaiden vähentäminen ja lasten hoitaminen tavanomaisten peruspalveluiden kautta mm. terveydenhuollossa ja oppilashuollossa – ilman lastensuojelun asiakkuutta. Toisin sanoen
Suomeen ei tarvita ensimmäistäkään uutta lastensuojelun työntekijää lisäämään resurssipulaa vaan kodinhoitajia helpottamaan lastensuojelun resurssipulaa.

-       ”Olisiko joka kolmannen sijoitetun lapsen kohtalo ollut toinen, jos kunta olisi tarjonnut perheelle pitkäkestoista tukea tai kiireellistä kriisiapua kotiin? 5 800 lasta asuisi kotonaan?”

 
POHJOISMAINEN VERTALU

-       Ruotsissa on puolet enemmän asukkaita, mutta kiireellisiä sijoituksia eli ”välittömiä huostaanottoja” tehtiin vain 2 500 vuonna 2012. Vrt. Suomi yli 4 000.

-       Tanskassa, jossa sijoitettuja alaikäisiä on yli 2 000 Suomea vähemmän, huostaanottomäärät ovat vähentyneet 30 prosenttia vuodesta 2007. Suomessa taas sijoitettujen 0–17-vuotiaiden määrä on noussut vastaavana aikana noin 10 prosenttia.


KONTAKTITAHOT

- Lastensuojelutilastoa ja -tietoa: mm. Kuusikkokunnat, THL, Kuntaliitto, Sosiaaliportti ja www.lokakuunliike.com.

- Lastensuojelun valvontaa: Aluehallintovirastot (Avi), Valvira, kunnan sosiaaliasiamies, Eduskunnan oikeusasiamies, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT).


THL:n tilastoinnissa käyttämät käsitteet ja määritelmät

Lastensuojelu (3§): Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.

Lapsi ja nuori (6§): Lastensuojelulaissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena 18–20-vuotiasta.

Kun puhutaan
sijoitetuista lapsista, tarkoitetaan kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, kiireellisenä sijoituksena, huostaanotettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia ja nuoria.

Avohuollon tukitoimen sijoitus (Lsl 37§): Lapselle voidaan järjestää asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla avohuollon tukitoimena tuen tarvetta arvioivaa tai kuntouttavaa perhehoitoa taikka laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa. Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti myös yksin. Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus.

Kiireellinen sijoitus (38§): Lapsi on kiireellisesti sijoitettava, mikäli hän on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Kiireellistä sijoitusta koskeva päätös on aina perusteltava ja perusteluissa tulee ilmetä välitön vaaratilanne sekä kiireelliseen sijoitukseen vaikuttaneet välttämättömät syyt. Kiireellisestä sijoituksesta päättää sosiaalityöntekijä.

Huostaanotto (40§ - 48§): Huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan, mikäli kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä. Huostaanottoa on valmisteltava ja huostaanottoon on ryhdyttävä niissä tilanteissa, joissa avohuollon tukitoimet eivät ole olleet mahdollisia tai ne eivät ole olleet sopivia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Ennen huostaan ottamista tulee myös arvioida, että sijaishuolto on lapsen edun mukaista.

Tahdonvastaisessa huostaanotossa lapsen huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista taikka jos kuuleminen on jätetty suorittamatta muusta kuin 42 §:n 3 momentissa mainitusta syystä. Näissä tilanteissa hallinto-oikeus  tekee ratkaisun huostaanotosta viranhaltijan hakemuksesta, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian.

Lapsen ja nuoren
oikeus jälkihuoltoon (75§): Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jälkihuolto on järjestettävä myös avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin. Jälkihuoltoa voidaan järjestää myös muulle kuin LsL 75§:n 1 momentissa tarkoitetulle lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta.

Lastensuojeluilmoitus (25§): Lastensuojeluilmoitusvelvollisuus koskettaa laajasti eri viranomaistahoja. Lastensuojeluilmoituksen voi kuitenkin tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeellista selvittää, voiko lapsi huonosti.

Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (25a§): Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi.

Ennakollinen lastensuojeluilmoitus (25c§) voidaan tehdä ennen lapsen syntymää, mikäli on perusteltua syytä epäillä että lapsi tarvitsee lastensuojelullisia tukitoimia heti syntymänsä jälkeen.

Tieto lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta voidaan lastensuojeluilmoituksen lisäksi tehdä myös erillisellä hakemuksella tai muulla tavoin. 

Lastensuojeluilmoitusten rekisteriin kirjataan kunnan kaikki lastensuojeluilmoitukset sekä muutoin saatu tieto lastensuojelun mahdollisesta tarpeesta (esim. lapsi tai huoltaja/vanhempi pyytää apua, sosiaalitoimen toimeentulotukiasioita hoitava virkailija epäilee lapsen olevan lastensuojelun tarpeessa).

Lastensuojeluasian vireille tulo ja asiakkuuden alkaminen (26 §): Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen tai saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Vireilletulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on välittömästi arvioitava lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko sen johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen, vai onko ilmoitus selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin.

Lastensuojelutarpeen selvitys (27 §): Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvityksestä tehdään yhteenveto, jonka perusteella lastensuojeluasiakkuus päättyy tai asiakkuus jatkuu. Selvitys tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa siitä kun lastensuojelun asia tulee vireille.

Asiakassuunnitelma (30§): Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen tai nuoren hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa eli sijaisperheessä. Perhehoito järjestetään kirjallisen sopimuksen perusteella sosiaalilautakunnan tehtävään hyväksymässä sopivassa perheessä. Perhehoitoon luetaan kuuluvaksi myös ne lapset, jotka on sijoitettu sukulais- tai läheisperheiseen.

Ammatilliset perhekodit ovat perhehoidon ja laitoksen väliin sijoittuva sijaishuoltomuoto. Ammatilliset perhekodit toimivat aluehallintoviranomaisten valvonnassa joko perhekotiluvalla tai laitosluvalla.

Laitoshuolto merkitsee lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä lastenkodissa, nuorisokodissa, koulukodissa tai muussa näihin rinnastettavassa lastensuojelulaitoksessa. Lisäksi lastensuojelulaitoksina pidetään muita näihin rinnastettavia yksiköitä, kuten esimerkiksi vastaanottokoteja ja perhekuntoutusyksikköjä.

Muuhun huoltoon sisältyy sijoitus omaan kotiin (vanhempien/vanhemman kanssa), itsenäisesti tuettu asuminen ja muu, mikä ei sisälly perhehoitoon tai laitoshuoltoon.

LÄHDE: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos: Lastensuojelu 2011. Tilastoraportti 26/2012. Käytetyt käsitteet perustuvat lastensuojelulakiin (LsL) 417/2007. Uusi lastensuojelulaki astui voimaan 1.1.2008.

09.07.2019Puoluekokouksen linjapuhe
04.06.2019Hallitusohjelma 2019
02.06.2019Bernerin pyrähdys
29.05.2019Mikä on median tulevaisuus?
25.05.2019Eduskuntavaaleissa yli 80 prosenttia äänesti DDR-puolueita
17.05.2019Sitran tehtävänimikkeet
09.05.2019On aika kaataa rahanvaihtajien pöytä
02.05.2019Vastaukset hallitustunnusteluihin
25.04.2019YK:n tulee palauttaa pakolaiset kotiin eikä edistää siirtolaisuutta
26.03.2019Hoiva-Frankesteinin hirviö

Siirry arkistoon »